Komorien liitto eliKomorit on saaristovaltioKomorien saaristossaMosambikin kanaalin pohjoisosassaIntian valtamerellä. Valtio koostuu kolmesta saaresta:Iso-Komori eli Grande Comore,Mohéli jaAnjouan. Komorien saariryhmään kuuluvaMayotte onRanskan hallinnassa, mutta Komorien liiton hallitus katsoo sen kuuluvan osaksi liittoa. Vuoteen 2003 valtion virallinen nimi oliKomorien islamilainen liittotasavalta.
Malesialais-polynesialaiset purjehtijat asettuivat Komoreille 600-luvulta alkaen.Persialaiset jaarabit saapuivat saarille 1000-luvulta alkaen ja saaret toimivatorja- jamaustekaupan keskuksena.Islam saapui myös saarille arabikauppiaiden myötä.Portugalilaiset löysivät saaret vuonna 1527, mutta vasta vuonna 1841 Ranska alkoi ottaa niitä hallintoonsa.[3]
Vuonna 1886 Komoreista tuli Ranskanprotektoraatti ja vuonna 1912siirtomaa. Ranskalaiset ja varakkaat arabit perustivat saarille plantaaseja vientiä varten.Toisen maailmansodan aikana britit valtasivat KomoritVichyn Ranskan hallinnolta 25. syyskuuta 1942 ja luovuttivat senCharles de Gaullen hallinnolle. Sodan jälkeen Komoreista tuliRanskan merentakainen territorio, ja vuonna 1961 saaret saivat itsehallinnon.[4] Vuoden 1968 opiskelijaliikehdintä joudutti itsenäistymiskehitystä ja vuonna 1973 tehdyn sopimuksen mukaan Komorien piti itsenäistyä vuonna 1978.[5]
Komorien parlamentti julisti kuitenkin maan itsenäiseksi 6. heinäkuuta 1975.Mayotten saaren edustajat pidättäytyivät parlamentin itsenäisyysäänestyksestä, ja Mayotten asukkaista suurin osa kannatti vuosien 1974 ja 1976 kansanäänestyksissä pysymistä Ranskan yhteydessä.[4]
Komorien itsenäistyttyäSaid Mohammed Jaffar toimi valtion päämiehenä, kunnes vallankumouksellinen sosialistiAli Soilih kaappasi vallan häneltä tammikuussa 1976. Soilih pysyi vallassa toukokuuhun 1978 saakka, kunnesBob Denardin johtamat joukot syrjäyttivät hänet. Soilihin syrjäyttämisen jälkeen Bob Denard otti vallan.[6]
Komoreilla on itsenäisyyden aikana ollut yli 20 vallankaappausta tai kaappausyritystä.[7] Niistä neljä on ollut ranskalaissyntyisen palkkasoturi Bob Denardin järjestämiä ja vuosina 1978–1989 maa oli pitkälle hänen komennossaan. Ranskan ja Etelä-Afrikan vedettyä tukensa pois Denardilta tämä lähti maanpakoon saarilta vuonna 1989 ja maan johtoon nousiSaid Mohamed Djohar. 28. syyskuuta 1995 Denard ja joukko palkkasotureita kaappasivat vallan, mutta Ranskan lähettämät sotilaat palauttivat Djoharin hallinnon viikkoa myöhemmin. Uusien vaalien jälkeen presidentiksi nousiMohamed Taki Abdoulkarim maaliskuussa 1996, mutta vuonna 1997Anjouan jaMohéli alkoivat pyrkiä eroon valtiosta. Ne toivoivat joko itsenäisyyttä tai paluuta Ranskan valtaan. Ranska ei suostunut palauttamaan siirtomaavaltaansa Anjouanilla ja Mohélilla, joten nämä julistautuivat itsenäisiksi.[8][4] Presidentti Taki kuoli 6. marraskuuta 1998 ja everstiAzali Assoumani kaappasi vallan huhtikuussa 1999, mutta vallankaappaus koski vain Komorien suurinta saartaIso-Komoria. Assoumani vahvisti presidenttiytensä vuoden 2002 vaaleissa.[7]
Vuonna 2005 tuhannet asukkaat pakenivat tulivuoren syöksemää tuhkaa. Vuonna 2006 anjouanilainenAhmed Abdallah Mohamed Sambi valittiin liittovaltion presidentiksi. Vuonna 2007 Anjouan valitsi omaksi presidentikseen Mohamed Bacarin. Vuonna 2008Afrikan unionin ja Komorien joukot pakottivat Anjouanin liittovaltion alaisuuteen. Vuonna 2009 Mayotten saari päätti kansanäänestyksellä liittyä Ranskaan. Komorien hallitus julisti vaalituloksen mitättömäksi. Joulukuussa 2009 presidentti Sambin puolue sai murskavoiton parlamenttivaaleissa. Huhtikuussa 2010 presidentin turvakaartiin liittyi libyalaisia sotilaita kouluttajiksi. Kesäkuussa 2010 poliittiset johtajat saivat sovittua seuraavien vaalien aikataulusta, joka alkoi presidentin esivaaleilla marraskuussa 2010.[4] Vaalit voittiIkililou Dhoinine, josta tuli Komorien presidentti. Vuoden 2016 presidentinvaaleissa presidentiksi valittiin Azali Assoumani.[9]
Komorien liittovaltion muodostavat kolme saarta: Iso-Komori (N’gazidja), Anjouan (Ndzuwani), Mohéli (Mwali) ja neljä kuntaa:Domoni,Fomboni,Moroni jaMutsamudu.[1]
Liittovaltion kolme pääsaarta valitsivat vuoden 2001 perustuslain mukaan kukin oman parlamenttinsa, hallituksensa ja presidenttinsä, ja valtionpäämiehen rooli vaihteli neljän vuoden välein näiden kolmen presidentin kesken. Vuonna 2009 saarten presidentit nimettiin uudelleen kuvernööreiksi, ministerit komissaareiksi ja parlamentit valtuustoiksi.[10] Presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen johdossa. Pääministerin virkaa ei ole.[1] Vuonna 2018 presidenttiAzali Assoumani muutti kansanäänestyksen avulla perustuslakia niin, että hän saa istua kaksi kautta ja voi lakkauttaa presidentin viran kierrättämisen saarten välillä. Oppositio syytti Assoumania vallankaappauksesta ja maassa puhkesi väkivaltaisia mellakoita. Seuraavana vuonna järjestetyissä preidentinvaaleissa Assoumani valittiin virallisten tulosten mukaan 61 prosentin ääniosuudella ensimmäisellä kierroksella, mutta sekä oppositio että kansainväliset vaalitarkkailijat pitivät vaaleja epärehellisinä. Vuoden 2024 vaaleissa Assoumani valittiin jälleen uudelleen, tällä kertaa 57 prosentin osuudella.[10]
Liittokokous on yksikamarinen ja siihen kuuluu 33 jäsentä, jotka valitaan kahden kierroksen enemmistövaaleilla yhden edustajan vaalipiireistä.[11]
Mayotten saari on Ranskan merentakainen alue, jonka asema on määritelty hiukan epämääräisesti. Se on ollut tässä asemassa vuodesta 1974, jolloin se päätti pysyä osana Ranskaa kun muut Komorien saaret itsenäistyivät. Monet laittomat maahanmuuttajat yrittävät livahtaa Komoreilta Mayottelle ja sitä kautta Ranskaan. Vuonna 2009 saarella järjestettiin kansanäänestys siitä, haluaako saari liittyä Ranskan varsinaiseksi departementiksi. Tarkkailijoiden mukaan äänestys koski paitsi Ranskaan liittymistä myös etäisyyden ottamista Komoreihin. Komorien liittovaltio ja Afrikan unioni vastustivat kansanäänestyksen järjestämistä, ja nimesivät sen vieraan vallan miehitysyritykseksi.[12] Äänestys päättyi murskalukuihin: 95,2 prosenttia Ranskan puolesta. Muutos tapahtui asteittain vuosina 2011–2014.[13]
Näkymä kaupungin rantaan Anjouanin saarella.Komorit satelliittikuvassa huhtikuussa 2002.
Komorien saaret ovat tuliperäisiä. Korkein huippu kohoaa 2 360 metriin. Rantaviivaa on 360 kilometriä.Le Karthalan tulivuori Ison-Komorin saarella on aktiivinen.[1] Maaperä vaihtelee saarelta toiselle, mutta suuri osa siitä on maanviljelyyn sopimatonta laavaa.[5]
Saaret ovat lännestä itäänIso-Komori eli N’gazidja,Mohéli eli Mwali,Anjouan eli Ndzuwani ja neljäntenäMayotte, joka kuuluu edelleen Ranskalle. Vuonna 2009 Isolla-Komorilla oli 342 200 asukasta, Anjouanilla 283 500 asukasta ja Mohélilla 43 600 asukasta.[14]
Komorien ilmasto on merellinentrooppinen ilmasto. Siellä on kaksi vuodenaikaa; koillismonsuunin takia marraskuusta huhtikuuhun on kuumaa ja kosteaa, muu aika vuodesta on viileämpää ja kuivempaa. Rannikon kuukausikeskilämpötilat ovat 23–28 °C, ja keskimääräinen vuotuinen sademäärä 2 000 millimetrin vaiheilla. Suuresta sademäärästä huolimatta makeasta vedestä on pulaa niillä alueilla, joissa maaperä ei pidätä vettä lainkaan ja sadevesi valuu nopeasti mereen.[15] Alue on myöstrooppisten hirmumyrskyjen reitillä.[1]
Komorien tärkeimpiin vientituotteisiin kuuluvatvanilja,mausteneilikka, hajusteet jakopra. Maatalous, joka tuottaa 40 prosenttia kansantuotteista, tuottaa edellä mainittujen lisäksibanaaneita, kassavaa ja kookospähkinöitä. Parfyymien tislaus on huomattava teollisuudenhaara.[5]
Komorien kansantuote henkeä kohti kuuluu maailman pienimpiin. Maaperä vaihtelee saarelta toiselle, mutta suuri osa siitä on maanviljelyyn sopimatonta laavaa. Siksi omatarveviljely jakalastus ovat suuria elinkeinoja. Saarilla kasvatetaantuoksuilangiaa (Cananga odorata), jonka kukista tislattua aromaattista öljyä käytetään hajusteiden tuotantoon. Komorit on sen tuotannossa maailman kärjessä.[5]
Infrastruktuurin puute haittaa talouden kehittymistä. Moniin kyliin ei ole lainkaan tieyhteyttä. Moronin ja Ison-Komorin satamat sopivat vain pienille aluksille; ainoa syväsatama on Anjouanilla.[5]
Lankapuhelimia on erittäin vähän, kännyköitä noin 54 kappaletta sataa asukasta kohti. Internetin käyttäjiä on alle kymmenen prosenttia väestöstä.[1]
Etnisesti komorilaiset ovat muun muassa eri afrikkalaisista kansoista, arabeista ja malaijilaisista kansoista muodostunutta sekaväestöä. Yleisin kieli onkomorin kieli, joka on bantukieli ja sukua muun muassaswahilille. Uskonnoltaan 98 prosenttia komorilaisista onsunnimuslimeja ja kaksi prosenttiakatolisia kristittyjä.[1]
Vuonna 2007 ala-asteikäisistä 73 prosenttia kävi koulua, ja 62 prosenttia jatkoi ainakin viidennelle luokalle asti.[18]Helmikuuhun 2022 mennessä maassa oli annettu 638 000 COVID-rokoteannosta, eli noin 75 annosta sataa asukasta kohti.[19]
Vaikka komorilaiset harjoittavat sunni-islamia, heidän sosiaalinen elämänsä on järjestäytynytmatrilineaarisen järjestelmän mukaan. Vaihtamiskulttuuri on tärkeää, ja se korostuu sosiaalisissa tapahtumissa kuten suurissa hääjuhlissa, joihin jokainen osallistuu joko sukunsa, ikäryhmänsä tai sukupuolensa määrittämän ryhmän jäsenenä. Islamin lisäksi maan kulttuuri on ottanut vaikutteita Ranskasta.[20]
Komorilaista perusruokaa onriisi, jonka kanssa syödäänmaniokkia, banaaneita, tuoretta ja kuivattua kalaa sekä kookosmaitoa.[20]
Radio on tärkein viestintäväline; Komorien kansallisen radioverkon kanssa kilpailevat kaupalliset asemat sekä Mayottelta lähettävä ranskankielinen asema. Viranomaiset valvovat tarkasti kaikkia viestintävälineitä.[21]
Komoritosallistui olympialaisiin ensimmäisen kerran vuonna1996,[22] ja on siitä lähtien lähettänyt joukkueen kaikkiin kesäolympialaisiin. Se ei ole saanut mitaleita.
↑Helen Chapin Metz (toim.): French ColonizationComoros: A Country Study.. 1994. Washington: GPO for the Library of Congress. Viitattu 4.11.2010. (englanniksi)
.svg)
