_COA.svg)
Kreuzberg onBerliinin kaupunginosa (saks.Ortsteil). Se sijaitsee kaupungin vanhan keskustan,Mitten eteläpuolella. Kreuzbergin pinta-ala on 10,4 km², asukasluku 147 532 (31.12.2011)[1] ja asukastiheys 14 213 as./km². Aiemmin Kreuzberg oli paitsi kaupunginosa, myös oma hallintoalueensa (Bezirk). Vuonna 2001 Kreuzbergin hallintoalue yhdistettiinFriedrichshainin kanssaFriedrichshain-Kreuzbergin hallintoalueeksi, jonka alaisuuteen Kreuzbergin kaupunginosa nykyään kuuluu.
Kreuzbergin katsotaan muodostuvan kahdesta luonteeltaan erilaisesta alueesta, joista yhä usein käytetään entistenpostinumeroiden mukaisia, epävirallisia nimityksiäSO 36 jaSW 61. AlueSO 36 on tunnettu maahanmuuttajien ja erilaisten vaihtoehtoliikkeiden kaupunginosana, kun taasSW 61 on keskiluokkaisempi asuntoalue.[2]
Kreuzberg oli 1970-luvullaLänsi-Berliinin köyhimpiä ja syrjäisimpiä kaupunginosia,[3] mutta nykyisin siitä on tullut jälleen yhdistyneen kaupungin keskustassa sijaitseva kulttuurikeskus.[4][5]
Kaupunginosan asukkaista poikkeuksellisen suuri osa on maahanmuuttajia, etenkinturkkilaisia tai heidän jälkeläisiään. Vuonna 2006 Kreuzbergin asukkaista 31,6 prosenttia ei ollut Saksan kansalaisia.[6] Vuonna 2020 jo suurin osa asukkaista oli turkkilaistaustaisia.[7] Vaikka monikulttuurinen Kreuzberg yhä vetää monia puoleensa, sille ominaista on myös asukkaiden suurityöttömyysprosentti, jossa asukkaiden keskimääräiset tulot kuuluvat yhä Berliinin alhaisimpiin.[8]
Idässä Kreuzbergia rajoittaaSpree-joki. KanavaLandwehrkanal kulkee Kreuzbergin poikki itä-länsisuunnassa. Kaupunginosan kautta kulkee myösBerliinin metron (U-Bahn) linjaU1, jonka asemia ovat muun muassaGörlitzer Bahnhof sekäKottbusser Tor.
Monet Berliinin nykyiset kaupunginosat ovat kaupunkiin vuoden 1920 alueliitoksessa liitettyjä vanhoja kyliä tai kaupunkeja. Kreuzberg muodostettiin omaksi aluekokonaisuudekseen vasta samassa yhteydessä. Sen nimi tarkoittaa sananmukaisestiRistivuorta ja viittasi ennestään vain alueen korkeimpaan kohtaan,Viktoriaparkissa sijaitsevaan 66 metriä merenpinnan yläpuolelle[9] kohoavaanmäkeen, joka on vanhastaan suosittu viikonloppuretkien kohde monine ravintoloineen. Nimi johtuu sinne vuonna 1821 pystytetystä,Karl Friedrich Schinkelin tekemästäNapoleonin sotien muistomerkistä.
Lukuun ottamatta pohjoisosiaan nykyinen Kreuzberg oli selvästi maaseutua, kunnes Berliini alkoi 1860-luvulla teollistumisen takia kasvaa nopeasti. Tämä johti yleiseen maakeinotteluun, ja nykyisen Kreuzbergin alueelle rakennettiin paljon taloja varsinkin köyhälle väestölle. Monet Kreuzbergin nykyiset rakennukset ovat peräisin tuolta ajalta.[10] Vielä pitkään 1900-luvulle Kreuzberg oli asukasluvultaan Berliinin suurin kaupunginosa, jossa oli yli 400 000 asukasta, vaikka se oli pinta-alaltaan pieni. Sen asukastiheys, yli 60 000 asukasta neliökilometrillä, oli näin ollen Berliinin suurin.
Asuntoalueiden lisäksi Kreuzbergiin syntyi myös runsaasti teollisuutta. Niin sanotussavientikorttelissa Ritterstraßen varrella oli paljon pienyrityksiä, kun taaslehdistökortteliin Kochstraßen varrelle keskittyivät monien Saksan suurten sanomalehtien toimitukset sekä myös kirjakustannusliikkeet Ullstein, Scherl ja Mosse.
Monet teollisuuskorttelit tuhoutuivat lähes täysin toisen maailmansodan pommitusten loppuvaiheessa 3. helmikuuta 1945.Axel Springerin lehtiyhtiö sijoitettiin kuitenkin sodan jälkeen uudelleen Kochstraßelle. Se rakensi uuden pääkonttorinsa aivan lähelle rajalinjaa, jolle myöhemmin rakennettiinBerliinin muuri.
Kun toisen maailmansodan voittajat jakoivat Berliinin miehitysvyöhykkeisiin, Kreuzberg kuuluiYhdysvaltojen vyöhykkeeseen Länsi-Berliinissä. Se sijaitsi kuitenkin aivan vyöhykerajan pinnassa, koskaMitte sen pohjoispuolella kuuluiNeuvostoliiton vyöhykkeeseen jaItä-Berliiniin. Kuuluisa rajanylityspaikkaCheckpoint CharlieFriedrichstraßen varrella johti Kreuzbergista Mitteen. Länsi-Berliinin varsinaiseksi liikekeskukseksi tuliKurfürstendamm ympäristöineen, ja Berliinin vanhan keskustan vieressä ollut, mutta muurin siitä erottama Kreuzberg jäi syrjäiseksi laitakaupungiksi.
Toisen maailmansodan jälkeen Kreuzbergin asuntojen vuokria säänneltiin lailla, mikä teki rakennusinvestoinnit vähemmän kannattaviksi. Tämän seurauksena alueen asuntokanta oli heikkolaatuista ja samalla halpaa, mikä osaltaan sai aikaan sen, että Kreuzbergista tuli monien Saksaan tulleiden maahanmuuttajien ensimmäinen asuinpaikka.[11]1960-luvun lopulta lähtien yhä enemmän opiskelijoita, taiteilijoita ja maahanmuuttajia asettui asumaan Kreuzbergiin. TämäBerliinin muurin kolmelta puolelta ympäröimä alue, ja varsinkinSO 36 tuli kuuluisaksi vaihtoehtoisesta elämäntyylistään.[12] Vuodesta 1987 alueella onvappuna ollut jopa väkivaltaisia mellakoita.
Saksan ja Berliinin yhdistyessä Kreuzberg sijaitsi jälleen keskellä kaupunkia. Alueen halvat vuokrat ja monet 1800-luvun rakennukset houkuttelivat myös varakkaita muuttamaan alueelle. Nykyisin Kreuzbergissa asukkaiden keski-ikä on kaikista Euroopan kaupunginosista alhaisimpia. Tilastollisesti lasketaan alueen koko väestön vaihtuvan keskimäärin viidessä vuodessa.
Kun Berliinin hallinnollista jakoa vuonna 2001 uudistettiin, Kreuzberg yhdistettiin aikoinaan Itä-Berliiniin kuuluneenFriedrichshainin kanssaFriedrichshain-Kreuzbergin hallintoalueeksi. Kreuzberg ja Friedrichshain sijaitsevat kuitenkin eri puolilla Spree-jokea, ja niitä yhdistää toisiinsa vain yksi silta,Oberbaumbrücke. Tämä liitos ei ollut asukkaille kovin mieluinen, eikä yksimielisyyteen päästy myöskään alueen uuden hallintokeskuksen sijainnista. Sijoittaminen Friedrichshainin puolelle ratkaistiin heittämällä arpaa viidenSaksan markan kolikolla.
Berliiniläinenpunk rock -liike ja monet muut vaihtoehtokulttuurit ovat syntyneet Kreuzbergissä. Legendaarinen klubiSO36 on edelleen punkin keskuksia. Siellä vierailivat 1970-luvulla usein myösIggy Pop andDavid Bowie. Noihin aikoihin se kilpaili New YorkinCBGB:n kanssa maailman hienoimman uuden aallon musiikkikeskuksen asemasta.[13]
Kreuzbergin nuorisokulttuuri on saanut huomattavasti vaikutteita myösafroamerikkalaisesta jahip hop-kulttuurista, ja alueesta on tullut Berliininrapin jabreakdancen keskus. Useimmat Kreuzbergin asukkaat ovat saksalaista tai turkkilaista syntyperää, mutta jotkut sikäläiset samastuvat pikemminkin amerikkalaisuuteen tai afroamerikkalisuuteen.[14] Hip hopin toivat Kreuzbergiin varsinkin amerikkalaisten miehitysjoukkojen upseerien lapset ennen Saksan yhdistymistä.[15]
Joka vuosi Kreuzbergissä järjestetään festivaali,Kulttuurien karnevaali (Karneval der Kulturen), jossa eri kulttuurit ja perinteet esittäytyvät värikkäissä katukulkueissa musiikkeineen, katuviihteineen, ruokalajeineen ja taide-esittelyineen.[16]
Turkkilais-saksalainen elokuvaohjaaja Neco Celik kuvasi ensimmäisessä elokuvassaanAlltag amerikkalaisia vaikutteita Kreuzberin nuorisokulttuurissa. Hän sanoi: "Kreuzberg on eräänlainen biotooppi, jossa monet erilaiset kansallisuudet elävät, mutta jossa heidän elämänsä määräytyy ympäristön, ei kansallisuuden mukaan."
Sven Regenerin ensimmäisessä romaanissaBerlin Blues tapahtumat on sijoitettu Kreuzbergiin.
Englantilainen rock-yhtyeBloc Party on tehnyt Kreuzberg-nimisen laulun, joka sisältyy albumiinA Weekend in the City.
Kreuzbergille tunnusomaista boheemista elämäntyyliä kuvastaa myös englantilaisen laulajan ja sanoittajan Sam Duckwirthin lauluFind the time albumillaSearching for the Hows and Whys. Laulun alkusanat ovat suomennettuina: "Me teemme luetteloja, me teemme suunnitelmia kirjojen kirjoittamisesta, yhtyeiden perustamisesta tai muutosta Kreuzbergiin ja pakenemisesta yöhön. Pakatkaa siis matkalaukkunne ja ottakaa ohjat käsiinne. Sinä ja minä, mennään, seuraavan kerran kun olet yksin tai seuraavan kerran kun olet vapaa."
