Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Kortisoli

Wikipediasta
Kortisoli
Kortisoli
Kortisoli
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(11β)-​11,17,21-trihydroksipregn-4-eeni-3,20-dioni
Tunnisteet
CAS-numero50-23-7
ATC-koodiH02AB09
PubChem CID5754
DrugBankDB00741
Kemialliset tiedot
KaavaC21H30O5 
Moolimassa362,465
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus?
Metabolia?
Puoliintumisaika1,5–2 tuntia[1]
Ekskreetio?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

C

Reseptiluokitus


AntotapaOraalinen (tabletit),intravenoosinen,topikaalinen

Kortisoli elihydrokortisoni[2] onlisämunuaisen kuorikerroksenhormoni elikortikosteroidi[3].

Sekä liian pienet että liian suuret kortisolimäärät aiheuttavat häiriöitä keskushermoston toiminnassa.Rasittuneisuus eli stressi lisää kortisolin tuotantoa, mistä syystä sitä kutsutaan stressihormoniksi.

Lääkkeellisesti kortisolia voidaan käyttää suonensisäisesti, suun kautta tai voiteena, esimerkiksikyypakkauksessa ja tulehtuneelle ihoalueelletarkoitetussa voiteessa.

Vaikutus

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kortisolia kutsutaan toisinaan stressihormoniksi, koska henkinen ja ruumiillinen rasitus nostavat kortisolin tuotantoa.[4]

Kortisolin vaikutukset ovatglukokortikoidivaikutuksia. Kortisoli esimerkiksi lisääglukoneogeneesiin tarvittavien maksaentsyymien määrää, jolloin glukoosin pitoisuusveressä kasvaa. Kortisoli voi aktivoida myösmineralokortikoidien reseptoreja, mutta mineralokortikoidien kohdesoluissanefronissa on 11β-hydroksisteroididehydrogenaasi-entsyymiä (11βHSD I ja 11βHSD II), joka muuttaa kortisolinkortisoniksi. Kortisonilla ei mineralokortikoidivaikutusta ole, joten kortisoli ei pääse vaikuttamaan mineralokortikoidin tavoin.[5]

Sekä liian pienet että liian suuret kortikoidimäärät aiheuttavat häiriöitä keskushermoston toiminnassa.Addisonin tautia sairastavat potilaat ovat usein apaattisia, masentuneita ja ärtyisiä, joskuspsykoottisiakin. Suuret glukokortikoidiannokset aiheuttavatmielihyvää, unettomuutta, levottomuutta ja psykooseja.[6] Suuret määrät kortisolia tuhoavat aivojen hermosolujen välisiä yhteyksiä[7].

Plasmassa suurin osa kortisolista kulkee sitoutuneenamaksan tuottamiin proteiineihin: noin 90 %transkortiiniin ja 7 %albumiiniin.[5] Tyypillinen kortisolipitoisuus ihmisen plasmassa kello 8 aamulla on 15 mikrogrammaa/desilitra.[1]

Lääkkeenä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lääkkeellisesti kortisolia voidaan käyttää suonensisäisesti, suun kautta tai voiteena. Sen käyttötarkoitus ontulehduksen lievittäminen, minkä vuoksi sitä on esimerkiksikyypakkauksessa[8] ja tulehtuneelle ihoalueelle tarkoitetussa voiteessa[9].

Kortisolin lääkekäytön aiheuttamat vieroitusoireet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Pitkäaikainen glukokortikoidihoito on keskeytettävä aina asteittain, esimerkiksi vähentämällä annosta 1/4:lla viikossa, kunnes saavutetaan niin sanottu korvaushoitotaso. Glukokortikoidihoidon yhtäkkinen keskeyttäminen, saattaa johtaa rasitustilanteissa lisämunuaiskuoren vajaatoimintatilaan eli ”steroid withdrawal” -oireyhtymään. Tällöin voi ilmetä muun muassa ruoansulatuskanavan yleisoireita (ruokahaluttomuutta, pahoinvointia, oksentelua), väsymystä, laihtumista, mielialan laskua, päänsärkyä, kuumetta sekä nivel- ja lihassärkyjä. Pitkäaikaista systeemistä steroidihoitoa saavalla potilaalla tulisi aina olla hätätilanteiden varalta mukanaan kortti, josta käytetty hoito ilmenee. Tähän voi hyvin käyttää SOS-passia.[10]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. abGoodman, H. Maurice: Basic Medical Endocrinology, s. 69. (Fourth edition) Academic Press, 2009. ISBN 978-0-12-373975-9 (englanniksi)
  2. Koulu & Tuomisto (toim.): ”Lisämunuaisen kuorikerroshormonit”, Farmakologia ja toksikologia. (6. painos) Medicina, 2001. ISBN 951-97316-1-X Luku verkossa (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=kortisoli&p_artikkeli=ltt01749
  4. Itä-Suomen Laboratoriokeskuksen web-ohjekirja.https://ekstra1.kuh.fi/csp/islabohje/labohje.csp?indeksi=2135
  5. abBoron, Walter F. ja Boulpaep, Emile L.: Medical Physiology, s. 1053, 1058. (Updated edition) Elsevier Saunders, 2005. ISBN 978-1-4160-2328-9 (englanniksi)
  6. Koulu & Tuomisto (toim.): ”Lisämunuaisen kuorikerroshormonit”, Farmakologia ja toksikologia, s. 680. (6. painos) Medicina, 2001. ISBN 951-97316-1-X Luku verkossa (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Masennus lievittyy liikunnalla Hyvä Terveys. 7.10.2013. Viitattu 26.7.2021.
  8. Pakkausseloste. Ampikyy 50 mg -tabletti (Arkistoitu – Internet Archive) Vitabalans Oy 16.12.2009
  9. Hydrocortison Leiras 1 % -geeli. Valmisteyhteenveto[vanhentunut linkki] Leiras 19.3.2004
  10. Koulu & Tuomisto (toim.): Farmakologia ja toksikologia, s. 686. (6. painos) Medicina, 2001. ISBN 951-97316-1-X Luku verkossa (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheestaKortisoli.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kortisoli&oldid=22788120
Luokat:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp