Kotikenttäetu tarkoittaa omalla kotikentällään pelaavanurheilujoukkueen (joskus myös yksilöurheilijan) saamaa etua vierasjoukkueeseen nähden.[1] Sanaa käytetään myös vertauskuvallisesti edulle, joka saavutetaan sen ansiosta että kamppailu käydään itselle tutussa ympäristössä.
Kotijoukkueiden voittoprosentit eri lajeissa ja sarjoissa ovat (vuonna 2011 laskettuina):NBA-koripallo: 63 %,jalkapallo: 62 %,NHL-jääkiekko: 59 %,amerikkalainen jalkapallo: 58 %,baseball 54 %.[2]
Joissain urheilulajeissa on sääntöjä, jotka suosivat kotijoukkuetta. Esimerkiksi jääkiekossa kotijoukkue saa tehdä kentällistensä vaihdon vierasjoukkueen jälkeen.[3]
Joidenkin joukkueiden kotikentän olosuhteet eroavat huomattavasti sellaisista, joihin vierasjoukkueen pelaajat ovat tottuneet. EsimerkiksiBolivian jalkapallomaajoukkue pelasi aikaisemmin kotiottelunsaLa Pazin korkeassa ilmanalassa. Vuonna 2007FIFA kielsi karsintaottelut La Pazissa liialliseen kotikenttäetuun vedoten.[4]
Sports Illustrated kirjoitti vuonna 2011 tutkimuksesta, jonka mukaan kotikenttäetu johtuu etupäässäerotuomarien puolueellisuudesta, eikä esimerkiksi kotiyleisön kannustuksen vaikutuksesta pelaajiin tai kentän ominaisuuksista, kuten yleisesti uskotaan. Tutkimuksen mukaan tuomarit suosivat tuomioissaan kotijoukkuetta kotiyleisön vaikutuksen johdosta. Yleisön kannustuksen suoran vaikutuksen tutkijat kiistivät sen perusteella, että koripallon vapaaheittojen tai jääkiekon rangaistuslaukausten onnistumisissa ei koti- ja vierasjoukkueiden välillä ollut eroja. Vierasjoukkueen matkaväsymys selittää tutkijoiden mukaan viidenneksen kotikenttäedusta.[2] Jalkapallossa kotikenttäetu syntyy tutkimuksen mukaan siitä, että tuomarit antavat kotijoukkueen ollessa niukasti häviöllä lisäaikaa keskimäärin kaksi minuuttia enemmän kuin päinvastaisessa tilanteessa. Jääkiekossa kotijoukkueille annetaan viidennes vähemmän jäähyjä kuin vierasjoukkueille.[2]
Keväällä 2021 julkaistussa Kölnin saksalaisen urheiluyliopiston tutkimuksessa havaittiin, ettäkoronapandemian aikana pelatuissa yli tuhannessa Euroopan sarjojen jalkapallo-ottelussa, joissa katsomot olivat tyhjät, kotikenttäetu ei kokonaan kadonnut, vaikka vierasjoukkueiden voittoprosentti paranikin seitsemällä prosenttiyksiköllä.[5]
Tilburgin yliopiston Niels van de Ven (2011) esitti tutkimuksessaan, että kotikenttäetu ei edellytä yleisön läsnäoloa. Kotijoukkueen etu säilyy ilman yleisöäkin pelatuissa otteluissa, mutta katoaa paikallisotteluissa silloin kun pelataan kummankin joukkueen kotistadionilla. Van de Venin mukaan kotijoukkueen etulyöntiaseman selittää kentän tuttuus.[6]