Suurin väestöryhmä olivattataarit, joskaan kyseinen nimitys ei tiettävästi ollut kaaninkuntalaisten omassa käytössä. He tunnistautuivat yleensä "muslimeina" ja "kazanilaisina", tai vaihtoehtoisesti "Kazanin turkkilaisina"[2]. Puhutuin- ja virallinen kieli oli "Volgan turkki" (İdel buyı törki tele), eli vanha tataari.Valtionuskonto olisunnalainen islam (hanafi). Muihin kansoihin lukeutui venäläiset, marit, tšuvassit, nogait, baškiirit, armenialaiset ja keski-aasialaiset.[3][4]
Kaanikunnan aristokraattisen luokan arvonimiä olivat etenkinsoltan,bäk,ämir ja morza.[3]
Kazanin kaupungin perustivat alun perin noin 1000-luvullabolgaarit, jotka olivatPontisen aron turkkilaisia soturiheimoja.[3]
Kazanin kaanikunta oli yksi kahdeksasta kaaninkunnasta, jotka muodostuivatKultaisen ordan hajaannuttua 1400-luvun lopulla. Se oliKrimin,Astrahanin jaSiperian ohella yksi sotilaallisesti ja hallinnollisesti voimakkaista kaanikunnista.[5] Kazanin kaanikunnan perusti Uluġ-Muhammad (الغ محمد), joka nousi valtaan paikallisen aateliston tukemana[4].