| Osa artikkelisarjaa |
| Talousjärjestelmät |
|---|
Pääsuuntaukset |
Aatesuunnan mukaan |
Alueittain |
Omistaminen |
Korporativismi taikorporatismi on yhteiskuntajärjestelmä, jossalainsäädäntövaltaa käyttävättyönantajaliittojen jaammattiliittojen muodostamat ammattikunnat elikorporaatiot (kuten metalliala ja tekstiiliala).[1]
Korporativismissa on kyseeturyhmien vallasta.[1] Maanviljelijöiden, käsityöläisten, tehtailijoiden, työläisten, asianajajien, lääkäreiden ja papiston ammattijärjestöt ovat itsehallinnollisia elimiä, jotka toimivat jäsentensä ja maan hallituksen välittäjinä. Ammatti ja ryhmän jäsenyys, eivätkäkansalaisuus ja alueellinen edustavuus parlamentissa, määrittävät poliittiset asemat ja poliittiset oikeudet.[2]
Korporativismi pohjautuu keskiajansääty- jakiltajärjestelmään. Saksalaisetromantiikan ajan filosofit pitivät korporativismia 1800-luvulla hyvänä keinona korjata teollistumisen ja luokkakonfliktien aiheuttamaa sosiaalista juurettomuutta. Korporativismista ottivat vaikutteita myös katolisen kirkon sosiaalinen liike sekä monetautoritaariset hallinnot Euroopassa ja Etelä-Amerikassa 1920- ja 1930-luvuilla, kutenMussolinin Italia,Hitlerin Saksa,Francon Espanja,Salazarin Portugali,Dollfussin Itävalta,Pilsudskin Puola,Vargasin Brasilia,Perónin Argentiina jaCallesin Meksiko.[2] Fasistisessa Italiassa sovellettua järjestelmää kutsuttiin korporaatioiden järjestelmäksi, jossa kukin yhtymä toteutti sille yhteiskunnallisessa työnjaossa asetettua tehtävää; näin korporaatiot korvasivat parlamentaarisen demokratian.[1] Toisaaltatotalitaristiset, militaristiset jafasistisetdiktatuurit pyrkivät soluttautumaan ja hallitsemaan yhteiskuntaelämän kaikkia lohkoja, mikä on korporativismin vastaista. Tämän vuoksi tutkijat eivät nykyaikana luekaan totalitaristista fasismia korporativismiksi vaan kokonaan omaksi hallintomuodokseen.[2]
Kroatian parlamentissa oli pitkäaikainen korporativistinen perinne, ja sen toisessa kamarissa oli ammattiliittojen ja muiden järjestöjen edustajia.[2]
Nykyaikanahyvinvointivaltioiden yhteiskunnissa on sikäli korporativistisia piirteitä, että voimakkaat liike-elämän järjestöt ja ammattiliitot verkostoituvat ja neuvottelevat valtion kanssa teollisuuden ja sosiaalipolitiikan aloilla.[2]
Liberaalit torjuvat korporativismin, sillä he katsovat sen korvaavan yksilöllisen edustuksen,kansalaisvapaudet,vapaan kilpailun jademokratian kollektivistisilla yhtiöorganisaatioilla politiikan ja talouden kulmakivinä.Sosialistien jakommunistien mukaan korporativismi edustaakapitalistista luokkasortoa, joka eliminoi poliittisen vasemmiston ja hallitsee työväkeä kepillä ja porkkanalla.[2]
