Kuparikiisu (CuFeS2, rautakuparisulfidi) (ennenkalkopyriitti)[3] on messinginkeltainen, hieman vihreään vivahtavametallikiiltoinensulfidimineraali. Se on maankuoren yleisin kuparimalmimineraali.
Kuparikiisunkidejärjestelmä on tetragoninen. Kiteet ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia ja pieniä, useimmiten kuparikiisu esiintyykin massamaisina kasaumina ja lohkareina (ks. kuvat).
Kuparikiisu hapettuu nopeasti ja saa jo tunneissa lohkaisun jälkeensateenkaaren väreissä kimaltelevan hapettumakerroksen (ks. kuva).
Kuparikiisu sulaa herkästiasetyleeniliekillä, ja liukeneetyppihappoon. Muidenhappojen kanssa kuparikiisu reagoi erittäin heikosti. Kuparikiisulle voi kuitenkin keinotekoisesti tehdä kauniinvärisen hapettumakerroksen upottamalla näytteensuolahappoon. Kuivuessaan kuparikiisu on hapettunut värikkääksi. (ks. kuva)
Liekkikokeessa kuparikiisu värjää liekin vihreäksi, samaten kuin puhdas kupari ja monet paljon kuparia sisältävät mineraalit.
Tähän artikkeliin tai sen osaan onmerkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaalisäämällä artikkelille asianmukaisiaviitteitä. Lähteettömät tiedot voidaankyseenalaistaa tai poistaa.
Schumann, Walter, 1993:Kivet ja mineraalit. Helsinki: OtavaISBN 951-1-10207-9
Hamilton, Woolley, Bishop; 1996:Minerals, Rocks and Fossils. Hamlyn, London.ISBN 0-600-57512-8
Hytönen, Kai 1999:Suomen mineraalit. Geologian tutkimuskeskus, Helsinki.ISBN 951-690-745-8
