Kotitalous ontaloustieteessä ja kansantaloudellistentilastojen laadinnassakulutusta harjoittava talousyksikkö, jonka jäsenet tekevät hankintapäätöksiä yhdessä tai erikseen.[1]
SuomessaTilastokeskus määrittelee kotitalouden muodostuvan kaikista niistä henkilöistä, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Tällöin kotitalouksiin kuuluvan väestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat sekä laitoksissa (hoitolaitoksissa, vankiloissa ja sairaaloissa) asuvat.[2]
Kotitalouden käsitettä käytetään Suomessa ainoastaan haastattelututkimuksissa. Tilastokeskuksen käyttämä rekisteripohjainen käsite onasuntokunta, johon voi kuulua useampiakin kotitalouksia (ns.kimppakämpät). Asuntokunta muodostuu vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa asuvista henkilöistä.[2]
Kansantalouden tilastojen ohella kotitalouden kaltaisia käsitteitä tarvitaan muun muassa yhteiskunnallisten tukien jakamisessa.Jääkaappiteoria on Suomessa 1990-luvulla kehitetty ajattelutapa, jota ainakinKela käyttää yhäyleisen asumistuen jakoperusteena. Siinäruokakunnan muodostavat ”yleensä samassa asunnossa asuvat henkilöt. Ruokakuntaan voi kuulua yksi tai useampi henkilö.”[3]
Yritystenmarkkinoinnin suunnittelussa ja kuluttajien ostokäyttäytymisen tutkimuksessa kotitalous on yksi tärkeistäviiteryhmistä, joihin yksittäinen kuluttaja kuuluu. Kotitalouden jäsenet tekevät erilaisia hankintoja yhdessä tai erikseen, ja heillä voi olla erilaisia rooleja hankintaa mietittäessä. Joku kotitalouden (perheen tms.) jäsen voi olla tuotteen tai palvelunkäyttäjä, joku toinen hankinnanaloitteentekijä, joku toinen hankintapäätökseenvaikuttaja, joku toinen varsinainenostaja eli lopullisen ostopäätöksen tekijä. Yhden hengen taloudessa sama henkilö on näitä kaikkia, suuressa kotitaloudessa etenkin vaikuttajia voi olla useita. Perheen uuden auton tai uuden asunnon hankinnassa kuullaan usein kaikkia jäseniä – usein myös ystäviä ja tuttavia – kun taas rutiiniostoksissa kutenpäivittäistavaroissa päätökset voi tehdä vain yksi aikuinen muilta kysymättä.[4]
- ↑”Kotitalous”, Taloussanasto. Yritys- ja kansantaloutta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi, s. 102. (5. täysin uudistetun painoksen 1. korjattu lisäpainos) Taloustieto Oy, 1993. ISBN 951-628-175-3
- ↑abKäsitteet: Kotitalous Tietoa tilastoista. Tilastokeskus. Viitattu 10.8.2017.
- ↑Ruokakunta (Arkistoitu – Internet Archive), Kela. Viitattu 10.8.2017.
- ↑Kotler, Philip ym.: Principles of Marketing, s. 261–262. (4th European edition) Pearson, Prentice Hall, 2005. ISBN 978-0-273-68456-5
