Keinotekoinen kieli elitekokieli onkieli, joka ei ole kehittynyt luonnollisesti osanakulttuuria, vaan jonkafonologia,kielioppi ja sanasto on luotu tietoisesti.
Useat keinotekoiset kielet on suunniteltu ihmisten käytettäväksi, useimmiten toimimaankansainvälisinä apukielinä, mutta niille on muitakin käyttötarkoituksia. Jotkut on luotu kirjallisuudessa käytettäväksi, kielitieteellisiin kokeiluihin, salailuun, tai harrastuksena pelkästään tekemisen ilon vuoksi. Tällaisia kieliä käytetään useinkeinotekoisissa maailmoissa. Joskus keinotekoista kieltä varten luodaan myös keinotekoinen kirjoitusjärjestelmä. Muun muassaJ. R. R. Tolkien on tehnyt keinotekoisia kirjoitusjärjestelmiä haltiakieliään varten.
Myös keinotekoisella kielellä voi olla synnynnäisiä puhujia, jos lapsi oppii sen kielen oppineilta vanhemmiltaan varhaisessa vaiheessa. Esperantolla on eri arvioista riippuen 200–2 000 synnynnäistä puhujaa.Klingonin kieli-instituutin jäsen d’Armond Speers taas yritti kasvattaa poikansa kaksikielisesti englanniksi ja klingoniksi.[1]
Keinotekoisia kieliä on luotu satojen vuosien aikana tuhansia, mutta yksikään niistä ei ole saavuttanut suurta läpimurtoa. Koska kuka tahansa voi luoda keinotekoisen kielen, on niiden määrää mahdotonta laskea.
Keinotekoiset kielet jaetaan usein sanastonsa alkuperän mukaan kahteen päälajiin, jotka ovataprioriset jaaposterioriset kielet. Aprioriset kielet on lähes kokonaan luotu tyhjästä. Aposterioriset kielet sen sijaan pohjautuvat yhteen tai useampaan olemassa olevaan kieleen muun muassaäänneopin,kieliopin jasanaston osalta.
Eroteltavissa oleva alatyyppi ovat myös naturalistiset kielet, joiden yksi suunnitteluperiaate on kuulostaa ja vaikuttaa luonnolliselta. Koska näitä kieliä ei yleensä ole tarkoitettu helposti opittaviksi tai ylipäätänsä käytettäväksi kommunikoinnissa, naturalistiset kielet ovat yleensä vaikeampia ja monimutkaisia. Naturalistisissa kielissä voi muun muassa olla paljon epäsäännöllisyyksiä, vaikea ääntämisoppi ja niin edelleen. Tyypillisesti ne ovat siis taidekieliä (ks. seur.), joskaan tämä ei seuraa vielä suoraan määritelmästä. Naturalistiset kielet voivat myös olla niin apriorisia kuin aposteriorisiakin: jälkimmäisessä tapauksessa jokin olemassa oleva kieli valitaankantakieleksi, josta haluttu kieli johdetaan luonnollista kehitystä jäljittelevien sanaston, kieliopin jaäänteenmuutosten kautta. Ei-naturalistisia tai ”epäluonnollisia” kieliä ei sen sijaan yleensä käsitellä omana luokkanaan.
taidekielet – tekijän omaksi iloksi tai esimerkiksi fantasia- ja tieteismaailmoja varten luodut kielet, joita ei aina ole tarkoitettu ihmisten puhuttaviksi
Al1 –Futurama-animaatiosarjaan kehitetty yksinkertainen kieli[3]
Tällaisen luokittelun rajat ovat hyvin hämärtyviä. On esimerkiksi olemassa keinotekoisia maailmoja varten luotuja apukieliä, ja joidenkin kielten osalta on vaikea sanoa ovatko ne taidekieliä vai suunnitelmakieliä, tai suunnitelmakieliä vai apukieliä.
Bosker, Bianca: d’Armond Speers: Dad Spoke Only Klingon To Son For Three Years.Huffpost, 18.3.2010, 25.11.2011.Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.7.2020.
Kahn, David:The Codebreakers: The Story of Secret Writing. New York (N.Y.): Scribner, 1996.ISBN 0-684-83130-9(englanniksi)
Karismo, Anna: EU-kääntäjä loi kielen, jota 'kaikki osaavat puhua'. (Europanto - la lingua majeure for Europa para the nouvelle millenium?)Helsingin Sanomat, 10.10.1999.
Okrent, Arika:In the land of invented languages : Esperanto rock stars, Klingon poets, Loglan lovers, and the mad dreamers who tried to build a perfect language. New York: Spiegel & Grau, 2009.ISBN 978-0-385-52788-0(englanniksi)
Peano, Giuseppe: De latino sine flexione. Lingua auxiliare internationale.Revista de Mathematica (Revue de Mathématiques), 1903, nro 8, s. 74-83.
↑Bosker, Bianca: d’Armond Speers: Dad Spoke Only Klingon To Son For Three Years.Huffpost, 18.3.2010, 25.11.2011.Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.7.2020.
↑Peano, Giuseppe: De latino sine flexione. Lingua auxiliare internationale.Revista de Mathematica (Revue de Mathématiques), 1903, nro 8, s. 74-83.
↑Karismo, Anna: EU-kääntäjä loi kielen, jota 'kaikki osaavat puhua'. (Europanto - la lingua majeure for Europa para the nouvelle millenium?)Helsingin Sanomat, 10.10.1999.
↑Uusivirta, Mari: Konttikielen naurava konkari : vaikka salakielen koukerot naurattavatkin 81-vuotiasta, lapsille leikkikielistä on hyötyä. (Kontin kieli. Haastattelussa 81-vuotias Terttu Mäenpää, joka osaa edelleen sujuvasti puhua kontin kieltä.)Ilkka, 21.8. 2012, s. 14.
↑Kahn, David:The Codebreakers: The Story of Secret Writing, s. 863-873, 953. New York (N.Y.): Scribner, 1996.ISBN 0-684-83130-9(englanniksi)
