Kohtu punaisella virtsarakon ja peräsuolen välissä. Useimpien naisten kohtu on kallistunut eteenpäin (kuvat 1–3).
Naisen kohtu on päärynän kokoinen ja muotoinen elin, joka sijaitsee likipitäen suunnilleen häpykarvoituksen yläreunan kohdalla alavatsassa[1],virtsarakon japeräsuolen välissä.
Kohtu muodostuu kahdesta osasta: paksummasta yläosasta elikohdunrungosta sekä kapeammasta alaosasta elikohdunkaulasta. Kohdunkaula työntyyemättimen alueelle kohdun napukkana.
Molemmin puolin kohdun sivuilla sijaitsevatmantelin kokoisetmunasarjat. Ne erittävät naissukupuolihormoneja ja niissä muodostuvatmunasolut, jotka kulkeutuvatmunanjohtimien kautta kohtuun.
Useimpien naisten kohtu on kallellaan eteenpäin kohti emätintä. Noin joka viidennen naisen kohtu on kallellaan taaksepäin. Se voi joillain naisilla aiheuttaa kipua kuukautisten tai yhdynnän aikana, mutta se ei kuitenkaan vaikeuta raskaaksi tulemista.[2]
Synnyttämättömän naisen kohtu on pituudeltaan noin 7,5 senttimetriä, leveydeltään 5 senttimetriä ja seinämänsä paksuudelta 2 senttimetriä. Synnyttäneiden naisten kohtu on suurikokoisempi, ja myös sen muoto vaihtelee enemmän kuin synnyttämättömillä naisilla.[2] Kohtu painaa normaalitilassa noin 100 grammaa, raskauden lopulla kymmenkertaisesti.[3]
Kohtu kiinnittyy lantio-ontelon seinämään jahäntäluuhun ligamenteilla. Ne tukevat kohtua, ja niiden kautta kohtuun kulkee verisuonia ja hermoja.[2]
Kohdun seinämässä on kolme kerrosta. Uloimpana on ohut päällyskalvo,perimetrium. Keskimmäinen kerros on kohtulihas,myometrium. Se koostuu sileästä lihaksesta, joka kykenee supistumaan voimakkaasti synnytyksen aikana. Sen lihaskuidut myös lisääntyvät ja pitenevät raskauden aikana. Sisin kerros on kohdun limakalvo,endometrium. Se voidaan jakaa edelleen kahteen kerrokseen. Niistä ulompi irtoaa ja poistuu kehosta kuukautisten aikana, ja sisempi toimittaa osan kuukautisverestä ja kasvattaa kuukautisten jälkeen uuden pintakerroksen.[2]
Kohdun limakalvossa eläämikrobeja, kuten monenlaisiabakteereita,viruksia jasieniä. Mikrobien arvellaan pääsevän kohtuun verenkierron kautta suusta esimerkiksi hampaiden harjauksen seurauksena. Aiemmin mikrobien on uskottu päätyneen kohtuun etupäässä emättimen kautta. Jotkin haitalliset mikrobit voivat aiheuttaa keskenmenoja taikohdunrungon syöpää.[4]
Kohdun limakalvo paksuuntuukuukautiskierron ensimmäisellä puoliskolla. Munasarjojen tuottamien hormonien vaikutuksesta limakalvoon muodostuu erittäviä rauhasiaovulaation jälkeen. Mikäli hedelmöitystä ei tapahdu tai alkio ei kiinnity, kohdun limakalvo poistuu elimistöstä emättimen kautta kuukautisvuotona ja kehittyy hitaasti uudelleen seuraavan kierron aikana.[5]
Kohdunpohjan pituus kasvaaraskauden aikana noin 34 senttimetriin sikiön kasvaessa sen sisällä. Kohtu painaa raskauden lopussa 1 000 – 1 200 grammaa. Samalla kohdun verekkyys kasvaa.[3]
Kohdunulkoisessa raskaudessa munasolu on kiinnittynyt esimerkiksi munanjohtimeen, eikä voi kehittyä normaalisti sikiöksi.[7]
Kohdun muodon perusteella erotetaan seuraavat kohtutyypit:
Pussieläimillä sukupuolielimet ovat joka kohdassa parilliset eli naaraalla on kaksi emätintä ja kaksi kohtua.[8]
Kaksoiskohtu (lat.uterus duplex) on kohdun osalta parillinen eli yhteen emättimeen liittyvät kaksi kohdun puoliskoa ovat toisistaan täysin erillään ja molemmilla puoliskoilla on oma aukko emättimeen. Tällainen kohtu on esimerkiksijyrsijöillä ja monillalepakoilla.[9]
Kaksisarvinen kohtu (uterus bicornis) on emättimen puoleiselta osaltaan yhtenäinen, mutta munajohtimien puoleisesta päästä kohtu jakautuu kahdeksi kohdunsarveksi. Kohdusta emättimeen on yksi aukko ja molemmilla kohdunsarvilla on oma munanjohdin. Tällainen kohtu on muun muassa useilla lepakoilla,kavioeläimillä,märehtijöillä,petonisäkkäillä javalailla.[8][9][10]
Yhteiskohtu (uterus simplex) onkädellisillä esiintyvä kokonaan pariton elin ja vain eläimenmunanjohtimia on kaksi.[8]
