Kenia (swahiliksi jaengl.Kenya), virallisestiKenian tasavalta (swahiliksiJamhuri ya Kenya,engl.Republic of Kenya) onItä-Afrikassa sijaitseva 56 miljoonan asukkaan valtio, joka rajoittuu kaakossaIntian valtamereen, idässäSomaliaan, pohjoisessaEtiopiaan, luoteessaEtelä-Sudaniin, lännessäUgandaan ja etelässäTansaniaan. Entinen brittien siirtomaa oli parikymmentä vuotta yksipuoluevaltio. Puoluerajoja tärkeämpiä ovat olleet heimojen väliset erimielisyydet, jotka ovat ajoittain leimahtaneet väkivaltaisuuksiksi. Talouden kulmakiviä ovat maatalous ja matkailu.
Kenian pinta-ala on 580 367 neliökilometriä. Sillä on maarajaa Etiopian, Somalian, Tansanian ja Ugandan kanssa yhteensä 3 477 kilometriä ja rannikkoa 536 kilometriä.[1]
Kenian maasto nousee rannikon alavasta tasangosta kohti maan keskiosan vuoriketjuja, joiden korkeimmat huiput kohoavat kolmeen kilometriin. Afrikan toiseksi korkein vuoriMount Kenya yltää 5 199 metriin merenpinnasta.Itä-Afrikan hautavajoama halkoo maata Nairobin pohjoispuolella. Siitä pohjoiseen on kuiva tasankoalue.[5]
Vaikka Kenia sijaitseepäiväntasaajalla, sen sademäärät ovat vähäiset verrattuina sademetsäalueisiin. Ne ajoittuvat kahteen sadekauteen.[6] Vain rannikolla vallitsee tropiikille tyypillinen kuuma ja kostea ilmasto, vuoristoisemmilla alueilla on korkeuden takia viileämpää. Vuoden keskilämpötila on kuumimmilla alueilla noin 29 °C, viileimmillä 15 °C. Lämpötilan vuodenaikaisvaihtelu on vähäistä: viileimpänä aikana kesäkuusta syyskuuhun on noin kaksi astetta viileämpää kuin muulloin.[7] Korkeimmilla alueilla kuten Elgon- ja Keniavuorilla on vuosittain pakkasta ja osa sateesta tulee lumena.[6]
Sadekaudet aiheuttaapasaatien kohtaamisvyöhyke, joka auringon zeniittiasemaa seuraten kulkee maan yli kahdesti vuodessa. Se kulkee pohjoisesta etelään lokakuusta joulukuuhun jolloin saadaan "lyhyet sateet", ja palaa etelästä pohjoiseen maaliskuusta toukokuuhun ("pitkät sateet"). Kummankin sadekauden aikana saadaan tyypillisesti 50-200 mm sadetta. Sateissa on suurta ajallista ja paikallista vaihtelua. Intian valtameren lämpötila vaikuttaa pasaatien kohtaamisvyöhykkeen liikkeisiin.El Niño-ilmiö tuntuu täälläklin, ja aiheuttaa yleensä rankemmat lyhyet sateet.[7]
Keniassa elää monia suuria nisäkkäitä, kuten elefantteja, leijonia, kirahveja, seeproja ja antilooppeja sekä harvinaisia lintulajeja. Metsästys ja kasvava väkiluku saivat eläinten määrän vähenemään 1900-luvulla. Niinpä valtio rajoitti metsästystä ja perusti suojelualueita jäljellä olevan luonnon suojelemiseksi.[8] Kaikkiaan kahdeksan prosenttia Kenian pinta-alasta on suojelualuetta: luonnonpuistoja, kansallispuistoja tai muuta kansallista suojelualuetta. Kenian 23 maalla sijaitsevaa ja kuusi merellistä kansallispuistoa kuuluvat maan tärkeimpiin matkailukohteisiin.[9][10] Niistä suosituimpia ovatNairobin kansallispuisto pääkaupungin liepeillä,Masai Mara, jossa monenlainen suurriista on yleistä,Amboselin kansallispuisto jaTsavo afrikannorsuineen sekäNakurujärven kansallispuisto flamingoineen.[11]Sibiloin kansallispuistossa elää maailman suurin krokotiilipopulaatio.[12]Dendrosenecio keniensis on Kenian vuortenendeeminen kasvilaji, jonka varsi kasvaa kuusimetriseksi ja kukat voivat kasvaa yli metrin korkuisiksi. Vuorilla kasvaa villeinä myösLobelia keniensis. Nämä erikoiset kasvit kestävät sen, että lämpötila laskee öisin pakkasen puolelle.[13]
Kenian järvet ovat alkaneet tulvia 2010-luvulta alkaen. Syyksi on arveltu sisällä syntyviä muutoksia, joiden vuoksi maaperän vesivarantoja nousee pinnalle. Sittemmin on todennäköisempänä syynä alettu pitää ilmastonmuutosta. Kenian läntisellä ylängöllä sademäärät lisääntyvät, mutta myös ihmisen toiminta vaikuttaa, sillä rinteiden puusto on hakattu pois ja vesi pääsee virtaamaan laaksojen uomiin ja niiden kautta järviin.[14]
Järvien tulvimisesta johtuu, että suolavetinenBogoriajärvi ja makeavetinenBaringojärvi ovat vaarassa yhdistyä, ja Bogoriajärven eliömaailma kärsii.[14]
Kuušilaisten kielten puhujat nykyisen Sudanin ja Etiopian alueelta asettuivat nyky-Keniaan noin 2000-luvulla eaa. 1000-luvulla saapuivatniloottisten jabantukielten puhujat, joita on nykyään kaksi kolmasosaa Kenian väestöstä.Arabien kauppa Kenian rannikolla alkoi ensimmäisellä vuosisadalla.Arabian kielestä vaikutteita saanut bantukieliswahili syntyi alueella kaupan myötä.[16]
Arabikauppiaiden vaikutuksen katkaisiportugalilaisten saapuminen vuonna 1498. Eurooppalaiset kuitenkinkolonisoivat maan vasta 1800-luvun lopulla. Brittiläinen tutkimus 1800-luvun puolivälistä johtiBrittiläisen Itä-Afrikan protektoraatin muodostamiseen vuonna 1895. Samana vuonna britit aloittivat rautatien rakentamisenMombasastaVictorianjärvelle.[16] Britit kannustivat eurooppalaisten uudisasukkaiden asettumista hedelmällisille keskiylängöille, mikä johtikikujujen ajamiseen pois heidän asuinalueiltaan. Myöshautavajoaman ja länsiylänköjen aluetta otettiinmaasailta jakalenjineilta eurooppalaisten käyttöön.[17] Muualla brittien läsnäolo oli vähäistä.
Vuonna 1920 Keniasta tuli virallisestiYhdistyneen kuningaskunnan siirtomaa.[18] Afrikkalaiset saivat ensimmäistä kertaa äänivaltaa maan hallinnossa vuonna 1944, jolloin muutama brittien valitsema paikallinen otettiin parlamenttiin.[17]
Vuosina 1952–1959 siirtomaa oli hätätilassa kikujujenMau Mau -kapinan vuoksi, joka kohdistui siirtomaavaltaan ja erityisesti sen maapolitiikkaa vastaan. Kymmeniä tuhansia kuoli taisteluissa ja siirtoleireillä. Brittien tappiot olivat 650 miestä. Tänä aikana paikalliset saivat merkittävää äänivaltaa maan asioissa. Ensimmäiset suorat vaalit järjestettiin vuonna 1957. Tuleva valtionpäämiesJomo Kenyatta vangittiin kapinan yhteydessä ja vapautettiin kotiarestiin vasta vuonna 1959.[18]
Kenian ensimmäinen presidentti oliJomo Kenyatta vuosina 1964–1978, oikealta nimeltään Kamau wa Ngengi. Hän oli kikuju ja edustiKenian Afrikkalainen Unioni -puoluetta (Kenya African National Union; KANU), jolla ei ollut juuri vastustajia. Kenyattan varapresidenttiOginga Odinga erosi vuonna 1966 ja hänen johdollaan perustettiin vasemmistolainenKenian kansanliitto (Kenya People’s Union; KPU) vuonna 1966, mutta se kiellettiin vuonna 1969 ja sen johtajat vangittiin. KPU:n kieltämistä oli edeltänyt hallituksen ministerin Tom Mboyan murha ja siitä seuranneet etniset levottomuudet. Kenyatta valittiin uudelleen presidentiksi vuonna 1974.[19]
Kenyattan kuollessa vuonna 1978 häntä seurasi hänen varapresidenttinsäDaniel arap Moi, josta tuli KANU:n johtaja ja maan toinen presidentti.[19]
Kesällä 1982 Kenia muutettiin virallisesti KANU:n johtamaksi yksipuoluejärjestelmäksi. Kaksi kuukautta myöhemmin upseerit ja eräät opposition voimat yrittivät vallankaappausta, jonka armeijan hallitukselle uskolliset yksiköt kuitenkin kukistivat. Moin hallitus oli hyvin korruptoitunut. Yhdysvallat liittolaisineen tuki Keniaa, koska se oli etuvartio kommunististen maiden tukemia Etiopiaa ja Tansaniaa vastaan.[19]
Kylmän sodan päätyttyä yksipuoluejärjestelmästä luovuttiin vuonna 1991 maan perustuslaissa ja vuonna 1992 järjestettiin ensimmäiset monipuoluevaalit. KANU ja Moi säilyttivät asemansa vuosien 1992 ja 1997 vaaleissa, mutta vuonna 1997 KANU joutui turvautumaan ensimmäistä kertaa muiden puolueiden tukeen jatkaakseen hallitsemista.[19]
Lokakuussa 2002 oppositiopuolueet ja KANU:sta eronneet muodostivat Kansallisen sateenkaarikoalition (National Rainbow Coalition; NARC), ja sen ehdokasMwai Kibaki valittiin maan kolmanneksi presidentiksi äänivyöryllä.[18]
Keniassa järjestettiin yhdistetyt parlamentti-, paikallis- ja presidentinvaalit 27. joulukuuta 2007. Ääntenlaskennan viivytysten jälkeen presidentti Mwai Kibaki julistettiin presidentiksi toiselle kaudelle 30. joulukuuta 2007. Vaalituloksen tökerö väärentäminen[21] johti opposition protestointiin ja väkivaltaisiin levottomuuksiin, joissa kuoli yli 1 500 henkeä.[22] Väkivaltaisuuksia käytiin kikuju- jaluo-heimojen välillä, mikä on jakanut kansan kahtia. Levottomuuksia on esiintynyt koko maassa, ja Kenian poliisille annettiin lupa tappaa. Lisäksi opposition edustaja surmattiin kotiovelleen. EsimerkiksiKisumussa,Migorissa,Eldoretissa,Kakamegassa ja osassaMombasaa on ollut erityisen levotonta. Nairobin suurimmissa slummeissa tilanne oli väkivaltainen ja arvaamaton.[23]
Kansanedustajan paikalta putosi esimerkiksi Kibakin hallituksen ministereistä peräti 21. YleisestiRaila Odingan ODM-puolue oli vaalien suuri voittaja. ODM sai peräti 99 edustajaa uuteen 210-paikkaiseen parlamenttiin. Kibakin edustama PNU-puolue sai vain 46 edustajapaikkaa ja ODM-Kenya 16 paikkaa. KANU-puolueelle, jota aikanaan johti entinen presidentti Daniel Arap Moi, tuli 14 paikkaa.[1]
Vuonna 2011 itäistä Afrikkaa koetteli pahin kuivuus vuosikymmeniin.[18]
Loppuvuonna 2012 oli useita verisiä yhteenottoja, jotka liittyivät maanomistukseen, muslimien asemaan ja etnisten ryhmien välisiin kiistoihin.[18]
SomalianAl-Shabaab haluaa Kenian joukot pois Somaliasta, ja on vuosina 2012–2013 tehostanut vaatimuksiaan useilla iskuilla joissa on kuollut kymmeniä ihmisiä.[18]
Jomo Kenyattan poikaUhuru Kenyatta voitti vuoden 2013 presidentinvaalit täpärästi.[18]
Elokuussa 2017 Keniassa pidettiin presidentinvaalit, joissa ilmoitetun vaalituloksen mukaan istuva presidentti Uhuru Kenyatta voitti vastaehdokkaansa Raila Odingan saatuaan 54 prosenttia äänistä. Oppositioehdokas Odinga piti vaalitulosta vilpillisenä ja Kenian korkein oikeus asettui samalle kannalle ja kumosi vaalituloksen.[24] Ratkaisu oli historiallinen, koska koskaan aikaisemmin ei minkään Afrikan maan oikeuslaitos ollut tehnyt vastaavanlaista ratkaisua.[25]
Lokakuussa 2017 pidettiin uusintavaalit, joissa Kenyatta sai 98% äänistä, sillä oppositio boikotoi vaaleja. Korkein oikeus hylkäsi uusintavaaleista tehdyt valitukset. Maassa oli levottomuuksia vaalien jälkeen opposition kannattajien ja poliisin välillä.[26] Marraskuussa 2017 Uhuru Kennyatta vannoi virkavalansa toiselle kaudelleen Kenian presidenttinä.[27]
Maaliskuussa 2018 presidentti Kenyatta ja oppositiojohtaja Raila Odinga lopettivat keskinäisen vihanpitonsa kädenpuristukseen, joka sai Keniassa hyvin merkittävän symbolisen merkityksen (The Handshake). Miesten isät Jomo Kenyatta ja Oginga Odinga olivat jo itsenäisen Kenian historian alkuvaiheessa välirikkonsa jälkeen toistensa keskeiset poliittiset vastustajat.[28]
Kenyattan ja Odingan sovinto on aiheuttanut voimakkaita sisäisiä erimielisyyksiä hallitsevassa Jubilee-puolueessa, joka on jakaantunut presidentti Kenyattan ja varapresidenttiWilliam Ruton tukijoihin.[29] Kenyattan ja oppositiopuolue ODM:n johtajan Odingan on katsottu liittoutuneen keskenään Kenyattan puoluetoverin ja maan kakkosmiehen William Ruton tukijoukkoja vastaan.[30]
Kenia on tasavalta, jonka presidentti toimii myös hallituksen johdossa. Vuoden 2008 vallanjakosopimuksessa maalle määriteltiin pääministeri mutta pääministerin tehtävästä luovuttiin vuoden 2013 vaaleissa. Presidentti ja varapresidentti valitaan viisivuotiskaudelle, sama henkilö voidaan valita toisellekin kaudelle. Voittajan on saatava äänten yksinkertainen enemmistö ja lisäksi vähintään neljännes annetuista äänistä vähintään puolessa 47 vaalipiiristä.[1] Vuonna 2022William Ruto sai 50,5 prosenttia äänistä.[31]
Lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen parlamentti. Sen ylähuoneessa elisenaatissa on 67 jäsentä,alahuoneessa 349 jäsentä. Parlamentin vaalikausi on viisi vuotta.[1]
Kenia on Afrikan unionin perustajajäsen, ja toimii sitoutumattomien maiden liitossa (NAM). Sen joukkoja on vuosien varrella osallistunut runsaasti sekä Afrikan unionin että YK:n rauhanturvatehtäviin.[32] Kenian joukkoja osallistuu Afrikan unionin AMISOM-missioon Somaliassa. Alkuvuonna 2014 siellä oli 3 600 kenialaista sotilasta.[33]
Kenian parlamentin alahuoneessa elikansalliskokouksessa on 349 jäsentä, joista vaaleilla valittuja 290. Ylähuoneessa elisenaatissa on 67 jäsentä, joista 47 vaaleilla valittua. Viimeisimmissä, vuonna 2022 järjestetyissä vaaleissa presidentti William Ruton johtama liittoumaKenya Kwanza sai 167 paikkaa jaRaila Odingan johtamaAzimio la Umoja 168 paikkaa. Sitoutumattomia ja muiden puolueiden edustajia valittiin 14. Senaatissa molemmat pääliittoumat saivat 33 paikkaa.[34] Keväällä 2025 Ruto ja Odinga tekivät sopimuksen, jolla molempien johtamat liittoumat osallistuvat hallitustyöhön. Päätös sai osakseen arvostelua, koska sen myötä maassa ei ole lainkaan oppositiota.[35]
Freedom Housen vuoden 2024 raportin mukaan Keniassa järjestetään säännöllisesti monipuoluevaaleja, mutta laaja korruptio ja turvallisuusjoukkojen raakuus ovat kuitenkin edelleen vakavia ongelmia. Maanmedia- jakansalaisyhteiskunnan eri alueet ovat eloisia, vaikka toimittajat ja ihmisoikeuksien puolustajat ovat yhä alttiina rajoittaville laeille ja pelottelulle.[36]
Kenian presidenttiWilliam Ruto erotti joulukuun 2022 alussa neljä vaalivaltuutettua, jotka kieltäytyivät hyväksymästä viimeisten presidentinvaalien tuloksia, jotka tuottivat hänen voittonsa.[37]
Opposition Azimio la Umoja -koalitio järjesti maaliskuussa 2023 sarjan mielenosoituksia, joita hallitus yritti estää tuloksetta. Viranomaiset pidättivät yli 300 ihmistä heinäkuun mielenosoituksissa, muun muassa opposition lainsäätäjiä. Turvallisuusjoukkojen ja mielenosoittajien välisiä yhteenottoja oli useissa kaupungeissa.Amnesty Internationalin Kenian osaston mukaan poliisi tappoi ainakin 30 ihmistä 20. heinäkuuta 2023. Heinäkuussa oppositiovoimat Azimio la Umoja ja Kenya Kwanza sopivat kansallisen vuoropuhelukomitean (NADCO) perustamisesta käsittelemään muun muassa perustuslaillisia kysymyksiä, elinkustannuskysymyksiä ja naisten edustusta politiikassa. Marraskuussa 2023 NADCO esitteli suosituksensa, joihin kuului katsaus vuoden 2022 presidentinvaaleihin, sekä riippumattoman vaali- ja rajakomission (IEBC) valintapaneelin uudelleen kokoamiseen. Maan korkein oikeus vahvisti helmikuussa 2023 alemman oikeuden päätöksen, joka salliLGBT-ryhmän rekisteröitymisenkansalaisjärjestöksi (NGO). Kansallinen homo- ja lesbojen ihmisoikeuskomissio (NGLHRC) haki alun perin oikeudellista uudelleenkäsittelyä sen jälkeen, kun hallitus eväsi sen rekisteröinnin vuionna 2013. Korkein oikeus hylkäsi valituksen sen päätöksestä syyskuussa 2023.[36]
Kenian aluehallinto koostuu vuoden 2010 kansanäänestyksen seurauksena47 piirikunnasta, jotka jakautuvat edelleen 290 vaalipiiriin. Piirikunnilla on omat valtuustonsa. Väkirikkain piirikunnista onNairobin piirikunta noin 4,4 miljoonalla asukkaallaan (VL2019). Muita yli 1,5 miljoonan asukkaan piirikuntia olivat vuoden 2019 väestönlaskennassaBungoma,Kakamega,Kiambu,Meru,Nakuru jaTurkana.[38][39] Piirikuntien johdossa ovat kuvernöörit, jotka valitaan viisivuotiskaudelle. Ensimmäiset kuvernöörinvaalit pidettiin maaliskuussa 2013.[40]
Kenia on Itä-Afrikan suurin talous, mutta se kuuluu silti alhaisen tulotason maihin. Kenian väestöstä suurin osa saa toimeentulonsa maataloudesta. Tärkeimmät viljelykasvit ovattee,kahvi,maissi,vehnä,riisi,sisal,ananas, pyretriini ja karjataloustuotteet.[5]
Matkailun lisääntyessä turismista on tullut yksi tärkeimmistä talouden sektoreista. Vuonna 2009 se tuotti 807 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria, missä oli lähes 20 prosenttia kasvua edellisvuoden lukuihin.[5]
Vuodesta 1993 lähtien, jolloin kansainvälisiä asekauppoja alettiin seurata, Kenia on ilmoittanut, ettei se ole ostanut tai myynyt aseita. Tästä huolimatta maahan on YK:n mukaan vuonna 2007 viety 77 panssarivaunua, 15 suihkuhävittäjää ja 40 000 rynnäkkökivääriä, jotka on mahdollisesti myyty eteenpäin. Kaupat nousivat laajempaan huomioon, kun Ukrainasta 33 panssarivaunua kuljettanutMV Faina joutui merirosvojen kaappaamaksiSomalian rannikolla.[42]
Keniassa on 191 lentokenttää, joista 17:n kiitotie on päällystetty. Päällystettyjä maanteitä on 11 197 kilometriä ja rautatietä 2 778 kilometriä.[1] Rata jatkuu Tansanian puolelle, mutta kansainvälinen junaliikenne on keskeytetty. Tansaniaan on monia bussiyhteyksiä, samoin Ugandaan ja Etiopiaan. Victorianjärvellä ei ole kansainvälistä matkustajaliikennettä. Yhteydet Mombasasta Tansanian saarille ovat satunnaisia.[43]
Keniassa elää yli 40 erilaista etnistä ryhmää aina seitsemän miljoonan ihmisenkikujuista noin 500 hengen kokoiseen El Molo -heimoon. Kenian etniset ryhmät voidaan kielitieteellisesti jakaa kolmeen haaraan:bantukieliin, joita puhutaan maan länsiosassa ja rannikolla,nilosaharalaisiin kieliin Victorianjärven lähistöllä jakuušilaisiin kieliin maan pohjoisosassa.[8] Suurimmat etniset ryhmät ovat kikujut (22 prosenttia väestöstä), luhyat (14 %), luot (13 %), kalenjinit (12 %) ja kambat (11 %), kisiit (6 %) ja merut (6 %). Muita afrikkalaisia on 15 prosenttia, muita kuin afrikkalaisia yhteensä alle prosentti.[1]
Näistä kikujut ovat kaikista eniten edustettuina julkisen elämän sektorilla, hallituksessa, liike-elämässä ja ammateissa. Luot ovat pääasiallisesti kaupustelijoita ja käsityöläisiä. Kambat ovat hyvin edustettuina puolustuksessa ja lainsäädännössä. Kalenjinit ovat pääasiassa maanviljelijöitä (ja juoksijoita). Alkuperäisten afrikkalaisten heimojen lisäksi Keniassa asuu myösarabeja ja itäaasialaisia, pääasiassa keskittyneinä suuriin kaupunkeihin, kutenMombasaan. Arabit ovat lähes poikkeuksetta Kenian kansalaisia ja puhuvatswahilia.lähde?
Kenian etninen monimuotoisuus on johtanut usein myös hankaluuksiin. Heimojen välinen kilpailu vallasta ja erityisesti katkeruus kikujujen hallinnoimassa politiikassa ja liike-elämässä on vaikuttanut kielteisesti yhteisen kansallisuustunteen syntymiseen. Se on ajoittain puhjennut myös väkivaltaisuuksiksi.[44] Vuoden 2010 väestönlaskennan tuloksia on kyseenalaistettu etnisten ryhmien osalta.[18]
Ethnologue-kirjan mukaan Keniassa puhutaan 67 eri kieltä. Niistä kolme on vaikeuksissa ja kolme kuolemassa.[45]
Vaikka Kenia on yksi alueensa talouskeskuksista, se on edelleen köyhä maa. Vuonna 2000 köyhyysrajan alapuolella eli puolet väestöstä.[1] Köyhien osuus oli kasvanut 1990-luvun aikana.[46]
Äiti- jalapsikuolleisuus on yleistä, ja lähes 15 000 naista kuolee vuosittain raskauden aiheuttamiin komplikaatioihin, kuten verenvuotoon ja erilaisiin tulehduksiin.[46] Lapsikuolleisuus on kasvanut 1990-luvun aikana. Vuonna 2003 vauvoina kuoli 77 lasta tuhannesta ja ennen viidettä ikävuottaan 115 lasta tuhannesta. Lapsikuolemien syynä ovat yleensä viisi yleistä sairautta (hengitystietulehdukset,ripuli,tuhkarokko,malaria jaaliravitsemus), ja niiden yleistyminen liittyy ainakin osaksirokotusten vähenemiseen.[46]
Tasa-arvossa Kenia laahaa jäljessä: naisten osuus poliittisessa ja taloudellisessa elämässä on alhaisin Itä-Afrikassa. Kansanedustajista 8,3 prosenttia on naisia.[46]
Myös edistystä on tapahtunut.AIDSin leviämistä on saatu hillityksi, ja maan vesi- ja sanitaatiotilanne on osittain parantunut. Peruskoulu muutettiin maksuttomaksi vuonna 2003. Vuonna 2004 ala-asteikäisistä lapsista 82 prosenttia oli koulussa.[46] Korruptionvastaisessa työssä on saavutettu hieman edistystä. Maa kuuluu silti edelleenTransparency Internationalin listalla maailman korruptoituneimpien valtioiden joukkoon (vuonna 2009 sijoitus 146.).[47]
Inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI) mitattuna Kenian sijoitus on ollut nousussa jo useamman vuoden, vaikka maa sijoittuu edelleen asteikon hännille. Maa kohosi vuoden 2006 sijalta 152 sijalle 146 vuonna 2007. Tämä YK:n kehitysohjelmaUNDP:n luoma indeksi mittaa valtioiden kehitysastetta odotettavissa olevan elinajan, lukutaidon, koulutuksen ja elintason perusteella.[48]
Helmikuuhun 2020 mennessä Keniassa oli annettu 16,5 miljoonaa COVID-rokoteannosta eli noin yksi rokote kolmea ihmistä kohti.[49]
Kenia on onnistunut taistelussa AIDSia vastaan ja viime vuosien aikana uusien tartuntojen määrä on saatu laskuun.[50] Tietoisuus taudista ja sen leviämistavoista on valistusohjelmien ansiosta tavoittanut lähes koko kansan.[51] Lääkitystä saavien osuus on kasvanut dramaattisesti: vuonna 2003 antiretroviruslääkkeitä sai viisi prosenttia tarvitsevista, vuonna 2009 jo yli 70 prosenttia.[51]
Kenialla ei ole varoja AIDSin torjuntaan. Vaikka Kenian hallitus on jo viiden vuoden ajan käyttänyt vuosittain 34 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria AIDSin vastaiseen työhön, tämä ei riitä edes kolmanneksen rahoitusosuuteen, vaan vuonna 2009 yli 70 prosenttia kokonaisrahoituksesta saatiin avustuksina.[51]
Vuonna 2012 Kenian väestöstä 1,6 miljoonalla oliHIV-tartunta; 200 000 heistä on lapsia, joten 6,1 prosenttia aikuisväestöstä oli HIV-positiivisia. HIV on yleisempää naisilla: 1,4 miljoonasta HIV-positiivisesta aikuisesta 820 000 oli naisia. Maassa oli miljoona AIDS-orpoa.[52]
Kaupungeissa HIV on suhteessa yleisempää kuin maaseudulla, mutta koska valtaosa väestöstä asuu maaseudulla, myös enemmistö HIV-potilaista – vuonna 2010 noin miljoona henkeä – asuu maaseudulla, kun taas kaupungeissa heitä asui alle 400 000.[51]
Vesi ja sanitaatio ovat vahvasti mukana Kenian kansallisessa kehityssuunnitelmassa, ja puhtaan veden saanti onkin parantunut vuosikymmenien kuluessa. Toisaalta 20–40 vuotta sitten avustusrahoilla rakennetut vesi- ja viemärijärjestelmät ovat rappeutumassa ylläpidon puuttuessa. Vuonna 2005 puhdasta juomavettä oli käytössä 89 prosentilla kaupunkien väestöstä ja 49 prosentilla maalaisista. Veden tarve kuitenkin kasvaa väestönkasvun jailmastonmuutoksen myötä ja maantieteelliset erot veden saannissa ovat suuret. Nairobissa puhdasta juomavettä on saatavilla 92 prosentilla asukkaista, kun läntisessä Keniassa vain 13 prosentilla. Samoin erot hygieniassa ovat suuret alueittain. Käymälöitä on Nairobissa lähes jokaisen saatavilla, mutta maan koillisosassa vain joka neljännellä.[46]
Kun puhtaasta vedestä on pulaa ja hygienia on riittämätöntä, saastuneen veden takia sairastutaan moniin tappaviin tauteihin, kuten ripuliin. Puhtaan veden puutteen vuoksi naiset joutuvat kulkemaan usein 10–15 kilometrin matkan veden äärelle. Tytöt osallistuvat usein vedenhakuun, mikä vaikeuttaa heidän mahdollisuuttaan käydä koulua.[53]
Keniaa ja sen naapurimaata Etiopiaa vaivaavat toistuvat kuivuusongelmat. Vuoden 2005 kuivuus oli pahin vuosikymmeniin.[54] Vuonna 2009 uutisoitiin, että 2,5 miljoonaa ihmistä sai ruoka-apua ja kuivuuden pahetessa avuntarvitsijoita oli vielä 1,3 miljoonaa lisää.[55]
Arvioiden mukaan maanviljely sekäkahvin jateen tuotanto vaikeutuvat Keniassailmastonmuutoksen lisätessä kuivuutta. Ratkaisuja on etsitty uusien viljelyalueiden raivaamisesta käyttöön. Asiantuntijat ovat muun muassa esittäneet, ettäMount Kenyan alueen teentuotantoa voitaisiin jatkaa siirtämällä teeviljelmät korkeammalle vuoren rinteelle.[56] Tämä kuitenkin merkitsisi metsien hakkuuta, mikä vahingoittaisi ympäristöä.
YK:n mukaan Keniassa ankarat tulvat, pidentyneet kuivuuskaudet ja epäsäännölliset sateet ovat jo arkea. Keniassa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät väkivaltaisina konflikteinaUgandan,Etiopian jaSomalian rajojen lähellä.UNDP:n mukaan viime vuosina sateet ovat olleet erittäin epäsäännöllisiä ja monet ihmiset ovat joutuneet myymään koko omaisuutensa selvitäkseen. Kurjuus näkyy alle viisivuotiaiden aliravitsemuksen kasvuna. Ilmastopakolaiset lähtevät hakemaan elantoa kaupungeista, kutenNairobista jaMombasasta.[57][58]
Avustusrahojen osuus Kenian vuoden 2010 budjetista on noin viisi prosenttia.[59]
Kenia on yksi Suomen kahdeksastakehitysyhteistyön pääkumppanimaasta. Hyvä hallinto, metsätalous sekäenergiantuotanto ovat Suomen ensisijaisia kehitysyhteistyön kohteita Keniassa. Suomi tukee myös Keniassa toimivia paikallisia, suomalaisia ja kansainvälisiä järjestöjä. Suomen kehitysyhteistyö Kenian kanssa alkoi jo 1960-luvulla, ja sen piiriin on kuulunut muun muassa maaseudun terveydenhuollon, ravinnon ja veden saatavuuden parantamista sekä metsätalouden ja osuuskuntatoiminnan kehittämistä.[60][61]
Kenian kirjavan etnisen monimuotoisuuden vuoksi maassa ei ole olemassa varsinaista yhtenäistä ”kenialaista kulttuuria”. Useimmat kenialaiset samaistuvat enemmän heimoonsa tai etniseen ryhmäänsä kuin kokonaiseen kansakuntaan. Kikujuilla, jotka olivat voimakkaasti mukana itsenäisyysliikkeessä, on voimakkaampi kenialainen identiteetti kuin muilla etnisillä ryhmillä.[8] Kullakin heimolla on omanlaisensa kulttuuri niinarkkitehtuurin, keittiön, vaatetuksen, maanviljelyn, metsästyksen, mattojen, aseiden,kilpien, kaiverrusten,kuvanveiston ja muiden osa-alueiden muodossa.
Perinteisiä käsitöitä ja taide-esineitä valmistetaan myös turisteille myytäväksi, ja laatuero on silminnähtävä. Enemmän tai vähemmän taidokkaasti veistettyjä patsaita ja kuvia myydään vaihtelevin hinnoin. Muita turisteille kaupusteltavia tuotteita ovat muun muassa korit javuolukivestä veistetyt esineet.[62]
Kaksi kenialaista naista perinteisiä käsitöitä tekemässä.
Kaikille Kenian heimoille tärkeitä tavaroita, joita ei ole tarkoitettu turisteille kaupusteltavaksi, ovat käsityöläisten pois viskatuista tavaroista valmistettavat normaalit jokapäiväiset esineet ja tavarat, kuten vanhoista öljytynnyreistä valmistetut keittokattilat tai vanhoista renkaista tehdyt sandaalit.[62]
Erityisen näkyvä, monilla väestönosilla esiintyvä kenialainen vaate onkanga. Se on suuri ja värikäs vaate, jota erityisesti naiset pitävät muun muassa muun vaatetuksen päällä estämässä niitä likaantumasta, tai vaikkapa lasten tai tavaroiden kantamiseen.[63]
Kenialainen keittiö on osaitäisen Afrikan ruokakulttuuria, jossa melkein kaikki ruoka valmistetaan keittämällä vedessä taikookosmaidossa, uppopaistamalla öljyssä tai grillaamalla avohiilloksella. Ruokaa paahdetaan myös kuumilla kivillä tai rautapannulla. Perinteinen liesi on kolmen kiven keskelle sytytetty nuotio. Polttopuiden niukkuuden takia polttoaineena käytetään myös kuivaa eläinten lantaa. Maissia käytetään paljon, ja siitä valmistettua puuroa,ugalia, syödään koko itäisessä Afrikassa. Ugalia syödään sormin oikealla kädellä, ja sen avulla nostetaan kastiketta tai muhennosta suuhun.[64] Kikujuiden perusruokaa onirio, herneistä, maissista ja perunasta tehty maustettu sose.[65] Miltei joka ruokalajissa käytetään tomaattia, sipulia, inkivääriä ja chiliä. Myös rannikkoalueilla kookosmaidon käyttö on yleistä.Tilapia-kirjoahven tai pienen silakan näköinenndaga ovat paikallisia kalalajeja. Kalat yleensä kuivataan ja haudutetaan muhennokseksi.[66]
Kenian media-alaa hallitsee pieni joukko suuria toimijoita, kuten valtion omistamaKenya Broadcasting Corporation.[69] Televisio on tärkein uutislähde kaupunkialueilla[70] ja radio on tärkeä maaseutualueilla, joissa suurin osa kenialaisista asuu[69].
Kenian media-alaa hallitsevat suuret yritykset.Freedom Housen mukaan hallitus ja turvallisuusjoukot pelottelevat toimittajia, mikä toisinaan aiheuttaaitsesensuuria.[69]Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaiseman vuosiraportin (2020) mukaanlehdistönvapaus on heikentynyt Keniassa. Maa on sijalla 103 arvioidusta 180 maasta ja kuuluu maailmanlaajuisesti lehdistönvapauden viisiportaisella asteikolla keskitasoon, ongelmallisen lehdistönvapauden luokkaan.[71] Viestintävapauden rajoituksia on perusteltu poliittisella tilanteella ja turvallisuushuolilla. Turvallisuusjoukot ja yleisö hyökkäävät vaalikampanjoiden aikana fyysisesti lehdistön kimppuun, poliitikot uhkailevat toimittajia, joiden laitteita takavarikoidaan ja toimituksellista sisältöä sensuroidaan. Alkuvuonna 2018 suljettiin neljä kaupallisen television kanavaa sen jälkeen kun ne olivat lähettäneet suorana oppositiojohtajan presidenttiä arvostelleita esityksiä.[72]
Maa on osallistunut kesäolympialaisiin vuodesta 1956, ja hiihtäjäPhilip Boit on edustanut sitä kolmissa talviolympialaisissa (1998–2006).Kip Keino on saanut kaksi kultaa ja kaksi hopeaa 1 500 ja 3 000 metrin juoksussa.[77]
Kenian joukkue on aikoinaan saavuttanut huomattavaa menestystä myöskriketissä. Vuoden 2003 MM-kisoissa se selviytyi välieriin voitettuaan kovista krikettimaista muun muassa Uuden-Seelannin ja Sri Lankan.lähde? Vuonna 2014 Kenian krikettimaajoukkue karsiutui pääsarjasta eli menetti ODC-statuksensa neljäksi vuodeksi.[81]
↑Lewis, M. Paul; Simons, Gary F. & Fennig, Charles D. (toim.): KenyaEthnologue: Languages of the World. 17th ed.. 2013. SIL International. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
.svg)
