| Osa artikkelisarjaa: |
| Kristillinen kulttuuri |
|---|
 |
Kirkkovuosi tarkoittaakirkollistenpyhä- ja juhlapäivien sijoittumista vuoden aikajaksoon. Kristillinen kirkkovuosi muodostui300-luvulla. Juhlapäivät saivat omat tekstinsä jarukouksensa.
Useissalänsimaisissa kirkkokunnissa kutenkatolisessa,luterilaisessa jaanglikaanisessa kirkossa kirkkovuosi alkaaensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy kirkkovuoden viimeiseen sunnuntaihin, jonka nimiSuomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ontuomiosunnuntai. Tuomiosunnuntain nimi vaihtelee eri kielissä ja kirkkokunnissa.
Kirkkovuosi jaetaan tavallisesti joulu-, pääsiäis- ja helluntaipiiriin. Jokaiseen kirkkovuoden pyhäpäivään liittyy tietyt kohdatRaamatusta, jotka kirkoissa silloin luetaan ja joihin myössaarna pohjautuu.
Näihin piireihin varsinaisesti kuulumattomia juhlapäiviä ovat:
Muut kuin edellä mainitutsunnuntait nimetään kirkkovuodessa sen mukaan, kuinka mones sunnuntai joulun, loppiaisen, pääsiäisen tai helluntain (aikaisemmin kolminaisuudenpäivän) jälkeen kyseessä on. Poikkeuksena ovat kuitenkin kaksi laskiaissunnuntaita edeltävää sunnuntaita, jotka ovat 3. ja 2. sunnuntai ennen paastonaikaa. (Aikaisemmin niistä käytettiinlatinalaisiin lukusanoihin perustuvia nimityksiäseptuagesima ja seksagesima, jotka viittaavat siihen, että ne ovat suunnilleen 70 ja 60, tarkemmin kuitenkin 63 ja 56 päivää ennen pääsiäistä).[3]
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluselämää rytmittää kirkkovuosi.[4]
Kirkkovuosi alkaaadventista, japääsiäinen on kirkkovuoden keskus. Pääsiäisen ajankohdasta taaksepäin ja eteenpäin laskien määräytyvät useimmat muut pyhäpäivät. Pääsiäistä vietetään kevätpäivän tasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina (aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta).
Pääsiäistä edeltääpaastonaika, joka on pääsiäisen ajankohdasta riippumatta aina saman mittainen (40 arkipäivää). Paastonaika alkaa laskiaissunnuntaita seuraavastatuhkakeskiviikosta. Paastonajan sunnuntaipäiviä on 6 (paastonajan sunnuntait 1 – 5 ja palmusunnuntai). Palmusunnuntaista alkaahiljainen viikko, johon sijoittuvat mm.kiirastorstai japitkäperjantai. Paastonaikaa edeltää ns. esipaasto, joka on aina samanmittainen: 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (septuagesima), 2. sunnuntai ennen paastonaikaa (sexagesima) jalaskiaissunnuntai.
Kirkkovuoden kalenteria laadittaessa pääsiäispäivästä lasketaan pyhiä taaksepäin esipaaston ensimmäiseen sunnuntaihin (septuagesima) asti. Kirkkovuoden alkupuoli puolestaan lasketaan 1. adventtisunnuntaista alkaen. Adventtiaikaan sijoittuu neljä joulupäivää edeltävää adventtisunnuntaita. Loppiainen on aina 6. tammikuuta. Sen edellä on yksi tai kaksi joulun jälkeistä sunnuntaita. Loppiaisesta alkaa loppiaisaika, johon kuuluvien sunnuntaipäivien lukumäärä määräytyy septuagesiman ajankohdasta (2 – 6 sunnuntaita loppiaisesta).Pääsiäisaika on aina samanmittainen: Kuusi pääsiäisen jälkeistä sunnuntaita. Helatorstai on aina 5. ja 6. pääsiäisen jälkeisen sunnuntain välissä. Kuudetta pääsiäisen jälkeistä sunnuntaita seuraahelluntaipäivä.
Helluntain jälkeisen ajan pyhiä on niin monta kuin niitä mahtuu helluntaipäivän ja 1. adventtisunnuntain väliin (23 – 28). Helluntaipäivän jälkeinen sunnuntai on ainaPyhän Kolminaisuuden päivä. 1. adventtisunnuntaita edeltävät kaksi pyhää ovat nimeltäänvalvomisen sunnuntai jatuomiosunnuntai. Eräillä muillakin helluntain jälkeisillä pyhillä on oma nimensä:Apostolien päivä (6. sunnuntai helluntaista),kirkastussunnuntai (8. sunnuntai helluntaista) jareformaation päivä, (uskonpuhdistuksen muistopäivä) (22. sunnuntai helluntaista).[4]
Ruotsin kirkon kirkkovuosi on pääosin samankaltainen kuin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuosi. Ruotsissa useat vapaakirkot seuraavat Ruotsin kirkon mukaista kirkkovuotta juhlapäivien teemojen ja sisällön osalta.[5]
Kirkkovuoden pyhäpäivien osalta Ruotsin kirkon kirkkovuosi ei eroa paljoa Suomen ev. lut. kirkon käytännöstä. Esipaaston sunnuntaiden nimet ovat perinteiset "septuagesima" ja "seksagesima". Helluntain jälkeisen ajan sunnuntaiden nimet ovat kuitenkin edelleen ”kolminaisuudenpäivän jälkeinen sunnuntai” -muotoiset. Kirkkovuoden viimeiset sunnuntait ovat nimeltään ”tuomiosunnuntaita edeltävä sunnuntai” ja ”tuomiosunnuntai”. Muutamien päivien viettoaiheet eroavat kuitenkin Suomen ev. lut. kirkon käytännöstä.
Merkittävimmät erot Suomen ev. lut. kirkon kirkkovuosikäytäntöön nähden on joidenkin juhlapäivien nimissä ja teemoissa.Juhannuspäivän aihe on ”Luomakunta” ja sitä seuraava sunnuntai on "Johannes Kastajan päivä", jonka otsikko ”Korkeimman profeetta”.Pyhäinpäivä on pyhien muistopäivä ja sen otsikko on ”Pyhät”. Sitä seuraava sunnuntai on nimeltään ”Pyhäinpäivän jälkeinen sunnuntai eli Kaikkien sielujen päivä”. Sen aiheena on ”Iäisyystoivomme” ja se on erityinen vainajien muistopäivä.
Rukouspäiviä ei Ruotsin kirkossa ole. Kuitenkin kolmen perinteisen rukouspäivän teemat on liitetty kirkkovuoteen siten, että seksagesima on uskonpuhdistuksen muistopäivä, Kolminaisuudenpäivä on Lähetyksen päivä ja lokakuun toinen sunnuntai on aiheeltaan ja nimeltään Kiitospäivä.[6]
Ortodoksisessa kirkossa kirkkovuosi on jakso, johon sisältyvät täydelliset kirkon vuorokausikierto, viikkokierto, paastokierto sekä juhlakierto.[7] Kirkkovuosi alkaa 1. päivä syyskuuta ja se päättyy 31. päivä elokuuta. Kirkkovuoden aloittaminen tuosta ajankohdasta (1. syyskuuta) on peräisin muinaisestaBysantin valtakunnasta.
Ortodoksisen kirkkovuoden keskeisin tapahtuma ja samalla koko ortodoksisen jumalanpalveluselämän keskus on kirkon suurin juhla, Kristuksen ylösnousemuksen juhla eli pääsiäinen. Sitä edeltää neljäkymmenpäiväinenSuuri paasto, jonka tarkoituksena on auttaa uskovia valmistautumaan juhlan vastaanottamiseen. Suurta paastoa seuraaSuuri viikko, jonka aikana kerrataan Kristuksen kärsimysviikon tapahtumat aina riemulliseen ylösnousemusjuhlaan asti.
Pääsiäisen lisäksi kirkkovuoteen sisältyy12 suurta juhlaa ja useita pienempiä juhlia. Suuren paaston lisäksi vuodessa on myös kolme muuta pidempää paastoaikaa. Niiden kaikkien tarkoituksena on valmistaa uskovia edessä olevaan juhlaan. Pitkien paastojen lisäksi kalenterissa on myös lukuisia yksittäisiä paastopäiviä – näitä ovat esimerkiksi kaikki keskiviikot ja perjantait,luostareissa myös maanantait.[8]
adventti |joulu |uusivuosi |loppiainen |kynttilänpäivä |laskiainen |Marian ilmestyspäivä |palmusunnuntai |kiirastorstai |pitkäperjantai |pääsiäinen |helatorstai
helluntai |Pyhän Kolminaisuuden päivä |juhannus |apostolien päivä |kirkastussunnuntai |mikkelinpäivä |reformaation päivä |pyhäinpäivä |tuomiosunnuntai
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä |Kunniallisen ja eläväksi tekevän Ristin ylentäminen |Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliin tuominen |Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä |Teofania (loppiainen) |Herramme Jeesuksen Kristuksen temppeliin tuominen |Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys |Herran ratsastus Jerusalemiin |Herran Pääsiäinen, Kristuksen ylösnouseminen |Herran taivaaseen astuminen |Pyhän Kolminaisuuden päivä |Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen |Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen
