Kutaisi (georg.ქუთაისი) onGeorgian kolmanneksi väkirikkain kaupunki jaImeretin alueen pääkaupunki. Vuodesta 2012 lähtien se on myösGeorgian parlamentin ja hallituksen kotipaikka. Kaupungissa on 138 200 asukasta (vuonna 2019)[1] ja sen pinta-ala on 65[2] neliökilometriä. Kaupunki sijaitsee Imeretin keskiosassaRioni-joen varrella 80–180 metrin korkeudella merenpinnasta. KukkulainenOkriban alue sijaitsee kaupungin pohjoispuolella jaKolkhiin alanko etelä- ja länsipuolella.Tbilisiin on matkaa 220 kilometriä.[2]
Antiikin aikaan Kutaisi oliKolkhiin valtakunnan pääkaupunki. Kaupungin nimi tulee kreikan sanastakuata ja tarkoittaa "kivistä". Historioitsijat uskovat, että Kutaisi, entinenAia, oliIasonin jaargonauttien määränpää heidän etsiessäänkultaista taljaa. Keskiajalla Kutaisi toimi yhdistyneen Georgian kuningaskunnan pääkaupunkina ja myöhemminImeretin kuningaskunnan keskuksena. 1800-luvun alussaVenäjän keisarikunta liitti Imeretin itseensä ja Kutaisista tuliKutaisin kuvernementin pääkaupunki.
Kaupunki liitettiinPotin–Tbilisin rautatiehen vuonna 1877, ja seuraavina vuosikymmeninä sen asukasluku kasvoi voimakkaasti. Kutaisiin perustettiin viinin ja mineraaliveden tuotantolaitoksia. 1921 kaupunki toimi 14 päivääpuna-armeijan Tbilisistä ajamanmenševikkihallituksen pääkaupunkina. 10. maaliskuuta 1921 puna-armeija valloitti kaupungin. Ennen Georgian uutta itsenäisyyttä 1991 Kutaisi oli tärkeä teollisuuskeskus.
Georgian parlamenttia siirtyi vuonna 2012 Kutaisiin vanhasta neuvostoarkkitehtuuria ja keskushallintoa edustaneesta rakennuksesta Tbilisissä. Uuden parlamenttirakennuksen (2012) tieltä räjäytettiin neuvostoajoista muistuttanut Merab Berdzenišvilin luoma toisen maailmansodan veteraanien monumentti, missä yhteydessä menehtyi kaksi sivullista joulukuussa 2009.[3] Vuosina 2010–2012 Kutaisiin valmistui uusi rakennus Georgian hallitukselle (2010),parlamentille (2012) ja sen henkilökunnalle (2011). Vuodesta 2012 Georgian parlamentti on kokoontunut Kutaisissa.[4]
Kutaisi sijoittuu pääosin tasangolle, mutta kaupungin pohjoiset alueet ovat kukkuloilla. Kaupunki levittäytyyRioni-joen molemmille rannoille. Ilmasto on kostean subtrooppinen: talvi on suhteellisen lämmin ja kesä kuuma. Keskilämpötila Kutaisissa on 14,5 °C ja vuosittainen sademäärä noin 1 730 millimetriä.[2]
Keskiaikainen kaupunki on yhä näkyvissä. Erityisesti Mtsvane qvavilan juutalainen kortteli on hyvin säilynyt. Kolme Rioni-joen ylittävää siltaa ovat itsessään nähtävyyksiä: vanhin niistä, Tšatšvis khidi, rakennettiin vuonna 1866, Tsiteli khidi myös 1860-luvulla ja Tetri khidi vuonna 1872. Ukimerionin kukkulalla joen toisella puolella sijaitseeBagratin katedraali, jonka Georgian kuningasBagrat III rakennutti vuonna 1003 ja osmanit räjäyttivät vuonna 1692. Rakennus on otettuUnesconmaailmanperintöluetteloon yhdessä kaupungin lähistöllä sijaitsevanGelatin luostarin kanssa. Katedraalin lähellä on kuninkaallisen palatsin ja linnoituksen raunio, jonka luota avautuu näkymä luostarille saakka. Kaupungissa on myöshistorian ja etnografian museo, jossa on näytteillä esimerkiksi antiikin ajan esineistöä, 900-luvun ikoneita, käsikirjoituksia ja tyypillistä esineistöä Imeretin alueelta.[5]
Vuonna 1887 kutaisilainen proviisoriMitrofan Lagidze kehitti rakuunanmakuisen limonadin nimeltätarkhuna. Juomasta tuli suosittu myöhemmin Neuvostoliitossa.[6]
Kantakaupunkia Gora-vuoren rinnehissitä nähtynä.
Georgian uuden parlamenttirakennuksen (2012) istuntosali.
Kansallisoopperan rakennus
Teatteritalo.
Rekonstruoitavana ollut Bagratin katedraali.
Osin uudelleen rakennettu Bagratin katedraali.
Läheisen
Gelatin luostarin rakennuksia. Monet rakennusten sisäpinnat on koristeltu freskoin tai mosaiikein.
Sisänäkymä luostarialueelta.
Dinosauruksen jalanjälkiä kalliossa (Sataplian luola ja museoalue kaupungin lähistöllä).
-cropped.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
