Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. Tarkennus:Luku vaikuttaa kokonaisuudessaan puutteelliselta, olisi täydennettävä ja lähteistettävä. Eri valtiollisten muodostelmien alueellinen kattavuus - Oliko koko nykyinen aluepiiri niiden alaisuudessa?
Krasnodarin aluepiiri on pääasiassa vanhaatšerkessien asuma-aluetta. Se on ollut asutettuna esihistorialliselta ajalta lähtien. Alue kuului 800- ja 900-luvuillaAlanian valtioon, ja tuona aikana alueelle muodostui adygei-tšerkessiläinen "kantakansa". Alue kuului sittemminTšerkessian valtioon, joka käsitti laajan alueenLänsi-Kaukasukselta jaAsovanmereltä aina GeorgianMustanmeren rannikolle asti. Tšerkessian pääkaupunki oli Mustanmeren rannikkokaupunkiSotši.
Venäjän keisarikunta ryhtyi valloittamaan aluetta 1800-luvun alkupuolella, mutta sai Tšerkessian valloitetuksi vasta 1858. Seurasi Tšerkessian tuhoaminen: peräti 90 prosenttia tšerkessikansasta joko tapettiin tai karkotettiin kotimaastaan. Suurin osa, yli 400 000 henkeä, vaelsi 1858-1864Turkin alueelle, jossa heidät asutettiin eri puolille valtakuntaa. Muistona Tšerkessian valtiosta on Krasnodarin aluepiirin sisällä olevaAdygeian tasavalta, jonka adygeiväestön esi-isät onnistuivat välttämään Venäjän toimeenpanemankarkotuksen ja kansanmurhan.
Venäjän sisällissodassa alue olibolševikkeja vastustavan Etelä-Venäjän hallituksen hallussa, joka oli asettunut Jekaterinodariin (nykyinen Krasnodar). Bolševikit kuitenkin voittivat Etelä-Venäjän hallituksen, ja toukokuussa 1918 alueelle perustettiinKubanin-Mustanmeren neuvostotasavalta, joka sittemmin liitettiin Venäjän neuvostotasavaltaan. Alueelle perustettiin Tšerkessien (Adygeiden) autonominen alue 1922, ja 1928 se nimettiin uudelleen Adygeiden autonomiseksi alueeksi, jonka pääkaupunki oli Krasnodar vuoteen 1936, jolloin alueen rajoja muutettiin.Toisessa maailmansodassaSaksa valloitti Krasnodarin aluepiirin loppukesällä 1942, muttaNeuvostoliitto valtasi sen takaisin seuraavana vuonna. Adygeian autonominen alue kuului Krasnodarin aluepiiriin vuoteen 1992 asti jolloin siitä tuli Adygeian tasavalta.
Ilman keskilämpötila tammikuussa vaihtelee vuoriston -8celsiusasteesta (yli 2 000 metrin korkeudella) ja sisämaan tasangon -4 celsiusasteesta Mustanmeren rannikon +5 celsiusasteeseen. Heinäkuun keskilämpötila on +13 astetta ylempänä vuorilla ja kohoaa +23 asteeseen rannikolla ja tasankoalueella. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 400–3 200 millimetriä.[1]
Krasnodarin aluepiirissä on elintarvike-, koneenrakennus-, metalli-, sementti- ja puunjalostusteollisuutta. Alueella tuotetaan myösöljyä jamaakaasua. Maataloudessa on keskitytty maanviljelyyn, joka tuottaaviljaa,sokerijuurikasta,tupakkaa, eteerisiä öljykasveja,hamppua,viiniä jateetä. Lisäksi harjoitetaan karjataloutta.lähde?
Alueen pääkaupungin rautatieasema Krasnodar-1.
Novorossijskissa on Venäjän suurin satama.
Sotšiin johtava rautatie kulkee paikoin aivan Mustanmeren äärellä.
Sotšin lentoasemaa on uusittu talviolympialaisia (2014) varten.
Krasnodarin aluepiirissä oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan neljä yli 100 000 asukkaan kaupunkia. Ne olivat:Krasnodar (744 995 as.),Sotši (343 334 as.),Novorossijsk (241 952 as.) jaArmavir (188 832 as.).[2]
Vuonna 2012 julkaistun, Venäjän uskontoja laajasti kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Krasnodarin aluepiirin väestön uskonnollinen jakauma oli:[11][12][13]
Krasnodarin aluepiiri on Venäjän federaation subjekti (alue). Aluepiirin hallinnosta vastaavat kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.lähde? Aluepiiri on jaettu hallinnollisesti seitsemään kaupunkipiiriin ja 37 kunnallispiiriin.[14]
↑Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
↑Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск.ISBN 985-409-072-8.(venäjäksi)
↑OOPT Južnogo okruga (- Eteläisen ja Pohjois-Kaukasian federaatiopiirien luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
.svg)
