Kuollutmeri (arab.البحر الميت,al-Baḥr al-Mayyit taiبحر لوط,Baḥr Lūṭ ’Lootin meri’,hepr.יַם הַמֶּלַח,jam ha-melaḥ, ’suolameri’) onJordanian jaIsraelin rajallasyvängössä sijaitsevasuolajärvi. Kuollutmeri saa vetensä valtaosinJordanvirrasta. Sillä ei ole laskujokea, vaan vesi poistuu siitä vainhaihtumalla. Se on maapallon pinnan matalin paikka, noin 424 metriä merenpinnan alapuolella.[1]
MioseenikaudellaArabian laatta törmäsiEuraasian laattaan, mikä aiheutti Kuolleenmeren hautavajoaman syntymisen. Sitä ennenVälimeri oli ulottunut alueelle asti. Syntynyt Kuollutmeri oli tuolloin suurin piirtein nykyisen kokoinen, muttapleistoseenikaudella sen pinta nousi 200 metriä korkeammalle. Järvi ulottui pohjoisessaHulanlaaksoon saakka ja etelässäkin noin 65 kilometriä nykyistä eteläreunaa etelämmäksi.[2]
Kuolleeseenmereen 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkanut runsas virtaus keräsi pohjalle paksunsedimenttikerroksen. Viimeisten 10 000 vuoden ajanhaihtuminen on ollutsadantaa runsaampaa, minkä takia järvi on kutistunut nykyiseen muotoonsa. Samalla järveä ympäröivän laakson sedimenttikerros on paljastunut veden alta.[2]
Kuolleenmeren pituus vuonna 2010 oli noin 50 kilometriä ja leveys 16 kilometriä, pinta-ala 609 neliökilometriä, tilavuus 130 kuutiokilometriä ja syvyys pohjoisosassa enimmillään 295 metriä. Kuolleenmeren pinta on 424 metriämerenpinnan tason alapuolella, ja se on maapallon matalin paikka.[1]
Kuollutmeri sijaitsee kuivalla ja kesäisin kuumalla alueella, jolla sataa alle 100 millimetriä vuodessa. Tuuli puhaltaa tyypillisesti 4–6 metriä sekunnissa. Kesällä tuuli tulee yleensä pohjoisesta, talvella myös etelästä. Ilmanpaine on 50 mb korkeampi kuin merenpinnan tasolla. Veden yläpuolinen ilma on kesällä noin asteen viileämpi ja talvella runsaan asteen lämpimämpi kuin maan yläpuolinen ilma.[1]
Veden lämpötila on syvällä 22–24 astetta. Kesällä pintaveden lämpötila nousee 32–35 asteeseen.[1]
Kuolleenmeren suolapitoisuus on kahdeksankertainenmeriveteen verrattuna, noin 280 g/kg. Vedessä on runsaasti etenkinmagnesiumkloridia.[1] Järven vesi on niin suolapitoista, että se kannattelee uimaria pinnalla. Sillä uskotaan olevan myös terveydelle myönteisiä vaikutuksia. Näistä syistä järvi on hyvin suosittu matkailukohde. Korkean suolapitoisuuden vuoksi järvessä ei ole muutamia harvalukuisia bakteerilajeja lukuun ottamatta mitään elävää. Kuolleenmeren suola sisältää erityisen paljonkivennäisaineita, joista tärkeimpiä ovatmagnesium (yli 30 %),kalsium,kalium,natrium jasinkki. Rannalla on teollisuutta, joka erottaa vedestäruokasuolaa, kaliumia, magnesiumia jabromia.
Vuoteen 1978 saakka järvessä oli salmen yhdistämät suuri pohjoinen allas sekä pienempi ja matalampi eteläinen allas, joka olisi jo kadonnut, ellei sitä olisi padottu. Kuolleenmeren vesimäärä hupenee haihtumisen, mineraalien tuoton ja tuloveden vähentymisen johdosta. Pinnan taso laski vuonna 2010 noin metrin vuosivauhdilla.[1] Tilanteen korjaamiseksi on suunniteltuPunaisestamerestä johdettua tunnelia, joka toisi Kuolleeseenmereen vuosittain 283 miljoonaa kuutiometriä vettä.[3][4]
Maapallon matalin luonnonmuovaama paikka Kuolleenmeren rannalla.
Korkean suolapitoisuuden aiheuttama tavallista voimakkaampi
noste mahdollistaa vaikka lehden lukemisen vedessä kelluen.
Suolan valkoiseksi värjäämää rantakivikkoa.
Rantaviivan muuttuminen 1960–2007.
.jpg)
