Kivi onseosmateriaali, joka muodostuumineraaleista.[1] Kivet luokitellaan eri kivilajeihin niiden mineraalisisällön mukaan. Useimmiten mineraalit ovat tiiviisti toisiinsa liittyneitä, ja ne saattavat muodostaa kiviin kerroksia tai erilaisia kuvioita. Joskus mineraalit erottuvat silmämääräisesti, mutta joskus ne ovat erotettavissa vastamikroskoopilla.[2]
Kivilajit jaotellaan syntyperänsä mukaanmagmakivilajeihin,sedimenttikivilajeihin jametamorfisiin kivilajeihin.[3] Magmakivet ovat muodostuneet kiteytyneestämagmasta, sedimenttikivet vanhempien kivilajienrapautuessa sekä muodostaessa iskostuneita yhdisteitä ja metamorfiset kivet puolestaan magma- ja sedimenttikivien joutuessa syvällä maan kuoressa kuumuuden sekä kovan paineen alaisiksi. Maankuoren kivilajeista 95 prosenttia on syntynyt sulasta kiviaineksesta ja vain 5 prosenttia on kerrostumalla syntyneitä tai niistä muuttuneita.[2]
Kivi onepäorgaaninen eli elottoman luonnon aine.[4] Joskus kivissä voi olla kasvien tai eläinten esihistoriallisia jäänteitä elifossiileja.[5]
Kiveä käytetään teollisuudessa moniin eri tarkoituksiin, kuten keittiötasoihin. Kivi onmateriaalina kalliimpaa, mutta monessa tarkoituksessa kestävämpää kuin esimerkiksipuu.[6]
Sedimentti- elikerrostuneet kivilajit ovat syntyneet, kun kerrostumalla muodostuneetmaalajit ovat iskostuneet tai kunvesiliuoksista on saostunut aineksia kiinteäksi kiveksi. Ne jakautuvat kolmeen tyyppiin:klastisia elimekaanisia sedimenttikivilajeja ovat muun muassasorasta iskostunutkonglomeraatti,hiekasta iskostunuthiekkakivi jasavesta kovettunutsavikivi.Kemiallisia sedimenttikivilajeja ovat vesiliuoksista saostumalla syntyneet suola- ja kalkkikivet, joista mainittakoonsintteri jamerkelikivi.Organogeeniset sedimenttikivilajit ovat syntyneet eloperäisen toiminnan seurauksena:kivihiilikauden kasvijäänteistä syntyikivihiili, jaliitukauden aikana eläneiden eliöiden kalkkikuorista syntyi eloperäinenkalkkikivi, kutenliitu mertenplanktoneliöiden kuorista.
