Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Kimi ga yo

Wikipediasta
Kimi ga yo
Kimi ga yon nuotit.
Kimi ga yon nuotit.
Valtio Japani
SäveltäjäJohn William Fenton (alkuperäinen)
Hiromori Hayashi (nykyinen)
Sanoittajatuntematon
Sävelletty1880


1930-luvulla tehty äänite kansallislaulusta.

Infobox OK

Kimi ga yo (jap.君が代) onJapaninkansallislaulu ja yksi maailman lyhyimmistä käytössä olevista kansallislauluista.[1][2] Laulun sanat perustuvatHeian-kaudella kirjoitettuunwaka-runoon ja sen melodia on sävellettyMeiji-kauden loppupuolella.

VaikkaKimi ga yo on käytännössä ollut Japanin kansallislaulu jo kauan, sen asema virallistettiin vasta vuonna 1999kansallislippua ja -laulua käsittelevän lain myötä. Lain hyväksymisen jälkeen laulun esittämisestä julkisten koulujen juhlissa on kiistelty. YhdessäJapanin kansallislipun kanssaKimi ga yo on joidenkin mielestä Japanilaisenimperialismin jamilitarismin symboli.[1]

Sanat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Hiragana
きみがよは
ちよにやちよに
さざれいしの
いわおとなりて
こけのむすまで

Rōmaji
Kimi ga yo wa
Chiyo ni yachiyo ni
Sazareishi no
Iwao to narite
Koke no musu made

Virallinen
君が代は
千代に八千代に
さざれ石の
いわおとなりて
こけのむすまで

Suomeksi
Jatkukoon valtasi
Tuhannen, kahdeksan tuhannen sukupolven ajan
Kunnes pikkukivet
Kasvavat lohkareiksi
Ja peittyvät sammalella

Kappaleen nimen ja sanankimi merkitys

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Perinteinen tulkinta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Sanaakimi on käytetty perinteisestiHeian-kaudelta lähtien tai jo sitä ennen:

  • tarkoittamaan keisaria, herraa tai isäntää;[3]
  • kunnioittavana suffiksina tai substantiivina tarkoittamaan henkilöä.[3]

EsimerkiksiGenjin tarinan kertojaaHikaru Genjiä kutsutaan myös nimillä "Hikaru no kimi" (jap.光の君) tai "Hikaru-gimi" (jap.光君).

Nykytulkinta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen käyttöön otetunJapanin perustuslain mukaankeisarilla ei enää ole konkreettisia valtaoikeuksia, vaan hän toimii valtion ja kansan yhtenäisyyden symbolina. Nykyisessä japanin kielessä sanaakimi käyttävät substantiivina:

  • miehet tarkoittamaan "sinä" viitaten samassa tai alemmassa sosiaalisessa asemassa olevaan henkilöön;[3]
  • sekä miehet että naiset tarkoittamaan "kulta", "rakas".

Vuonna 1999, kun lakia kansallislipusta ja -laulusta laadittiin, sanankimi ja kappaleen nimen virallista määritelmää tiedusteltiin jatkuvasti. Silloinen pääministeriKeizō Obuchi vastasi 29. kesäkuuta 1999 seuraavasti:

»...kimi viittaa keisariin, joka on valtion ja kansan yhtenäisyyden symboli ja jonka asema on peräisin suvereenia päätösvaltaa käyttävien Japanin kansalaisten konsensukseen pohjautuvasta tahdosta. Ja fraasiKimi ga yo tarkoittaa valtiotamme, Japania, jonka valtaistuimella on keisari valtion ja kansan yhtenäisyyden symbolina Japanin kansalaisten konsensukseen pohjautuvan tahdon kautta. Ja on kohtuullista katsoaKimi ga yon sanojen merkitsevän toivetta maamme kestävän vaurauden ja rauhan puolesta..[4]»

Alkuperä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Sazareishi-pikkukivien uskotaan joissain legendoissa kasvavan lohkareiksi. KuvaShimogamon pyhäköltäKiotosta.

Kappaleen sanat esiintyivät ensimmäisen kerran anonyymin runon muodossaKokin-wakashū-runoantologiassa. Vaikka anonyymit runot eivät olleet tuohon aikaan harvinaisia, ja runon tekijä on saattanut olla tiedossa, nimettömyys voi johtua siitä, että runon laatija oli alemmasta yhteiskuntaluokasta. Runo otettiin myös useisiin muihin antologioihin ja myöhemmin kansa käytti sitä seremonialauluna juhlistamaan tärkeitä tilaisuuksia. Toisin kuin nykyinen kansallislaulu, runo alkoi sanoillaWa ga kimi wa ("sinä, herrani") eikäKimi ga yo wa ("sinun hallintosi"). Sanojen muutos tapahtuiKamakura-kaudella.[5] Sanoitus yhdistettiin eri musiikkityylien melodioihin ja sitä käytettiin saduissa ja muissa tarinoissa.[6]

Vuonna 1868Meiji-kauden alussa Japaniin saapunutirlantilainen sotilassoittokunnan johtaja John William Fenton havaitsi, ettei Japanilla ollut kansallislaulua. Fentonin yhtyeen jäsenet pyysivätSatsuma-klaanin upseeriaŌyama Iwaota valitsemaan sopivan sanoituksen.[7] Sanotaan, että nykyinen sanoitus valittiin siksi, että se muistuttiBritannian kansallislaulua. Fenton painotti sen tärkeyttä briteille ja piti kansallislaulun löytämistä välttämättömänä Japanin nykyaikaistumiselle. Innostuneet japanilaiset painostivat Fentonia laatimaan runolle melodian alle kolmessa viikossa, ja laulu esitettiin keisarille Tokiossa vuonna 1870. Fentonin opettamalla Japanin ensimmäisellä sotilassoittokunnalla oli vain muutama päivä aikaa harjoitella kappaletta ennen sen esitystä.[8] Tämä oliKimi ga yon ensimmäinen versio, jonka melodia myöhemmin hylättiin, koska sitä ei pidetty tarpeeksi juhlallisena.[6] Fentonin versio kuitenkin esitetään vuosittainMyōkō-jin pyhäkössäJokohamassa, sillä Fenton työskenteli kaupungissa soittokuntansa kanssa. Myōkō-ji toimii hänen muistomerkkinään.[7]

Vuonna 1880Keisarillisen hovin virasto otti käyttöön Yoshiisa Okun ja Akimori Hayashin säveltämän uuden melodian. Säveltäjäksi mainitaan usein Hiromori Hayashi, Akimorin Hayashin isä, joka toimi kaksikon neuvonantajana. Akimori oli myös yksi Fentonin oppilaista.[8] Saksalainen muusikkoFranz Eckert antoi melodialle länsimaalaistyylisen harmonian. Tämä onKimi ga yon toinen ja nykyisin käytössä oleva versio. Uudistettu kansallislaulu esitettiin ensimmäistä kertaa 3. marraskuuta, keisari Meijin syntymäpäivänä.[9] Vuoteen 1893 mennessäKimi ga yo otettiin julkisten koulujen seremonioiden ohjelmistoon silloisenkoulutusministeriön tahdosta.[5]The Japan Timesin mukaanKimi ga yo esitetäänC-duurissa.[1]

Kiistoista

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Kimi ga yota lauletaan lentopallo-ottelussaOsakassa.

Toisen maailmansodan jälkeen kansallislaulua on kritisoitu, sillä se on liitettymilitarismiin ja keisarin palvomiseen jumaluutena, minkä jotkut näkevät demokraattiseen yhteiskuntaan sopimattomana.[1] Japanin kansallislippu on herättänyt samantyyppisiä vastalauseita, ja joskus mielenosoituksia pidetään kumpaakin vastaan. Vuonna 1999 Japani hyväksyikansallislippua ja -laulua käsittelevän lain, joka tekiKimi ga yosta maan kansallislaulun jaHinomarusta kansallislipun. Kansallislaulun laulamisesta on kiistelty muun muassa kouluissa, joissa opettajia on vaadittu osallistumaan laulun esittämiseen koulujen tapahtumissa, ja tästä kieltäytyneitä opettajia on rangaistu.[10]

Protokolla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kansallislippua ja -laulua koskevassa laissa ei määritellä yksityiskohtaista protokollaa, miten kansallislaulua tulisi kunnioittaa sitä esitettäessä. Paikallishallinnot ja yksityiset järjestöt ovat kuitenkin tehneet ehdotuksia tai vaatineet noudattamaan jotakin tiettyä protokollaa. Esimerkiksi Tokion metropolin hallinnon direktiivissä vuodelta 2003 kaikkia opettajia määrätään seisomaan kansallislaulun aikana kaikissa valmistujaisseremonioissa. Seisoessaan opettajien tulee laulaaKimi ga yo ja katsoakansallislippua.[11] Japanissa oleskeleviayhdysvaltalaisia sotilashenkilöitä vaaditaan säännöissä asettamaan oikea kätensä sydämelleen, kunKimi ga yo,The Star-Spangled Banner tai mikä tahansa muu kansallislaulu esitetään.[12] Kansallislippua ja -laulua käsittelevä laki ei myöskään kerro, missä ja milloinKimi ga yo tulee laulaa. Se kuitenkin esitetään yleisesti urheilutapahtumissa Japanin alueella tai kansainvälisissä urheilukilpailuissa, joissa Japani kilpailee.SumopainiotteluissaKimi ga yo soitetaan ennen palkintojenjakoseremoniaa.[6]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. abcdJun Hongo: Hinomaru, 'Kimigayo' express conflicts both past and future 17.7.2007. The Japan Times. Viitattu 12.9.2008.
  2. National anthem University of Pittsburgh. 2024. Viitattu 27.12.2024. (englanniksi)
  3. abc君が代の源流 Furuta's Historical Science Association. Viitattu 12.9.2008.
  4. Japanin edustajainhuone: 第145回国会 本会議 第41号 29.6.1999. Kansallinen parlamentin kirjasto. Viitattu 12.9.2008.
  5. abMayumi Itoh: Japan's Neo-Nationalism: The Role of the Hinomaru and Kimigayo Legislation 2001. Japan Policy Research Institute. Viitattu 13.9.2008.
  6. abcJapanin ulkoministeriö: National Flag and Anthem web-jpn.org. 2008. Viitattu 13.9.2008.
  7. abAura Sabadus: Japan searches for Scot who modernised nation 14.3.2006. The Scotsman. Viitattu 13.9.2008.
  8. abColin Joyce: Briton who gave Japan its anthem 30.8.2005. Telegraph.co.uk. Viitattu 13.9.2008.
  9. Japan nationalanthems.info. 2023. Viitattu 15.8.2023. (englanniksi)
  10. Justin McCurry: A touchy subject 5.6.2006. guardian.co.uk. Viitattu 29.7.2006.
  11. Coercion can't foster respect 7.4.2004. The Japan Times. Viitattu 13.9.2008.
  12. Trevor M. Carlee: Corps places hand over heart for national anthem 18.2.2005. United States Marine Corps. Viitattu 13.9.2008.

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kimi_ga_yo&oldid=22919551
Luokat:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp