Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Kurt Weill

Wikipediasta
Kurt Weill
Henkilötiedot
Syntynyt2. maaliskuuta1900
Dessau,Saksa
Kuollut3. huhtikuuta1950 (50 vuotta)
New York,Yhdysvallat
Ammattisäveltäjä
Muusikko
Tyylilajitooppera,sinfonia ja balettiView and modify data on Wikidata
SoittimetpianoView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
www.kwf.org
Infobox OK

Kurt Julian Weill (2. maaliskuuta1900Dessau,Saksa3. huhtikuuta1950New York,Yhdysvallat) oli saksalainensäveltäjä.

Elämäkerta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kurt Weill kasvoi uskonnollisessa juutalaisperheessäDessaun juutalaiskaupunginosassa, jossa hänen isänsä Albert Weill (1867–1950) olikanttorina. Hän aloitti pianotunnit 12-vuotiaana ja teki samoihin aikoihin ensimmäiset sävellyksensä. Weillin ensimmäinen säilynyt sävellys on vuodelta 1913 ja nimeltäänMi Addir: Jüdischer Trauungsgesang[1]. 1920-luvulla hän opiskeli muun muassaFerruccio Busonin jaEngelbert Humperdinckin johdolla.

Vuonna 1915 Weill alkoi opiskella Albert Bingin johdolla, joka opetti nuorukaiselle pianonsoittoa, sävellystä, musiikin teoriaa ja johtamista. Weill esiintyi pianistina ensimmäisen kerran vuonna 1915. Seuraavina vuosina hän sävelsi lauluja eri runoilijoiden, kutenJoseph von Eichendorffin,Arno Holzin ja Anna Ritterin, runoihin.

Weillin tunnetuin teos onBertolt Brechtin kanssa tehty vuonna 1928 valmistunutKolmen pennin ooppera (alkup.Die Dreigroschenoper, 1954) joka perustuuKerjäläisoopperaan.Hitlerin noustua valtaan 1933 Weill lähti SaksastaRanskaan, josta hän jatkoi 1935Yhdysvaltoihin ja eli siellä lopun elämäänsä.

Muun muassa rockyhtyeThe Doors on levyttänyt version "Alabama Songista" ensialbumilleenThe Doors (1967). Muita tunnettuja Weillin laulujen tulkintoja ovat esimerkiksi Olavi Virran levyttämä "Puukko-Mackie", jonkaLouis Armstrong on levyttänyt englanniksi nimellä "Mack the Knife", jaNina Simonen "Pirate Jenny".Woody Allen käytti Weillin musiikkia vuonna 1987 elokuvassaRadio Days, muun muassa "September Song" kappaletta, jota Allen piti eräänä parhaimmista amerikkalaisen kevyen musiikin kappaleena.

Weill voitti Broadwayn vuoden 1947Tony Award -palkinnon parhaana säveltäjänä teoksesta "Street Scene." James A. Conlonin johtama, Kurt Weillin säveltämäMahagonnyn kaupungin nousu ja tuho sai vuoden 2009Grammy-palkinnon parhaana oopperataltiointina (Los Angelesin ooppera). Vuosittain Dessaussa järjestetään Kurt Weill Fest niminen musiikki-festivaali.[2]Bob Dylan kertoi vaikuttuneensaMarc Blitzsteinin englanniksi kääntämästä ja uudelleen sovittamasta Merirosvo-Jenny laulusta jonka hän kuuli New Yorkissa legendaarisessa Three Penny Opera:ssaLotte Lenyan esittämänä. Laulaja ja näyttelijä Lotte Lenya oli Kurt Weillin vaimo.

Weillin musiikki Suomessa

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lauri Maijala ohjasi teoksenMahagonnyn kaupungin nousu ja tuho. Sen esittäjinä olivatUMO,Avanti! jaMusiikkiteatteri Kapsäkki (2011). Weillin harvoin esitettySilbersee (Hopeameri) esitettiinKokkolan Oopperakesässä 2014. Teoksen ohjaajanAnu Komsin mukaan Weillin musiikki on siinä lyyrisimmillään.[3]Kuhmon Kamarimusiikki-festivaaleilla esitettiin Weillin ja BrechtinSeitsemän kuolemansyntiä vuonna 2015.Lappeenrannan kaupunginteatteri esitti 2016 uuden talon avajaisissa Weillin säveltämän ja Brechtin kirjoittamanKolmen pennin oopperan.[4]

Pentti Siimes näytteliKansallisteatterissa (1975) nimiroolia Paul Greenin ja Kurt Weillin musiikkinäytelmässäJohnny Johnson (1936), jonka sodanvastainen sanoma puhutteli syvästi näyttelijää itseäänkin.[5]Johnny Johnson oli Weillin ensimmäinen musikaali Amerikassa. Sen musiikissa on vaikutteita laajasta kirjosta säveltäjiä kutenMahlerilta jaStravinskylta (Sotilaan tarina) sekä säveltäjän omista teoksista. Tarinan alkuna oliJaroslav HašekinKunnon Sotamies Svejk. Myöhemmin Brecht kirjoitti näytelmän samasta teemasta (Svejk toisessa maailmansodassa) ja keskusteli Weillin kanssa yhteistyön uudelleen käynnistämisestä, mutta ilman tulosta.

Sävellykset

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Oopperat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Laulunäytelmät

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kantaatit

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • 1923: Recordare,O Remember, Lord Choral setting of the Lamentations of Jeremiah Op. 11, for SATB chorus and 3-part children's choir a cappella
  • 1928:The Berlin Requiem, for tenor, baritone, male choir (or 3 male voices) and orchestra, teksti: Bertold Brecht
  • 1929 : Der Lindberghflug (The Lindbergh Flight), cantata for tenor, baritone, bass, chorus (with children's chorus ad lib) & orchestra, tekstit Bertold Brecht, ensiversiossaPaul Hindemith:n säveltämä osa

Näytelmämusiikki

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • 1928:Die DreigroschenoperBertolt Brechtin näytelmä
  • 1928:Konjunktur, musiikkinumeroita näytelmään mm. 'Oil-musik'-kappale
  • 1975:Bastille Music, David Drew:n sovittamaa näyttämömusiikkia puhallinorkesterille August Strindbergin näytelmään Gustav III

Operetit

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Musikaalit

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Pantomiimit, baletit

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Instrumentaali

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • 1917: Intermezzo, piano
  • 1920: Sonaatti sellolle ja pianolle
  • 1921: 1. sinfonia,Berliner Sinfonie
  • 1918: Jousikvartetto, B-molli
  • 1923: Jousikvartetto No. 1
  • 1922–1923: kaksi osaa jousikvartetille
  • 1924: Konsertto viululle ja puhallinorkesterille, Op. 12
  • 1926: Quodlibet for Orchestra, Op. 9 (sarja Zaubernacht pantomiimistä)
  • 1927:Kleine Dreigroschenmusik, Kolmen pennin oopperan orkesterisovitus
  • 1934: 2. sinfonia

Vokaalimusiikki

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • 1923: Frauentanz (Ladies' Dance), Op. 10, Song cycle for soprano and instrumental ensemble on seven medieval poems
  • 1942-1945 Four Walt Whitman Songs, For voice and orchestra on texts by Walt Whitman

Elokuvamusiikki

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • 1931:Kerjäläisooppera, Pabst, Saksa
  • 1937: The River Is Blue
  • 1944: Where Do We Go from Here?
  • 1938: You and Me, ohjaajaFritz Lang
  • 1948: One Touch of Venus, otteita samannimisestä musikaalista,Ava Gardner pääroolissa
  • 1954: Lady in the Dark, samannimisen musikaalin TV-taltiointi sisätäen useimmat alkuperäisnumerot; saatavilla DVD:nä (VAIMUSIC)
  • 1955: One Touch of Venus, telecast, melko täydellinen musikaalin filmatisointi, saatavilla DVD:nä

Kappaleita

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Surabaya-Johnny
  • Puukko-Mackie
  • Alabama Song
  • Merirosvo-Jenny
  • Kanuunalaulu
  • Youkali (Tango Habanera)
  • September Song
  • Speak Low
  • Wouldn't you like to be on Broadway ( Street Scene)
  • I am a stranger here myself (Love Life)
  • Lonely House
  • Tango Ballade
  • Oil-musik
  • Barbara Song
  • Matruusi-tango
  • Caesar's death
  • My captain
  • Applejack
  • Berlin im Licht

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. kwf.org
  2. Weill Fest
  3. Ari Vihanta, Kokkolan oopperakesä löysi Kurt Weillin harvinaisen teokset, Yle, 4.3.2014
  4. Kolmen pennin ooppera (Arkistoitu – Internet Archive). Lappeenranta 15.1. 2016
  5. HS 31.10.2016

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]


Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kurt_Weill&oldid=22421290
Luokat:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp