Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Kosovo

Koordinaatit:42°35′N,21°00′E
Wikipediasta
Kosovon tasavalta
Republika e Kosovës (albaniaksi)
Република Косово (serbiaksi)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Valtiomuototasavalta
PresidenttiVjosa Osmani
PääministeriAlbin Kurti
Lainsäädäntöelinparlamentti
PääkaupunkiPristina
Muita kaupunkejaPrizren,Mitrovica,Ferizaj,Gjakova,Peja,Gjilan
Pinta-ala
– yhteensä10 887 km²[1] (sijalla –)
– josta sisävesiäei merkittävästi
Väkiluku (2024)1 602 515[2] (sijalla –)
– väestötiheys145 as. / km²
– väestönkasvu– (–)
Viralliset kieletalbania jaserbia
Valuuttaeuro1 (EUR)
BKT (2013)
– yhteensä14,11 mrd. USD[1]  (sijalla –)
– per asukas7 600 USD
HDI (–)– (sijalla –)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous12,9 %
– teollisuus22,6 %
– palvelut64,5 %
AikavyöhykeUTC+1
– kesäaikaUTC+2
Itsenäisyys
Serbiasta

17. helmikuuta2008
(102YK:n jäsenvaltiota sekäTaiwan,Maltan ritarikunta,Cookinsaaret jaNiue ovat tunnustaneet itsenäisyyden)
LyhenneKV
– ajoneuvot:RKS
Kansainvälinen
suuntanumero
+383
KansallislauluEurooppa

Edeltäjä(t)Serbia, ml. Kosovon maakunta

1 Ei kuulu varsinaisiin euromaihin.

Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kosovon tasavalta (alb.Republika e Kosovës,serb.Република Косово,Republika Kosovo) eliKosovo (alb.Kosova,serb.Косово,Kosovo) on osittain tunnustettu valtioBalkanilla Etelä-Euroopassa. Kosovo itsenäistyiSerbiasta 17. helmikuuta 2008 antamalla yksipuolisenjulistuksen. Kosovon itsenäisyyden on 22. marraskuuta 2019 mennessä tunnustanut 93YK:n jäsenvaltiota, sekäTaiwan,Maltan ritarikunta,Cookinsaaret jaNiue.[3] Serbia on kieltäytynyt tunnustamasta julistusta ja pitää aluetta edelleenautonomisena maakuntanaan.

Kosovon suurin kaupunki onPristina (lähes 200 000 asukasta) ja toiseksi suurin onPrizren (180 000 asukasta). Kosovon pinta-ala on 10 887 km². Sen väkiluku oli ensimmäisessä väestönlaskennassa 1,73 miljoonaa[4], vaikka aiemmin eri arvioissa väkiluvun oli arvioitu olevan huomattavasti korkeampi. Serbivähemmistö kieltäytyi osallistumasta väestönlaskentaan. Väestötiheys on noin 145 asukasta/km², mikä on eurooppalaisittainkin melko korkea. Kosovon albaaneja asuu runsaasti ulkomailla, asiantuntijoiden mukaan jopa noin 700 000–850 000.

Suurin etninen ryhmä onalbaanit, joitaMaailmanpankin vuoden 2001 tutkimuksen mukaan on noin 88 prosenttia väestöstä. Suurin vähemmistöryhmä onserbit (7 prosenttia). Pienempi määrä onturkkilaisia,bosniakkeja jaromaneja.[5]

Maantiede

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Kosovon kartta

Kosovon pinta-ala on 10 887 km²; se rajoittuu luoteessaMontenegroon, pohjoisessa ja idässäSerbiaan, etelässäPohjois-Makedoniaan ja lounaassaAlbaniaan. Suuren osan maasta muodostavat 400–700 metrin korkeudessa olevat laakeat jokilaaksot, jota ympäröivät 2 000–2 500 metriä korkeat vuoret. Korkein huippu onGjeravica (2 656 metriä).[1]

Kosovossa on jokia, jotka laskevat Adrianmereen, Mustaanmereen ja Egeianmereen. Suurimmat joet ovat maan eteläosassaDrini, luoteisosassa Moravan jaTonavan sivujokiLumi i Ibati ja kaakkoisosanLepencë, joka yhtyyVardariin ja päätyy sitä kautta Egeanmereen.[6]

Suurimmat kaupungit ovatPristina, jossa on noin 198 000 asukasta, ja lounaassa sijaitsevaPrizren, jossa on noin 178 000 asukasta. Kahdessatoista muussa kaupungissa on yli 50 000 asukasta.[7]

Kosovossa on mantereinen ilmasto. Kesällä ja syksyllä on lämmintä ja kuivaa, talvella melko kylmää ja runsaita lumisateita. Vuoristo jaVälimeri aiheuttavat alueellisia eroja.[1] Pristinassa joulu-, tammi- ja helmikuussa keskimääräinen alin lämpötila on pakkasen puolella, kun taas elokuun keskimääräinen ylin lämpötila on 28,7 astetta.[8]

Historia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Kosovon historia

Muinaishistoria

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Albaanien mahdollisina kielellisinä esi-isinä pidetytillyrialaiset ilmestyivät Länsi-Balkanille noin1200-luvulla eaa. Albaani on ainoa kieli omassaindoeurooppalaisessa haarassaan, ja se on mahdollisesti illyrialaisten puhumien kielimuotojen viimeinen jäänne, joskaan asiaa ei ole todistettu.[9] Antiikin aikana Kosovo oli osa suurempaa aluetta nimeltäänDardania. Alue soti usein kasvavanMakedonian kanssa, ja sen eteläosa vallattiinFilippos II:n,Aleksanteri Suuren isän, valtakaudella. Alueesta tuli myöhemmin osaRooman valtakuntaa, kun keisariAugustus valloitti sen vuonna 28 eaa.

Keskiaika

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Slaavit saapuivat Balkanille 500–700-luvuilla.[9] Serbia itsenäistyi 1100-luvulla, ja Kosovosta tuli maan poliittinen, taloudellinen, uskonnollinen ja kulttuurillinen keskus. Tällä aikakaudella sinne rakennettiinkin useita satoja ortodoksisia kirkkoja ja luostareita.

28. kesäkuuta 1389 käytiinKosovo Poljen taistelu, jossa olivat osapuolina yhdistyneet kristityt joukot, joita komensivat serbit sekäOsmanien valtakunnan joukot. Kristittyjen armeija hävisi. Suuri osa serbien armeijasta romahti, ja seuraavien vuosien aikana Serbia oli heikko osmaneja vastaan. Alueesta tuli 1448 osmanien vasallivaltio, ja se liitettiin Osmanien valtakuntaan 1459 yhdessä muun Serbian kanssa. Osana Osmanien valtakuntaa serbit saivat vähemmän oikeuksia kuin kristittyjen hallitsijoiden aikakaudella, vaikka maaorjuus lopetettiinkin.

Kosovon tultua liitetyksi Osmanien valtakuntaan se oli vielä selvästi serbienemmistöinen, mutta albaanien osuus alkoi kasvaa. Valtaosa Kosovon albaaneista kääntyi islaminuskoon osmanivallan aikana.[10]

1600-luvulta 1800-luvun loppuun

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Kosovon alue vuosina 1875-1878 ja 1881-1912.

Kun Osmanien valtakunnan ja Habsburgin hallitsijasuvun välillä oli sota 1683–1699, serbit nousivat kapinaan. Kun habsburgilaiset vetäytyivät takaisinTonavasta pohjoiseen, suuri määrä serbejä jätti Kosovon ja lähti habsburgilaisten hallitsemille katolisille alueille. Tämän jälkeen Kosovoon muutti 1900-luvun alkuun asti suuri määrä islaminuskoisia albaaneja Pohjois-Albaniasta. Tämä prosessi kesti noin 200 vuotta, ja sinä aikana myös osa serbeistä vaihtoi kieltä ja uskontoa.

