Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Kronikka (Eusebios)

Wikipediasta
Kronikka
Παντοδαπὴ ἱστορία
Sivu teoksen armeniankielisen käännöksen käsikirjoituksesta 1200-luvulta.
Sivu teoksen armeniankielisen käännöksen käsikirjoituksesta 1200-luvulta.
Alkuperäisteos
KirjailijaEusebios Kesarealainen
Kielimuinaiskreikka
Genrekronikka
Julkaistu303, täydennettynä 325/326
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

Kronikka[1] taiKhronikon (m.kreik.Παντοδαπὴ ἱστορία,Pantodapē historia, ”Universaalihistoria”;lat.Chronicon) onEusebios Kesarealaisen kirjoittamakronikka eli aikakirja.[2][3]

Historia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Eusebios julkaisiKronikan vuonna 303 ja lisäsi siihen myöhemmin päivityksiä vuoteen 325 saakka. Teoksen tarkoituksena oli synkronoidaVanhan testamentin kuvaus historiasta,Lähi-idän vanhojen kulttuurien historiankirjoitus sekäkreikkalainen jaroomalainen historiankirjoitus.[3]

Teoksen alkuperäisestäkreikankielisestä tekstistä on säilynyt vain katkelmia. Teoksen sisältö tunnetaan kahden käännöksen kautta. Ensimmäinen onlatinankielinen täydennetty käännösChronicon, jonka tekiHieronymus perustuen kreikankielisen tekstin lopulliseen versioon.[3][4] Hieronymus jatkoi sitä vuoteen 378 saakka. Latinankielisen käännöksen kautta teos säilyi laajasti käytössä lännessä.[3]Prosperus Akvitanialainen jatkoi sitä 400-luvun alkupuolella vuoteen 448. Keskiajalla sitä jatkoivat Matthaeus Palmerius Florentinus vuoteen 1448 ja Matthaeus Palmerius Pisanus vuoteen 1481.[3][5]

EusebioksenKronikan toinen käännös oliarmeniankielinen käännös, joka tuli tunnetuksi lännessä vasta 1700-luvun lopulla.[3] Teoksesta tehtiin myössyyriankielisiä lyhennelmiä.[2]

Yksi latinankielisen käännöksen varhaisimpia käsikirjoituksia on Bodleian Codex Lat. Auct. T. II. 26, joka ajoitetaan 400-luvun puoliväliin. Teoksen painoi ensimmäisenä Philippus de LavagniaMilanossa noin vuonna 1474–1475. Tällöin oli kyseessä latinankielinen käännös sen keskiaikaisilla lisäyksillä.[4]

Sisältö

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Teos käsitti kaksi kirjaa. Armeniankielinen käännös on säilyttänyt kummatkin kirjat ja latinankielinen käännös kirjan II.[2]

Kirja I

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kirjan I nimi onKhronografia. Se on universaalihistorian tiivistelmä, ja luettelee erityisesti kuninkaita ja hallitsijoita eri valtakunnissa. Samalla se käsittelee lähteitään laajasti, ja on samalla arvokas säilyttäessään osia muutoin kadonneista teoksista.[2][3] Teksti voidaan jakaa ylätasolla viiteen osaan: 1)kaldealaisten jaassyrialaisten historia; 2)Vanhan testamentin historia eli heprealaisten historia; 3)Egyptin historia; 4)Kreikan historia; ja 5)Rooman historia.[2]

Kirjan sisältö luvuittain on:

Kirja II

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kirjan II nimi onKanon (Kronologinen kaanon). Se koostuu kronologista taulukoista, ja esittääVanhan testamentin ajoitustiedot, kreikkalaiset olympiadit ja muita ajoitustietoja rinnakkaisissa sarakkeissa. Lisäksi marginaaliin on merkitty ajoitustietoihin liittyneitä tapahtumia.[2][3] Rinnakkaisten sarakkeiden käyttö historian esittämisessä oli Eusebioksen innovaatio. Se perustui ilmeisestiOrigeneen teokseenHeksapla, jossa samaa ideaa oli käytetty alkutekstin ja sen eri käännösten vertailussa. Historiaan sovellettuna keksintö mahdollisti samanaikaisten tapahtumien vertailun eri valtakunnissa.[4]

Esimerkki

Esimerkki taulukon sisällöstä teoksen latinankielisessä käännöksessä:[2][6]

LXXVIII Olymp.Herodotus historiarum
scriptor agnoscitur
XVIIIBacchylides et Diag-
oras Athenis
plurimo sermone cele-
brantur

XXXVI
MDL. XVIIIIZeuxis pictor agnosci-
tur

XXXVII

Kohta kertoo esimerkiksi, ettäBakkhylides tuli tunnetuksi 78. (LXXVIII) olympiadin alkupuolella Persian kuninkaanKserkseen 18. (XVIII) hallitusvuonna, Makedonian kuninkaanAleksanteri I:n 36. (XXXVI) hallitusvuonna ja 1549 vuotta (eli ennen vuotta 1550 = MDL) Abrahamista.[2]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Apostoliset isät, s. 140. (Suomentanut Heikki Koskenniemi. 2. uudistettu painos (1. painos 1975). Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 163) Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1989. ISBN 951-9111-75-1
  2. abcdefghBacchus, Francis Joseph: Chronicle of Eusebius Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
  3. abcdefghMorris, John: The Chronicle of Eusebius: Irish Fragments Wiley Online Library. 1972. Viitattu 22.3.2021.
  4. abcEusebius Introduces his Tabular Timeline System History of Information. Viitattu 22.3.2021.
  5. Cambridge, University Library (GB): Inc.4.B.3.23c [1464: Eusebius Caesariensis, Chronicon] Material Evidence in Incunabula. Viitattu 22.3.2021.
  6. Eusebius Caesariensis Hieronymus Stridonensis > Romanorum monumenta.ch. Viitattu 22.3.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tekstilaitoksia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Fotheringham, J. K.: Eusebii Pamphili Chronici canones. London: Humphrey Milford, 1923.
  • Karst, Josef: Eusebius Werke, 5. Band : Die Chronik aus dem Armenischen übersetzt. (Die Griechischen Christlichen Schriftsteller der Ersten Jahrhunderte 20) Leipzig: J. C. Hinrichs, 1911. Teoksen verkkoversio.
  • Schoene, Alfred (ed.): Eusebi Chronicorum Libri. (2 vols) Berlin: Weidmann, 1866–1875.

Muuta kirjallisuutta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Burgess, Richard W.: Studies in Eusebian and post-Eusebian Chronography. (Historia : Zeitschrift für Alte Geschichte, numero 135) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1999. ISBN 9783515075305
  • Mosshammer, Alden A.: The Chronicle of Eusebius and the Greek Chronographic Tradition. Lewisburg/London, 1979. ISBN 0-8387-1939-2

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Eusebius:Chronicon, Book 1. Tertullian.org.(englanniksi)
  • Eusebius:Chronicon, Book 1. Tertullian.org.(englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kronikka_(Eusebios)&oldid=23088893
Luokat:
Piilotettu luokka:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp