| Keltalevät | |
|---|---|
 Botydium granulatum | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Chromista |
| Alakunta: | Harosa |
| Osakunta: | Ruskeat levät Heterokonta |
| Kaari: | Ochrophyta |
| Alakaari: | Phaeista |
| Osakaari: | Limnista |
| Yläluokka: | Fucistia |
| Luokka: | Keltalevät Xanthophyceae Allorge ex Fritsch, 1935[1] |
| Synonyymit | |
| Katso myös | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Keltalevät elikeltaviherlevät elileväflagellaatit[2] (Xanthophyceae) onruskeisiin leviin kuuluvaleväryhmä, johon kuuluu noin 600 lähinnä makeissa vesissä elävää lajia. Muutamia lajeja on tavattu myös merivedestä ja kosteasta maasta. Sukuja on kuvattu noin 100. Valtaosa on yksisoluisia tai pieniä kolonioita muodostavia lajeja, mutta myös muutamia monisoluisia sekovarsia tuottavia lajeja tunnetaan. Keltalevät on yleensä esitetty kaari- tai luokkatason taksonina.
Keltalevät on aiemmin luettu kokonaan toiseen eliökuntaan kuuluviinviherleviin (Chlorophyta) taikultaleviin (Chrysophyta), joista ne kuitenkin eroavat usealla tavalla. Erot löytyvätsoluseinän ja lepoitiöiden hienorakenteesta ja yhteyttämispigmenteistä. Niidenviherhiukkasissa on vaucheriaksantiinia, joka antaa keltaleville kellanvihreän värin. Keltalevät käyttävät ravintovarastonaanöljyä. Suurimmalla osalla ei oleuintisiimoja, mutta liikuntakykyisiäkin lajeja on. Soluseinä koostuu usein kahdesta limittäin sijoittuneesta puoliskostapiilevien tapaan. Keltalevien soluseinä koostuuselluloosan japektiinin ohella huomattavasta määrästäpiitä. Nelisääntyvät pääasiassa suvuttomastiitiöiden avulla; poikkeuksen muodostaa yksi ryhmän tunnetuimmista suvuistaletkulevät (Vaucheria), jonka rihmamaisessasekovarressa on suvulliseen lisääntymiseen erikoistunut rakenne.