1800-luvun serbinationalismi piti Kosovon aluetta "Serbian kehtona". Monet kristittyinä pysyneet serbit tuomitsivat albaanit, koska nämä olivat omaksuneet vihollisen eli Osmanien valtakunnan uskonnon.[10]

1800-luvun toisella puoliskolla tapahtui ensimmäinen albaanien ja serbien välinen konflikti, kun albaanit asettuivat Osmanien valtakunnan puolelle vuosien 1876–1877 sodassa. Serbia soti Venäjän ja Bosnian kapinallisten rinnalla heikentyvääTurkkia vastaan, mikä toi Serbialle suurvaltojen tunnustaman täyden itsenäisyyden ja 1878 rauhansopimuksessa Berliinin kongressissa Serbia sai takaisin alaisuuteensa Pristinan sekäMitrovican.

1900-luku

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen Balkanin sodan päättäneelläLontoon sopimuksella Kosovo siirrettiin vuonna 1913 Osmanien valtakunnalta Serbialle, mutta Serbia menetti alueen hallinnanensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1915, kunBulgaria jaItävalta-Unkari miehittivät Kosovoa.[11][12] Vuonna 1918 alue siirtyi uudelleen Serbialle, josta myöhemmin tuli osaJugoslavian kuningaskuntaa.Toisessa maailmansodassa osa alueesta yhdistettiinItalian hallitsemaanAlbaniaan, ja itäisempää osa miehitti Bulgaria.

1960- ja 1970-luvuilla monet serbit muuttivat maakunnasta Serbiaan paremman elintason perässä, koska Kosovosta oli tullut Jugoslavian köyhin osa. Sosialistisen Jugoslavian aikana albaanien tilanne oli hyvä:Tito suosi heitä ja kannusti ihmisiä muuttamaan Albaniasta Kosovoon. Kosovon väestörakenne albanisoitui entisestään. Toisen maailmansodan ja Titon kuoleman välisenä aikana albaanien väkiluku kolminkertaistui Kosovossa Euroopan suurimman syntyvyyden sekä siirtolaisuuden johdosta. Kosovolle myönnettiin autonomisen maakunnan asema vuonna 1974.

1980-luvulla albaaniopiskelijat alkoivat vaatia alueelle itsenäisempää tasavallan asemaa. Marraskuussa 1988 albaanit aloittivat uudet levottomuudet, jotka johtivat alueen autonomian keskeyttämiseen ja sen asettamisen hätätilaan. Tämä johti suureen tyytymättömyyteen albaaniväestön keskuudessa. Albaanien tilanne huononi merkittävästi: he jäivät ilman työtä, koulutusta ja sairaanhoitoa. Ylin valta maakunnassa annettiin serbeille.

Satoja tuhansia albaaneja joutui pakenemaan ulkomaille, muun muassa Suomeen. Syntyi vastarintaliike, johon kuului julistautuminen itsenäiseksi vuonna 1991. Tätä ei kuitenkaan tunnustettu kansainvälisesti. Albaanit tekivät aluksi rauhallista vastarintaa, kunnes vuonna 1996Kosovon vapautusarmeija (UÇK) aloitti sissisodan, joka laajeniKosovon sodaksi.

Kosovon sota ja YK:n hallinto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Sodan jälkiä Kosovossa vuonna 1999
Katso myös:Kosovon sota

Albanian valtion osittain tukema Kosovon vapautusarmeijan UÇK:n aseellinen kapina oli laajimmillaan vuonna 1998, jolloin se hallitsi jopa puolta silloista maakuntaa. Länsimaat paheksuivat serbien kapinan kukistamisessa käyttämiä sotilaallisia otteita. Erityisesti serbienRačakissa suorittama joukkomurha herätti länsimaat vaatimaan Nato-joukkoja alueelle turvaamaan rauhaa. Tähän Serbia ei suostunut.

Maaliskuussa 1999Nato alkoi pommittaa Serbiaa. Päätös tehtiin Venäjän vastustuksen vuoksi ilmanYhdistyneiden kansakuntien valtuutusta. Kymmenen viikkoa kestäneen pommituskampanjan johdosta SerbianSlobodan Milošević joutui vetämään armeijan pois Kosovon alueelta. YK:n turvallisuusneuvostossa päätöslauselmalla 1244 päätettiin, että Kosovo kuuluu Serbiaan ja Kosovon tulevaksi asemaksi tulee laaja autonomia. Tästä lähtien Kosovoa hallitsi Yhdistyneet kansakunnatUNMIK-osastonsa kautta.

Rauhanturvaajien saapumisen jälkeen albaanit aloittivat kostotoimet. Pitkälti yli sata kirkkoa ja luostaria tuhottiin, monet vuoden 2004 mellakoiden aikana.[13] 280 000 serbiä jätti Kosovon.[14]

Vuonna 2006 Kosovon albaanien hallinto ja Serbia neuvottelivat YK:n johdolla Kosovon lopullisesta asemasta. Huhtikuussa 2007 YK:n pääneuvottelijaMartti Ahtisaari esitteli suunnitelmansa, joka toteutettaisiin kansainvälisessä valvonnassa. Siinä Kosovo olisi saanut valvotun itsenäisyyden ja oikeuden hankkia omatkansalliset symbolit. Kosovon albaanien johtama hallitus suhtautui ehdotukseen myönteisesti, kun taas serbiosapuoli torjui sen.lähde?

Itsenäiseksi julistautuminen

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Serbia oli valmis antamaan Kosovolle rajoitetun itsehallinnon, mutta Kosovon hallitus hyväksyi vain täyden itsenäisyyden.[15] Neuvottelut asiasta kariutuivat joulukuussa 2007, ja Kosovo julistautui itsenäiseksi 17. helmikuuta 2008. Kaikki paikalla olleet 109 albaaniparlamenttiedustajaa kannattivat itsenäisyyttä. Istunnosta puuttui kymmenen edustajaa mukaan lukien kaikki serbiedustajat. Serbia ilmoitti, ettei koskaan tule hyväksymään Kosovon itsenäisyyttä. Venäjä pyysiYK:n turvallisuusneuvostoa kokoontumaan asian vuoksi.[16] YK:n pääsihteeriBan Ki-moon ilmoitti 18. helmikuuta 2008, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1244 pysyy voimassa ja sitä pyritään toteuttamaan kehittyvien olosuhteiden valossa.[17]

YK:nKansainvälinen tuomioistuin päätti heinäkuussa 2010, että Kosovon itsenäisyysjulistus ei rikkonut kansainvälisiä lakeja. Tuomioistuin käsitteli asian Serbian aloitteesta. Päätös ei kuitenkaan ole sitova, vaan ainoastaan neuvoa-antava. Serbian presidentinBoris Tadićin mukaan päätös ei muuta Serbian suhtautumista Kosovoon. Sen sijaan Kosovon presidentinFatmir Sejdiun mielestä se poistaa loputkin epäilyt Kosovon itsenäisyydestä.[18] Sejdiu erosi virastaan syyskuussa 2010, kun perustuslakituomioistuin oli ilmoittanut, että Sejdiu oli rikkonutperustuslakia. Hän oli toiminut presidenttiytensä aikana myösLDK-puolueen johtajana.[19]

Kesästä 2011Pohjois-Kosovossa oli levotonta, kun paikalliset serbit yrittivät barrikadein estää Kosovon viranomaisia ottamasta haltuunsa raja-asemia, joilla olisi valvottu kulkua rajan yli.[20] Alkuvuodesta 2012 nationalistinen albaanijärjestöVetëvendosje yritti marssia raja-asemille ja sulkea rajan.[21] 14.–15. helmikuuta 2012 neljässä kunnassa Pohjois-Kosovossa järjestettiin kansanäänestys, jossa kysyttiin, hyväksyvätkö asukkaat Kosovon tasavallan instituutiot. 99,74 % äänestäneistä vastasi ei.[22]

Vuonna 2013 Serbia ja Kosovo allekirjoittivatBrysselissä 19. huhtikuutaEuroopan unionin neuvotteleman sopimuksen, jossa Serbia ja Kosovo normalisoivat suhteensa.[23] Sopimuksessa Kosovo saa omanpuhelinnumerojenmaatunnuksen sekä yhteistyötenergia-asioissa jateleviestinnässä normalisoituvat.[24]

Syksystä 2014 kosovolaiset voivat matkustaa Serbiaan ilman passia. Yli 60 000 on myös hakenut Serbian passeja, joilla voi matkustaa ilman viisumiaSchengen-alueella. Jopa 100 000 on lähtenyt maasta elokuusta helmikuuhun 2015 mennessä.[25]Sisäministerin mukaan maan väkiluku on laskenut neljä prosenttia vuodessa, joissain kaupungeissa jopa seitsemän prosenttia.[26] Samaan aikaan Unkariin, Itävaltaan ja Saksaan on saapunut tuhansia Kosovon albaaneja turvapaikanhakijoina.[27]

Joulukuussa 2022 Kosovon serbien ja albaanien välit kiristyivät uudestaan alkujaan rekisterikilvistä syntyneestä kiistasta. Serbit osoittivat mieltään, ja serbien ja albaanien välillä oli yhteenottoja. Albaanihallituksen vastatoimet kiristivät tilannetta.[28][29]

Politiikka

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Kosovon hallituksen päämaja

Kosovo onparlamentaarinen tasavalta, jossapresidentillä ei ole kovin paljon poliittista valtaa.Kosovon parlamentti on yksikamarinen kansalliskokous. Sen 120 paikasta 100 jaetaan suoralla kansanvaalilla, 10 on varattu etnisille serbeille ja 10 muille etnisille vähemmistöille. Kansanedustajat valitaan nelivuotiskaudelle. Parlamentti valitsee presidentin viisivuotiskaudelle ja kaikki ministerit.[1] Hallitusta johtaapääministeri. Kosovon presidentti oli marraskuusta 2016Hashim Thaçi.[30] Kosovon pääministeri on ollut helmikuusta 2020 lähtienAlbin Kurti.[31] Huhtikuussa 2021 presidentiksi valittiinVjosa Osmani, joka oli jo toiminut väliaikaisena presidenttinä Thaçin erosta lähtien.[32]

Kansainvälinen asema

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Kosovon itsenäisyyden tunnustaneet valtiot (vihreällä).

Kosovon kansainvälinen asema on kiistanalainen. Se on julistautunut itsenäiseksi, mutta emämaaSerbia ei ole tunnustanut itsenäisyyttä. Kosovon asema jakaa maailman valtiot kahteen leiriin. Moni maa, mukaan lukien iso osa länsimaista, on tunnustanut Kosovon itsenäisyyden, kun taas osa maailman valtioistaVenäjä etunenässä ja kaikkiBRICS-maat ovat todenneet, etteivät tunnusta Kosovoa ennenSerbiaa. Euroopan unionin jäsenmaistaEspanja,Slovakia,Romania,Kreikka jaKypros eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä.lähde?

Osittain tunnustetuista maista ja muista Kosovon ovat tunnustaneetTaiwan (vuodesta 2008),Niue jaCookinsaaret (molemmat vuodesta 2015).[33][34][35]

Suomi tunnusti Kosovon itsenäisyyden ensimmäisten joukossa 7. maaliskuuta 2008.Serbia protestoi välittömästi kutsumalla Helsingin-suurlähettiläänsä kotiin vielä samana päivänä.[36]

Viimeisimpänä Kosovon itsenäisyyden tunnustiSudan huhtikuussa 2025.[37]

Hallinnollinen jako

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kosovo on jaettu hallinnollisesti seitsemään hallintopiiriin, jotka jakaantuvat yhteensä 38 kuntaan.[7]

Kosovon kunnat.
Piirit ja kunnat
Nimiserbiaksiväkiluku 2024[2]
Gjakovan piiri
GjakovaĐakovica78 284
DeçaniDečani27 775
RahoveciOrahovač41 799
JunikJunik3 943
Gjilanin piiri
GjilaniGnjilane82 980
Kamenica
Dardana
Kosovska Kamenica22 868
VitiaVitina35 566
KllokotKlokot3 041
ParteshParteš3 240
RanillugRanilug2 481
Mitrovican piiri
MitrovicaKosovska Mitrovica64 742
Albanik
Leposaviq
Leposavić9 485
SkënderajSrbica40 664
Mitrovica e VeriutSeverna Kosovska Mitrovica7 920
VushtrriaVučitrn61 528
Zubin PotokuZubin Potok3 385
ZveçaniZvečan2 867
Pejan piiri
PejaPeć82 745
Istog
Burim
Istok33 008
KlinaKlina30 503
Pristinan piiri
PristinaPriština227 466
Drenasi
Gllogoc
Glogovac48 079
GraçanicaGračanica18 486
Fushë KosovaKosovo Polje63 949
LipjaniLipljan55 044
Novobërda
Artana
Novo Brdo4 493
Obiliqi
Kastrioti
Obilić22 815
PodujevaPodujevo70 975
Prizrenin piiri
PrizrenPrizren147 246
Suhareka
Theranda
Suva Reka45 749
MalishevaMališevo43 888
Dragashi
Sharri
Dragaš28 896
Mamusha
Mamuşa
Mamuša5 607
Ferizaj’n piiri
FerizajUroševač109 255
ShtimeŠtimlje24 308
KaçanikKačanik27 716
ShtërpcaŠtrpce10 771
Hani i ElezitÐeneral Janković8 533

Talous

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Työntekijöitä Trepcan kaivoksella

Kosovon rahayksikkö oli aikaisemminSerbian dinaari. Vuonna 1999 valuutta muuttuiSaksan markaksi ja vuonna 2002euroksi. Serbienemmistöisillä pohjoisalueilla käytetään yhä dinaareja.[38][39]

Kosovossa on suuria viljelyskelpoisia alueita. Maanviljelyn edellytykset ovat erinomaiset, mutta pääoman puute on johtanut suhteellisen alkukantaiseen viljelyyn, jossa käytetään vähän koneita. Kosovolla on suuria ongelmia järjestäytyneen rikollisuuden kanssa, joka on noussut voimakkaasti 2000-vuosikymmenellä ja jota pidetään yhtenä maailman suurimmista väkilukuun suhteutettuna.lähde?

Kosovossa on paljon luonnonrikkauksia.Trepcan kaivoksillaKosovska Mitrovicassa sijaitsevat jotkin Euroopan suurimmista lyijy-, sinkki- ja nikkelilöydöksistä.Vesivoimaa on myös saatavilla helposti; tätä on kuitenkin hyödynnetty vain vähän.

Vuonna 2011 arvioitiin, että 13–15 prosenttia tuloista perustuu ulkomailla asuvien kosovolaisten kotiin lähettämiin tuloihin.[40]

Liikenne

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pristinan kansainvälinen lentoasema

Kosovossa on kahdeksan lentokenttää, 430 km rautatietä ja 1 706 km päällystettyä maantietä.[1] Kaupunkien ja suurien kylien välillä on toimivat linja-autoyhteydet.[41]

Väestö

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Maailmanpankin vuoden 2001 tutkimuksen mukaan:[5]

Vuoden 1981 väestönlaskennan mukaan Kosovon väkiluku oli 1 584 441 henkeä.Albaaneja oli 77,7 %,serbejä 13,2 %, 3,7 % "muslimeja" (mm.bosniakkeja jagoraneja), 2,2 %romaneja, 1,7 %montenegrolaisia, 0,8 %turkkilaisia, 0,6 %kroaatteja, 0,2 %jugoslaaveja ja 0,2 % muita.

Vuoden 2024 väestönlaskennassa Kosovossa asui 1 602 515 ihmistä. Asukkaista 90,8 % olialbaaneja, 3,3 %serbejä, 1,7 %bosniakkeja, 1,2 %turkkilaisia, 1,0 %aškaaleita, 0,7 %egyptiläisiä, 0,6 %goraneita, 0,5 %romaneita ja 0,1 % muita. 0,1 % ei ilmoittanut etnisyyttään.[2]

Kulttuuri

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Kosovon kansallismuseo

Kosovosta tuli Serbian kuningaskunnan kulttuurin, uskonnon ja politiikan keskus 1300-luvulla. Tänä aikana serbialaiset kuninkaat rakennuttivat Kosovoon lukuisia ortodoksikirkkoja ja -luostareita kutenDečanin luostarin.

Kosovon albaanikulttuurissa on keskeistä, että on saatu vaikutteita eri kansoilta historian kuluessa. Osmaniaikakausi on jättänyt jälkensä vanhojen moskeijoiden ja kylpylöiden muodossa, ja jossain on säilynyt vanhoja turkkilaisia perinteitä. Osmanivaikutteet ovat kuitenkin hävinneet tietyssä määrin 1990-luvun aikana, ja ne on korvannut länsimainen elämäntapa. Slaavit ovat tuoneet kulttuuriin lainasanoja ja musiikkia.

Urheilu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kosovo hyväksyttiinkansainvälisen olympiakomitean jäseneksi joulukuussa 2014.[42] Kosovolainen judokaMajlinda Kelmendi edusti Lontoon olympialaisissa 2012 Albaniaa.[43]Rion olympialaisissa 2016 hän voitti Kosovon historian ensimmäisen olympiamitalin, ottaen kultaa.[44]

Kosovon jalkapallon pääsarja onKosovon superliiga. Vuonna 2015 maanjalkapallomaajoukkue hyväksyttiin virallisestiFifan jäseneksi. Joukkue pelasi vuoden2018 MM-kisojenkarsinnoissaSuomen kanssa samassa lohkossa.

Katso myös

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. abcdefKosovo The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. abcREGJISTRIMI I POPULLSISË, EKONOMIVE FAMILJARE DHE BANESAVE NË KOSOVË 2024 TË DHËNAT E PARA FINALE askapi.rks-gov.net. Viitattu 23.5.2025.
  3. This is the official note confirming withdrawal of Kosovo recognition by the republic of Nauru, Telegraf.rs(englanniksi)
  4. Kosovon väkiluku jäi arveltua pienemmäksi Iltalehti 2011
  5. abPopulation Kosovo State of the Environment Report. Kosovon ympäristö- ja aluesuunnitteluministeriö. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  6. Hydrology Independent Commission of Mining and Minerals. Arkistoitu 3.4.2015. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  7. abThomas Brinkhoff: Districts and Municipalities (Census 2011: Statistical Office of Kosovo (web).) Citypopulation. Viitattu 12.4.2025. (englanniksi)
  8. Pristina Climatological Information WMO(englanniksi)
  9. abSteven W. Sowards,Lecture 1: Geography and ethnic geography of the Balkans to 1500, Michigan State University 1996(englanniksi)
  10. abNorbert Rütsche: Kosovo- a historical overview 12.3.2007. Eurotopics. Arkistoitu 13.5.2008. Viitattu 19.2.2008. (englanniksi)
  11. Albania - Nationalism, Ethnicity, Culture britannica.com.
  12. History of Kosovo britannica.com.
  13. Independence for Kosovo. Foreign Affairs, November/December 2005. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  14. Helsingin Sanomat: Kosovon kriisivuodet (Arkistoitu – Internet Archive),Helsingin Sanomat: Jugoslavia pirstaloitui pikkuvaltioiksi (Arkistoitu – Internet Archive),Serbian parlamentin (Arkistoitu – Internet Archive) mukaan yli 230 000 "serbiä ja ei-albaania" jaSerbian ulkoministerin mukaan 220 000 (Arkistoitu – Internet Archive) Assembly-weu.org(englanniksi)
  15. Kosovo-neuvottelut päättyivät ilman sopua Yle Uutiset. 28.11.2007•Päivitetty 31.10.2008 03:26. Yle. Viitattu 26.10.2021.
  16. Kosovo julistautui itsenäiseksi HS.fi. 17.2.2008 klo 19:59. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.2.2008.
  17. Secretary-General SG/SM/11428 SC/9255 YK(englanniksi)
  18. Kosovon itsenäistyminen ei rikkonut kansainvälistä lakia Yle Uutiset. 22.7.2010. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 24.7.2010.
  19. Kosovon presidentti eroaa oikeuskiistan takia HS.fi. 27.9.2010. Helsinki: Sanoma. Arkistoitu 29.9.2010. Viitattu 27.9.2010.
  20. Nato ja serbit välikohtauksessa Kosovon rajalla Yle 2011
  21. Kosovo's Vetevendosje movement works to block border crossings with Serbia SE Times 2012(englanniksi)
  22. North Kosovo Serbs defy Belgrade, EU with referendum(englanniksi)
  23. EU brokers historic Kosovo deal, door opens to Serbia accession. Reuters, 19 April 2013. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5 November 2013.Arkistoitu 24 syyskuu 2015.(englanniksi)
  24. Serbia ja Kosovo ottivat askeleen kohti väliensä normalisointia Yle Uutiset Ulkomaat. Yle. Viitattu 19.7.2017.
  25. Poverty spurs mass migration from Kosovo EurActiv. (englanniksi)
  26. Otro éxodo kosovar, en tiempo de paz El País. (espanjaksi)
  27. Austria dice a los kosovares que no pierdan tiempo en pedir asilo El País. (englanniksi)
  28. Balkan | Serbit tukkivat jo toista päivää teitä Pohjois-Kosovossa, poliiseja kohti ammuttiin Helsingin Sanomat. 11.12.2022. Viitattu 12.12.2022.
  29. BBC: Serbian presidentti tapasi turvallisuusneuvostoaan Kosovon tilanteen vuoksi Yle Uutiset. 12.12.2022. Viitattu 12.12.2022.
  30. Kosovo profile BBC News. 16.1.2018. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
  31. New Kosovo PM ready to revoke tariffs for Serbian goods www.euractiv.com. 24.2.2020. Viitattu 25.3.2020. (englanniksi)
  32. Kosovon parlamentti valitsi 38-vuotiaan Vjosa Osmanin maan presidentiksi Yle.fi, uutiset. 4.4.2021. Viitattu 5.4.2021.
  33. 中華民國(台灣)自即日起正式承認科索沃共和國 中華民國外交部. 19.2.2008. Arkistoitu 2015. Viitattu 11.9.2023. (kiinaksi)
  34. Ceremony celebrates Kosovo ties Cook Islands News. 18.8.2020. Viitattu 11.9.2023. (englanniksi)
  35. Kosova njihet nga Niue Ministria e Punëve të Jashtme e Republikës së Kosovës. Arkistoitu 2015. (albaniaksi)
  36. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2009, s. 79. Helsinki: Otava, 2008.
  37. Sudan recognizes Kosovo KOHA.net. 12.4.2025. Viitattu 16.4.2025. (englanniksi)
  38. Conversion into Euro Banka Qendrore e Republikës së Kosovës. Viitattu 6.8.2025. (englanniksi)
  39. Kosovo shuts 6 Serb bank branches over use of the dinar currency in a move that could raise tensions Associated Press. 20.5.2024. Viitattu 6.8.2025. (englanniksi)
  40. Background Note (Archived Previous Editions) 2011. US Department of state. Viitattu 15.3.2015. (englanniksi)
  41. Getting around Lonely Planet(englanniksi)
  42. Kosovo hyväksyttiin olympiaperheeseen 9.12.2014. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 28.12.2014.
  43. London 2012: Judo's Majlinda Kelmendi still fighting for recognition The Guardian 29.7.2012(englanniksi)
  44. Majlinda Kelmendi win's Kosovos first ever gold medal CNN. Viitattu 21.2.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Itsenäiset valtiot
Kiistanalaiset valtiot
1Lasketaan kuuluvaksi myösAasiaan.
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kosovo&oldid=23549618
Luokka:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2026 Movatter.jp