| Kaulonia | |
|---|---|
| Καυλωνία | |
 Kaulonian arkeologista aluetta. | |
| Sijainti | |
  Kaulonia | |
| Koordinaatit | 38°26′46″N,16°34′44″E |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Monasterace Marina,Monasterace,Reggio Calabria,Calabria |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 600-luku eaa.– |
| Huippukausi | 500-luku–389 eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Suur-Kreikka /Bruttium,Regio III Lucania et Bruttii,Italia |
| Aiheesta muualla | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Kaulonia (m.kreik.Καυλωνία,Kaulōnia, myösΚαυλὼν,Kaulōn;lat.Caulonia) oliantiikin aikainen kaupunki jakaupunkivaltio (polis)Suur-Kreikassa eli Magna Graeciassa nykyisenItalian alueella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisenMonasteracen kunnan alueella lähellä nykyistäMonasterace Marinan kylää.[4][5][6]
Kaulonia olikreikkalainen siirtokunta, josta tulipythagoralaisuuden keskuksia.Dionysios I tuhosi sen vuonna 389 eaa. Kaupunki rakennettiin uudelleen 300-luvulla eaa., ja se mainitaantoisen puunilaissodan tapahtumien yhteydessä. 100-luvulla eaa. paikka oli hylätty.[2][3]
Kaulonian kaupunki sijaitsi Kokynthonin niemelläBruttiumin niemimaan itärannikollaJoonianmeren rannalla,Krotonin jaLokroi Epizefyrioin välillä.[2][3][7] Se oli rakennettu merta kohti laskevaan kukkulamaastoon.[1]Strabon jaPlinius vanhempi sijoittavat kaupungin Sagra(s)-joen pohjoispuolelle.[3] Kaupungin paikka on nykyisessä Punta Stilossa lähellä Monasterace Marinaa, Strada Statale 106 Ionica -tien varrella.[2][7] Kaupungin vanhin osa oli nykyisellä Faro di Punta Stilon kukkulalla.[1][8]Akropoliina eli yläkaupunkina ja linnoituksena toimi nykyisin nimellä Piazzetta tunnettu kukkula. Osa kaupungista on nykyisin veden alla.[7]
Kaulonian kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimelläKaulōniātis (Καυλωνιᾶτις).[1][9] Sen kooksi on arvioitu noin 200 neliökilometriä. Alue toimi puskurivyöhykkeenä Krotonin ja Lokroin välillä. Lokroin suuntaan rajana toimi Sagra-joki, kun taas Krotonin suuntaan raja on epäselvempi.[1] Alueelta saatiin puuta ja pikeä laivanrakennukseen sekä kaivannaisia.[7]
Kaulonian kaupunki oli alun perin kreikkalainen siirtokunta, joka perustettiinKrotonista käsin.[2] Perustaminen ajoitetaanarkaaiselle kaudelle, joskus 700-luvun eaa. lopulle[7] ja joskus 600-luvulle eaa.[2] Antiikin ajan lähteet ovat yksimielisiä siitä, että kaupunki oli taustaltaanakhaialainen siirtokunta, mutta eri mieltä sen perustamishistoriasta: Strabon jaPausanias sanovat, että sen olisivat perustaneet suoraanPeloponnesokselta tulleet akhaialaiset. Jälkimmäinen mainitsee siirtokunnan johtajaksiAigionista kotoisin olleen Tyfonin.[3][10]Pseudo-Skymnos jaStefanos Byzantionlainen puolestaan sanovat Kaulonian olleen Akhaiasta käsin aiemmin perustetun Krotonin siirtokunta.[3][11] Nämä kaksi kertomusta voidaan sovittaa yhteen niin, että krotonlaiset kutsuivat siirtokunnan johtajan tai lisäsiirtolaisia emämaasta, sillä vastaavaa tunnetaan muistakin kaupungeista.[3]
Servius esittää Kaulonian emäkaupungiksi Lokroin.[1][12]Vergilius viittaa Kauloniaan kuin se olisi ollut olemassa joTroijan sodan aikaan,[3][13] mutta tämä on selvästi vain runollista vapautta, aivan kuten Juno (Hera) Lakinian temppelin mainitseminen edellisessä säkeessä.Pseudo-Skylaks jaPolybios mainitsevat kaupungin yhtenä tällä Italian rannikon osalla sijainneista kreikkalaisista kaupungeista.[3][14] Kaupungin alkuperäinen nimi oli ilmeisestiAulonia (Αὐλωνία), joka viittasi syvään laaksoon tai rotkoon (αὐλών,aulōn) sen läheisyydessä.[3][15] Myöhemmin nimi muuttui muotoonKaulonia, mutta tämä muutos tapahtui varhain, sillä nimi esiintyy kaikissa kaupungin lyömissä rahoissa.[3] Se löi omaa akhaialaisen standardin mukaista hopearahaa noin vuodesta 525–510 eaa. lähtien, ja pronssirahaa 400-luvulta eaa. lähtien.[1][16] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiäKaulōniatēs (Καυλωνιάτης).[3]
_-_panoramio.jpg)
Muutoin meillä on vain vähän tietoa Kaulonian varhaisesta historiasta, mutta Polybios kertoo sen osallistuneen levottomuuksiin, jotka seurasivatpythagoralaisten karkotusta Krotonista ja muista lähikaupungeista.[3][17] Kaupunki kärsi jonkin aikaa sisäisistä levottomuuksista, kunnes akhaialaisten väliintulo palautti rauhan. Tämän jälkeen, jossain vaiheessa 400-lukua eaa., Kaulonia, Kroton jaSybaris solmivat liiton ja rakensivat yhteisenZeus Homariokselle omistetun temppelin, jossa pidettiin kokouksia ja neuvotteluja.[1][3]Iamblikhos mainitsee Kaulonian yhtenä niistä kaupungeista, joissa pythagoralainen oppisuuntaus oli vahvasti levinnyt ja jotka joutuivat sekasortoon sen äkillisen ja väkivaltaisen kukistamisen seurauksena.[3][18]Porfyrioksen mukaan Kaulonia oli ensimmäinen paikka, jonnePythagoras itse pakeni tultuaan karkotetuksi Krotonista.[3][19]
Edellä mainittu kaupunkien välinen liitto lienee ollut lyhytikäinen, mutta Kaulonialle siinä annettu rooli osoittaa, että kaupunki oli tuohon aikaan merkittävä ja vaikutusvaltainen.Thukydides mainitsee Kaulonian ohimennen,[3][9] mutta sen jälkeen siitä ei kuulla mitään ennen kuinSyrakusan tyranniDionysios I hyökkäsi Suur-Kreikkaan suurella armeijalla vuonna 389 eaa. ja ryhtyi piirittämään Kauloniaa. Krotonlaiset ja muut Italian kreikkalaiset kokosivat suuren sotajoukon kaupungin avuksi, mutta Dionysios kohtasi heidät Heloros- tai Helleporos-joella ja tuhosi heidän joukkonsa perinpohjaisesti.[3][20] Tämän tappion seurauksena Kaulonia joutui antautumaan Dionysiokselle, joka siirrätti asukkaat Syrakusaan ja luovutti kaupungin alueet liittolaisilleen lokroilaisille.[21]
Tämä oli suuri isku kaupungille, eikä se enää noussut entiseen loistoonsa ja rahan lyönti siellä päättyi.[1][3] Kaupunki kuitenkin rakennettiinarkeologisten löytöjen perusteella uudelleen.[1] Mahdollisesti sen perusti uudelleenDionysios II vuonna 357 eaa.[1] Hänen kerrotaan olleen Kauloniassa laivastonsa ja armeijansa kanssa, kunDion nousi maihinSisiliassa.[3][22] Kaupungin asuttivat luultavasti lokroilaiset,[3] mikä voi selittää myös myöhemmän perinteen kaupungin lokroilaisesta alkuperästä.[1]
Kauloniasta oli kotoisin Dikon, joka sai voittoja juoksukisoissa kaikissapanhelleenisissä kisoissa.Olympian kisojen voitot hän sai vuosina 392 ja 384 eaa. Näistä ensin mainittuna vuonna hänet on kirjattu kaulonialaiseksi ja viimeksi mainittuna vuonna syrakusalaiseksi, ja näin hän kuului oletettavasti Syrakusaan siirrettyihin kaulonialaisiin.[1][23]
Pyrrhoksen sotien aikaan vuonna 280 eaa.Rooman palveluksessa olleetcampanialaiset palkkasoturit valtasivat ja tuhosivat Kaulonian.[3][7][24] Strabon viittaa todennäköisesti tähän tapahtumaan sanoessaan, että barbaariheimot hävittivät Kaulonian,[3][25] vaikka hänen mainintansa asukkaiden siirtymisestä Sisiliaan viittaa ennemmin Dionysioksen aikaan. Strabon ja Pausanias näyttävät molemmat katsoneen, että kaupunki pysyi sen jälkeen autiona. Se kuitenkin esiintyy jälleentoisen puunilaissodan aikana, jolloin se seurasibrutteja ja asettuiHannibalin puolelle. Roomalaiset yrittivät valloittaa kaupunginrhegionlaisten avustuksella, mutta Hannibalin äkillinen saapuminen pakotti heidät keskeyttämään piirityksen.[3][26]
Ei ole tiedossa, milloin Kaulonia lopulta joutui jälleen roomalaisten käsiin ja millaisen kohtelun se sai.[3] Kaupunki oli roomalaisten vallassa ilmeisesti vuonna 205 eaa.[7] On arveltu, että se olisi kärsinyt ankaran rangaistuksen roomalaisten taholta bruttien tavoin, ja se saatettiin hävittää. Strabon kertoo, että hänen aikanaan kaupunki oli täysin autio, ja vaikkaPomponius Mela mainitsee sen nimen, Plinius vanhempi puhuu vain kaupungin raunioista, eikäKlaudios Ptolemaios mainitse sitä lainkaan.[3][27]
Kaikesta huolimatta Kaulonia vaikuttaa säilyneen olemassa roomalaisella kaudella jossakin muodossa, sillä sen nimi esiintyy yhäTabula Peutingerianassa.[3][28] Paikalla oli ainakin linnoitettu tieasema (statio), joka oliTaraksen (roomalaisittain Tarentum) jaRhegionin (Rhegium) välisellä tiellä ja johon viitataan nimilläCaulon,Stilida jaCocyntum. Lisäksi alueella oli maatiloja.[7] On olemassa myöspiirtokirjoitus, jonka perusteella Kaulonialla olimunicipiumin asemaTrajanuksen hallituskaudella, mutta sen aitous on kyseenalainen.[3][29]
Nykyinen asutus on kehittynyt paikalle myöhemmin. Antiikin aikaisen kaupunginarkeologiset kaivaukset Monasterace Marinassa alkoivatPaolo Orsin johdolla vuosina 1912–1913.[7] Myöhempiä kaivauksia ja meriarkeologisia tutkimuksia on suoritettu saman vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla.[2][7]
NykyinenCaulonian kaupunki, aiempi Castelvetere, on nimetty antiikin aikaisen kaupungin mukaan vuonna 1863,[30] vaikka sijaitsee eri paikassa noin 15 kilometriä lounaaseen; tuolloin antiikin aikaisen kaupungin luultiin vielä sijainneen sen paikalla.[3]
Kaulonian kaupunki oli ympäröity muurein, joiden varhaisin vaihe ajoitetaan arkaaiselle kaudelle 500-luvun eaa. alkuun. Myöhempi vaihe ajoitetaan 300-luvulle eaa. kaupungin vuonna 389 eaa. tapahtuneen tuhon jälkeen.[1] Muurit ympäröivät kaupungin akropoliin ja ulottuivat sieltä rannikolle ja kukkuloille länteen päin.[7] Arkaaisen kauden muuri sulki sisäänsä ainakin 35–36 hehtaarin kokoisen alueen ja myöhempi muuri noin 45–46 hehtaarin kokoisen alueen.[1] Muuri oli varustettu suorakulmaisilla torneilla ja siinä oli ainakin neljä porttia.[7]
Suuri osa varsinaisen kaupungin rakennuslöydöistä ajoittuu 300-luvulle eaa.[1] Kaupungissa oli suunniteltu ruutuasemakaava. Yksityistalot oli rakennettu keskuspihan ympärille. Eräs talo tunnetaan ”Lohikäärmeen talona” sieltä löydetyn lattiamosaiikin kuvituksen mukaan.[7]
Kaupungin merkittävin löydös ovatdoorilaistyylisen temppelin rauniot. Temppeli ajoitetaanklassiselle kaudelle noin vuosiin 430–420 eaa., ja sen arvellaan olleen omistettuZeus Homariokselle. Se oli käytössä vain vähän aikaa, sillä se tuhoutui muun kaupungin mukana vuonna 389 eaa. Temppelin perustusten koko on 41 × 18 metriä. Rakennus oliperipteraalitemppeli ja siinä oli 36 pylvästä. Perustusten lisäksi temppelistä on säilynyt lähinnä pylväsrumpuja jakapiteeli.[7][31]
Temppelin lähellä on suorakulmaisen rakennuksen rauniot, joita on joskus ehdotettu seudun akhaialaiskaupunkien liiton kokouspaikaksi. Löydöksiin lukeutuu myös useitanaiskoksia jaaarrekammioita. Nykyiseltä Faro di Punta Stilon kukkulalta, kaupunkialueen sisäpuolelta, on löydetty pyhäkön jäänteet, jotka ajoitetaan 500-luvulle eaa. Nykyiseltä Passolieran kukkulalta noin kilometri kaupungin paikasta etelään on löydetty kaupunkialueen ulkopuolisen pyhäkön jäänteitä. Kaupungin löytöihin lukeutuu myös muun muassa nekropolis eli hauta-alue kaupungin luoteispuolella muurien ulkopuolella.[1]
Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on esillä sen arkeologisen alueen lähellä sijaitsevassaMonasteracen arkeologisessa museossa.[7]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaKauloniaWikimedia Commonsissa