Konstans II, Herakleios Pogonatus (630–668), oliKonstantinos III:n poika jaBysantinkeisari vuosina 641–668.[1] Konstans sai lisänimeä Pogonatus, "parrakas", koska hänellä oli vanhempana pitkä ja tuuhea parta.
Konstans II:sta tuli keisari, kun hänen 15-vuotias setänsäHeraklonas syrjäytettiin vallasta vuonna 641. Konstans oli tuolloin vasta vain yksitoistavuotias. Hän oli ristimänimeltään Herakleios, mutta otti nimekseen kruunajaisten yhteydessä Konstans. Todellinen valta oli sotapäällikkö Valentinoksella, joka pakotti nuoren keisarin menemään naimisiin tyttärensä Faustan kanssa. Valentinos yritti julistaa itsensä keisariksi vuonna 644, mutta vihainen väkijoukko tappoi hänet.[2]
Keisari Heraklonaksen alulle panema sopimusarabien kanssa pantiin käytäntöön heti Konstansin noustua valtaistuimelle. Bysantin joukot jättivätAleksandrian 12. syyskuuta 642 ja arabit valloittivat kenraaliAmrin johdollaPohjois-Afrikan rannikkoaTripoliin asti. Kun kalifiOmar I kuoli vuonna 644, tuli Bysantille hyvä tilaisuus vastaiskuun. Vahva laivasto lähetettiinEgyptiin kenraali Manuelin johdolla ja se saikin vallattua takaisin Aleksandrian vuonna 645. Vuonna 646 Amr kuitenkin löi Manuelin joukot.[3]
Kun arabit olivat varmistaneet valloittamansaSyyrian jaMesopotamian, he hyökkäsivätArmeniaan jaVähään-Aasiaan vuonna 642 jaKappadokiaan vuonna 647. KenraaliMuawijan johdolla arabit rakensivat ensimmäisen laivastonsa, jolla he vuonna 649 valloittivatKyproksen. Bysantin neuvotteleman kolmen vuoden aselevon jälkeen Muawijan valloitti vieläRodoksen jaKosin. Oli selvää, että arabien seuraavana kohteena oliKonstantinopoli. Konstans otti nyt itse Bysantin laivaston johdettavakseen ja kohtasi arabien laivaston vuonna 655. Arabien voitto oli täydellinen ja keisari pääsi vain täpärästi pakenemaan. Vuonna 656Uthman ibn Affan murhattiin ja Muawijan julistautui kalifiksi Syyriassa. Sisällissodan uhatessa Muawijan solmi rauhansopimuksen Bysantin kanssa vuonna 659.
Idän uhan hellitäessä Konstans pystyi vuonna 658 johtamaan retkikuntaaslaaveja vastaanBalkanilla. Suuria joukkoja slaaveja pakkosiirrettiin Vähään-Aasiaan. Vuonna 653 Konstans lähetti armeijan syrjäyttämään paaviMartinus I:n.
Varmistaakseen keisarinvallan perillisilleen Konstans tapatti veljensä Theodosiuksen ja teki pojastaanKonstantinoksesta keisarin. Sama kunnia annettiin nuoremmille pojille Herakleiokselle ja Tiberiukselle vuonna 659. Vuonna 663 Konstans aloitti kampanjanlangobardeja vastaanItaliassa. Aluksi kaikki meni hyvin, mutta talven tultua armeijan oli vetäydyttäväNapoliin. Täältä keisari matkasiRoomaan, jossa uusi paaviVitalianus vastaanotti hänet. Hän jatkoi matkaansa pianSisiliaan, jonka puolustusta oli kohennettava arabien hyökkäyksiä vastaan. Konstansin toiminnasta Sisiliassa ei tiedetä paljon, mutta kesällä 668 hänet murhattiinSyrakusassa, kun hän oli kylpemässä. Konstansin kuoltua hänen pojastaan Konstantinista tuli keisari.[4]
