Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Koru

Wikipediasta
Timanttireunukselliset ammoniittikorut (riipukset ja korvakorut) istutettuina 14 karaatin kultaan.
Englannin kuningatar Henrietta Marian helmikorut, 1660.

Koru on ihmisen vartalolla taivaatetuksessa oleva somisteena käytettävä pienehkö, yleensä arvokaskoriste-esine[1].

Korulajit

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Eri tavoin käytettäviä korulajeja ovat muun muassa riipukset, ketjut, helminauhat, ranne-, nilkka- korva- ja nenärenkaat,rintakorut, hiussoljet ja vyönsoljet.

Korua voidaan käyttää myös merkkinä käyttäjänsä kuulumisesta tiettyyn ihmisryhmään kuten esimerkiksijuutalaisetDaavidin tähteä jakristitytkrusifiksikorua.

Kulta on pitkään ollut tärkeä korujen valmistusaine. Muita suosittuja korumetalleja ovathopea ja nykyaikana jopaplatina, jota muinaisaikojen menetelmin ei voitu valmistaa. Nykyisin koruissa käytettyyn kultaan on seostettu vaihteleva määrä hopeaa, mikä vaikuttaa paitsi metallin väriin, myös koruesineen kovuuteen ja kulumiskestävyyteen. Metallikoruun liitetään useinlasia,helmiä tai hiottujajalokiviä.

Nykyaikana joudutaan korujen valmistuksessa huolehtimaanEU:nnikkelidirektiivin94/27/EY määräysten vuoksi siitä, ettäihoa vasten kosketuksessa käytetty koru ei pääse altistamaan käyttäjäänsänikkeliallergialle.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on rajoittanut korujen allergisoivuutta myynti- ja maahantuontisäädöksillä.Nikkelin,kadmiumin ja kadmiumyhdisteiden, sekälyijyn ja lyijy-yhdisteiden käyttöä rajoitetaan myös EU-lainsäädännöllä. Nämä säädökset eivät koske antiikkikoruja, eli ennen 10.12.1961 valmistettuja koruja.[2]

Miesten korut

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Länsimaisessapuvussamiesten korujen asemassa ovat perinteisestikello,solmioneula,vihkisormus jakalvosinnapit. Miesten kaulakoru on perinteisessä tyylissä pieni ja melko huomaamaton.[3][4] Miesten käyttämiä koruja ovat myös esimerkiksi korvakorut jalävistyskorut.[5]

Ympäristövaikutukset

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kullan tuotanto kuluttaa paljon luonnonvaroja. Kultaistasormusta varten saatetaan joutua louhimaan kolme-neljä tonniamalmia, ja se käsitelläänsähköllä ja puhtaallavedellä. Kultasormuksen valmistus uudesta raaka-aineesta on satoja kertoja kuluttavampaa kuin kierrätetystä kullasta valmistetun sormuksen tekeminen.[6]

Katso myös

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  2. Tukes - Jalometallituotteet; valmistus, maahantuonti ja myynti (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Miehen paras koru on tyylikäs ja kallis 16.1.2008. MTV3 Helmi. Viitattu 30.10.2009.
  4. Miesten korut ovat nyt muotia 8.3.2009. Umami. Arkistoitu 4.4.2011. Viitattu 30.10.2009.
  5. Korut miehille Korukaupat.fi. Arkistoitu 27.5.2014. Viitattu 26.5.2014.
  6. Kupari, Ritva: Uusi sormus, vanha kulta Suomen luonto. 11/2003. Helsinki: Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 26.10.2009.

Kirjallisuutta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Boyd, Heidi: Kieputtamalla kaunista. Kiehtovat korut kotikonstein. Helsinki: Minerva, 2011. ISBN 978-952-492-525-9

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheestaKoru.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koru&oldid=22305913
Luokka:
Piilotettu luokka:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp