| Keuruu Keuru | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
| Sijainti | 62°15′35″N,024°42′25″E |
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Keuruun seutukunta |
| Kuntanumero | 249 |
| Hallinnollinen keskus | Keuruun keskustaajama |
| Perustettu | 1652 |
| – kaupungiksi | 1986 |
| Kuntaliitokset | Pihlajavesi(1969) OsaÄhtäriin (1923) |
| Kokonaispinta-ala | 1 430,56 km² 77:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 257,97 km² |
| – sisävesi | 172,59 km² |
| Väkiluku | 9 123 105:nneksi suurin 31.12.2024 [2] |
| –väestötiheys | 7,25 as./km² (31.12.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 13,2 % |
| – 15–64-v. | 52,3 % |
| – yli 64-v. | 34,5 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| –suomenkielisiä | 96,0 % |
| –ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 3,8 % |
| Kunnallisvero | 9,1 % 127:nneksi suurin 2025 [5] |
| Kaupunginjohtaja | |
| Kaupunginvaltuusto | 31 paikkaa |
| 2021–2025[6] •Kesk. •SDP •PS •Kok. •KD •Vihr. •Vas. | 8 8 5 4 3 2 1 |
| www.keuruu.fi | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Keuruu, aikaisemminKeuru[7] (ruots.Keuru) onSuomenkaupunki, joka sijaitseeKeski-Suomen maakunnassa 60 kilometriäJyväskylästä länteen. Kaupungissa asuu noin 9 100 henkeä[2], minkä lisäksi Keuruulla on runsaasti loma-asutusta.
Keuruun naapurikunnat ovatJämsä,Multia,Mänttä-Vilppula,Petäjävesi,Virrat jaÄhtäri. Naapurikunnista Ähtäri kuuluuEtelä-Pohjanmaahan, Virrat ja Mänttä-VilppulaPirkanmaahan ja muut Keski-Suomeen.
Valtatie 23 halkaisee itä–länsi-suunnassa kaupungin, etelästä tuleekantatie 58.Haapamäki onrautateiden risteysasema: rautatieHaapamäeltä Jyväskylään kulkee Keuruun keskustan halki.
Keuruu on maastoltaan mäkinen ja metsäinen kunta, jonka luonnossa heijastuuSuomenselän läsnäolo. Keuruulla on paljon järviä ja myös soita. Keuruun kirkonkyläkin sijaitsee vesistön äärellä. Keuruun pinta-alasta vettä on hieman yli kymmenesosa. Suurin järvi onKeurusselkä ja siihen kuuluvaUkonselkä.
Keuruun alueella on kokonaan tai osittain yhdeksänNatura-kohdetta: Hirvijärvi,Huhkojärven pitkä ja kapea rotkojärvi,Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet, saukon ja taimenen suosima Pihlajaveden reitti, Raiskin metsät, Siipikangas, Tuomistonjoki, Vesilahdensuo–Kurkisuo ja Syrjäharju.[8]
Loila,Suojärvi,Suolahti,Kurkiniemi,Ketvelniemi,Kivelä,Keuruunkylä, Pappilanniemi, Nyyssänniemi, Otava, Mustasaari, Melonsaari
Etelä-Keuruu,Haapamäki,Jukojärvi,Liesjärvi,Pihlajavesi,Valkealahti,Ampiala,Karimo,Kivijärvi,Lavikko,Riiho,Lihjamo,Kaleton,Pohjoislahti,Asunta,Manniskylä
Keuruun pitäjä perustettiin vuonna 1652. Tätä aikaisemmin se oliRuoveden kappeliseurakunta nimellä Lapinsalmi vuodesta 1628. Sittemmin Multia ja Pihlajavesi erosivat Keuruusta, mutta Pihlajavesi liittyi takaisin Keuruuseen vuonna 1969.[9] Keuruusta suunniteltiin 1970-luvullakauppalaa, mutta tämä ei toteutunut. Sen sijaan Keuruusta tuli kaupunki vuonna 1986.[10]
Keuruulla sijaitsi vuodesta 1967 alkaen Puolustusvoimiin kuulunutPioneerirykmentti. Se koulutti vuosittain noin tuhat pioneeri- ja suojelualan varusmiestä. Kaikkiaan se ehti kouluttaa kaikkiaan noin 50 000 varusmiestä. Palkattua henkilöstöä rykmentissä oli 250. Pioneerirykmentti lopetettiin loppuvuonna 2014, ja viimeiset alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa 2014.[11][12]
Pohjoisjärven rannalla Keuruulla sijaitseehelluntaiherätyksenIso Kirja-opisto, jossa järjestetään joka vuosiJuhannuskonferenssi-suurtapahtuma. KustannusalaltaOtavankirjapaino jaKirjavälityksen keskusvarasto sijaitsevat Keuruulla. HT Laser Oy:n kotipaikka on Keuruu.
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Suomen Vesileikkaus Oy, Finn-Nauha Oy ja Keuruun Megamarket Oy.[13]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
| Keuruun väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 13 000 | |||
| 1985 | 13 010 | |||
| 1990 | 12 663 | |||
| 1995 | 12 405 | |||
| 2000 | 11 870 | |||
| 2005 | 11 180 | |||
| 2010 | 10 666 | |||
| 2015 | 10 117 | |||
| 2020 | 9 584 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[14] | ||||
Vuoden 2017 lopussa Keuruulla oli 9 919 asukasta, joista 6 924 asuitaajamissa, 2 934 haja-asutusalueilla ja 61:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Keuruun taajama-aste on 70,2 %.[15] Keuruun taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1. | Keuruun keskustaajama | 6 093 |
| 2. | Haapamäki | 831 |
Kaupunginkeskustaajama onlihavoitu.
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Keuruulla on seuraavatSuomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Keuruun alueella toimiiJyväskylän ortodoksinen seurakunta.[18]
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Keuruulla toimiiKeuruun helluntaiseurakunta. Itsenäisenähelluntaiseurakuntana Keuruulla toimiiHaapamäen helluntaiseurakunta.[19] Keuruulla on myös vapaaseurakunta.
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Keuruun kaupungin nykyisellä alueella.[17]
Keuruun vanha kirkko on 1700-luvulla rakennettu puukirkko. Se toimii nykyisin museona. Jokakesäiset Keuruun Markkinat ovat suosittu kesätapahtuma. Esiintyjinä on vuosien varrella nähty muun muassa Matti Nykänen ja Danny. Jokakesäinen helluntailaistenJuhannuskonferenssiIsossa Kirjassa kokoaa yhteen kristittyjä ympäri Suomea ja maailmaa.Elias Lönnrot -siipirataslaivan kotisatama on Keuruulla.Tiedetila on Keuruulla oleva entiselleKarimon koululle perustettu pysyvä näyttelytila, jossa esitellään pääasiassa nuorille tekniikkaa.[20]
Camping Nyyssänniemi sijaitseeKeurusselän rannalla, noin 3,5 kilometriä Keuruun keskustasta. Leirintäalueen vieressä on Nyyssänniemen asuinalue.
Nyyssänniemen leirintäalueelta saa kalastusluvat Keurusselälle ja Virtalan- ja Palsankoskelle. Nyyssännimessä on nykyään minigolfrata ja frisbeegolfrata. Camping Nyyssänniemen lähellä on myös asuinalue, jossa on leikkipuisto ja jalkapallokenttä. Nyyssänniemessä sijaitsee myös 1700-luvulla rakennettuLiukon pirtti, joka toimii myös vastaanottorakennuksena sekä kahvilana.
Vuonna 2017 Keuruulla lanseerattiin keuruulaisten yrittäjien ja kaupungin kanssa oma GoKeuruu-mobiilisovellus, joka auttaa sekä paikkakuntalaisia että matkailijoita tutustumaan Keuruun tarjontaan.[21]
Keuruunpitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla puukaukalossa paistettukouruliha,perunalaatikko javarituinen elivarilimppu.[22]
Keuruulla toimii jääkiekkojoukkueKeuPa HT, joka pelaaMestiksessä.
Useita Keuruu-aiheisia lauluja ovat sanoittaneet tai säveltäneetEinari Vuorela,Juha Vainio,Voitto Ahonen,Herman Saxberg,Väinö Lammintaus jaRiitta Aho. Osa lauluista on kansanlauluja ja osa taas iskelmäkappaleita.[24]
Esimerkkejä Keuruu-aiheisista lauluista:
Keski-Suomen kotiseutulaulussa Keuruun järvimaisema mainitaan ensimmäisessä kertosäkeessä:"Keitele vehmas ja Päijänne jylhä / kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen".
| Kylät | | |
|---|---|---|
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
| Henkilöt | |
