Kaunda oli kahdeksanvuotias, kun hänen isänsä kuoli ja hän joutui jatkossa työskentelemään osa-aikaisesti taatakseen perheelleen toimeentulon. Äitinsä tuella ja hyvien verkostojen avulla Kaunda pystyi kuitenkin jatkamaan opintojaan, ja hän pääsi 1941 arvostettuun Munalin toisen asteen oppilaitokseenLusakaan. Siellä hänen oppi-isäkseen kohosi eteläafrikkalainen Daniel Sonquishen, jonka kautta hän sai vahvanrasismin jakolonialismin vastaisen ideologian.[4]
Kaunda opiskeli opettajaksi ja toimi 1943–1947 opettajana Lubwassa. Hän kohosi tuona aikana myös koulun rehtoriksi. Hän myös tapasi tuona aikana Betty Bandan, jonka kanssa meni naimisiin elokuussa 1946. Kaundalla meni 1947 välit poikki lubwalaisen koulun johtoon, ja seuraavan vuoden hän yritti saada vakituista paikkaa. Hän sai lopulta paikanChingolasta sosiaalityöntekijänä, mutta vaihtoi sen pian opettajan työhönMufuliran kaivoskoulussa.[4]
Kaunda aktivoitui Mufulirassa poliittisesti ja osallistui Pohjois-Rhodesian afrikkalaisen kansalliskongressin tapaamisiin. Kaunda oli aktiivinen toimijaPohjoisen maakunnassa puolueen toiminnassa. Hän perusti useita paikallishaaroja ja sai tunnustusta ihan kansalliselta tasolta. Hänet valittiinkin 1953 kansalliskongressin pääsihteeriksi.[4]
Vapauduttuaan tammikuussa 1960 Kaundasta tuliMainza Chonan edellisenä syksynä perustamanYhdistyneen kansallisen itsenäisyyspuolueen (UNIP) puheenjohtaja.[2] UNIP kasvoi nopeasti, ja sillä oli jo kesäkuussa noin 300 000 jäsentä. Kaunda ja monet UNIPin johtajista kutsuttiin joulukuussa 1960 Britanniaan keskustelemaan siirtomaan tulevaisuudesta.[5]
Vuonna 1962 järjestyissä parlamenttivaaleissa UNIP sai 15 paikkaa valtuuston 37 paikasta.[5] UNIPin ja NRANC:n koalitiohallitus teki nopeaan tahtiin monia päätöksiä ja tuomitsi muun muassa Britannian luoman liittovaltion. Samalla se vaati Britannialta sitä, ettäPohjois-Rhodesia eliSambia voisi itsenäistyä omillaan. Britannia suostui vaatimukseen, ja Sambia sai itsenäisyyden 24. lokakuuta 1964.[4]
Kaundasta tuli itsenäisen Sambian ensimmäinen presidentti. Hän teki laittomaksiAlice Lenshinan johtaman Lumpan kirkon. Vuoden 1968 vaalien väkivaltaisuuksien jälkeen Kaunda kielsi kaikki puolueet lukuun ottamatta omaansa, ja vuonna 1972 hän teki Sambiasta virallisesti yksipuoluejärjestelmän. Päätökseen vaikuttiSimon Kapwepwen lähteminen puolueesta ja kilpailevan Yhdistyneen edistyspuolueen perustaminen. Kaunda kirjoitti useita kirjoja ”sambialaisestahumanismista”.lähde?
Kaunda toimi vuosina 1970–1973Sitoutumattomien maiden liikkeen puheenjohtajana. Hän oli merkittäväapartheidin vastustaja, ja vapauduttuaan vankilastaNelson Mandela teki vuonna 1990 ensimmäisen ulkomaanmatkansa juuri Sambiaan 27. helmikuuta.[6]
Kaunda kansallisti Sambiankuparituotannon ja tuki eteläisen Afrikan mustia vapaustaistelijoita. Hän vastustiRhodesian valkoista vähemmistöhallitusta ja tapasi elokuussa 1976Etelä-Afrikan pääministeriB. J. Vorsterin sekä 30. huhtikuuta 1982 uuden pääministeriPieter Willem Bothan.[7] Vuonna 1991 järjestetyissä monipuoluevaaleissa Kaundan korvasi Sambian presidenttinäFrederick Chiluba.[6]
Kaunda vetäytyi maansa politiikasta saatuaan syytöksiä osallisuudesta vuoden 1997 epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen. Hän joutui sen yhteydessä pidätetyksi.[6][8]
Kenneth Kaunda Korpilahdella 1968.
Kaunda teki valtiovierailunSuomeen heinäkuussa 1968[9] ensimmäisenäpäiväntasaajan eteläpuolisen valtion päämiehenälähde?.
Kaunda kuolikeuhkokuumeeseen 97-vuotiaana sairaalassa Lusakassa kesäkuussa 2021.[1]
↑Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 94. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
↑abcdeDeRoche, Andy: ”Kenneth Kaunda”. TeoksessaOxford Research Encyclopedia of African History. Oxford University Press, 2023. Wikipedia Library Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)