Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Harjakatto on yleisin taloissa käytettävä kattomuoto. Tämän katon lappeet kaartuvat räystäiltä ns. hollantilaistyylisen satulakaton tapaan.Frankfurtin rautatieaseman holvikatto.Tasakatto Turussa.
Katto onrakennusta, huonetta tai vastaavaa tilaa päältä päin suojaava rakennusosa tai yleensä jonkin tilan yläpinta. Rakennustekniikassa katto jaotellaan eri osiin:vesikate, vesikattorakenteet,yläpohja, sisäkattorakenteet ja sisäkattopinnat.
Vesikatto on rakennuksen katon ylin kerros. Vesikaton on tarkoitus suojata rakennuksen sisäosia ulkoapäin tulevalta vesi- ja lumisateelta, sekä muilta sään vaihteluilta.
Rakenteellisesti vesikatto jaetaan kuormitusta vastaanottavaan, lämpöä eristävään ja rakennusrunkoa jäykistäväänyläpohjarakenteeseen, sekä sadevedeltä suojaavaanvesikatteeseen.
Vesikaton muoto on keskeinen tekijä rakennuksen massoittelussa eli ulkomuodon kolmiulotteisessa sommittelussa. Muoto vaikuttaa suuresti myös sadeveden johtamiseen pois kattopinnalta.
Harja- ja aumakatoissa rakennuksenharja on vesikaton ja samalla rakennuksen korkein kohta, josta vedet virtaavat alaspäin.Auma on katon harjaan liittyvä kalteva kolmiomainen päätyharja. Harjalta lähtevää yhtenäistä kaltevaa kattopintaa nimitetäänlappeeksi. Erisuuntaisten lappeiden yhtymäkohdassa on jokosisätaite (sisäjiiri,kuvetaite) taiulkotaite (ulkojiiri,selkätaite).lähde?
Tasakatoissa ei normaalisti ole harjaa eikä lappeita, vaan katto on sadevesien johtamiseksi hieman kallistettu sen keskeisillä kohdilla oleviakattokaivoja kohti. Kattokaivoista vesi johdetaan viemäreillä rakennuksen läpi sadevesiviemäreihin.
Räystäs on katon osa, joka ulottuu ulkoseinän ulkopinnan ulkopuolelle. Räystäs on tyypillinen korkeille kattomuodoille, kuten harja-, auma- ja kupolikatoille. Rakennuksen räystäiltä sadevesi johdetaanräystäskouruin jasadevesisyöksyin rakennuksen ulkopuolisiin sadevesikaivoihin. Myös tasakattoisessa rakennuksessa voi olla räystäät, mutta tällöin sadevesi on johdettu kattokaivojen kautta. Kaikissa rakennuksissa ei välttämättä ole räystäitä lainkaan.
Yläpohja on rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolisen rakenteen ja vesikaton muodostama rakennusosa.lähde? Yläpohja toimii yleensä myös yhtenä rakennuksenvaipan lämpöä eristävänä rakennusosana yhdessä ulkoseinien ja alapohjan kanssa.
Yläpohjaan kuuluvat tyypillisesti seuraavat rakennusosat (ulkoa sisäänpäin):
erityisesti räystäiden, harjojen ja jiirien vedensulkua varmentava aluskate
tuulettuva yläpohjan ontelo
ylimmän huonetilan yläpuolinen kantava rakenne
kantavaan rakenteeseen liittyvinä lämmöneriste ja höyryn- tai ilmansulku
mahdollisesti ylimpään huonetilaan liittyvä verhoilu, esimerkiksi levytys.
Erityisesti tasakattotyypeissä rakenne on yksinkertaisempi, ja esimerkiksi tuulettuvaa yläpohjan onteloa ei välttämättä ole, vaan se on korvattu tuulettuvalla rakennekerroksella.
Vesikatteen ja yläpohjarakenteiden väliin jäävää kylmää yläpohjan onteloa ei pidä sekoittaaullakkoon taikäyttöullakkoon, jotka ovat rakennuksen tiloja, olivat ne siten lämmittämättömiä, puolilämpimiä tai lämmitettyjä.
Sisäkatto on huonetilan yläpinta eli laipio,[2], murteellisesti myösmatto[3] ja tyypillisesti yläpohjarakenteen alapinta. Monikerroksisissa rakennuksissa alemman kerroksen kattopinnan ja ylemmän kerroksen lattiapinnan välinen rakennusosa on nimeltään välipohja.
Sisäkatto voi olla suora eli vaakasuuntainen tai vino, jolloin se tavallisimmin mukailee rakennuksen vesikaton muotoa. Asuintiloihin verrattuna julkisissa tiloissa sisäkatto on rikkaammin muotoiltu esimerkiksi erilaisin pintarakentein. Teollisuustiloissa sisäkatto on usein palkkikatto tai ylöspäin levenevien pilarien kannattama ns. sienipilarikatto.Kasettikatto on sisäkatto, jossa on nelikulmaisia koristeltuja syvennyksiä eli kasetteja. Sisäkaton muodolla on hyvin keskeinen asema tilan hahmottamisessa.
Alakatto on sisäkatossa oleva erillinen alaslasku. Tyypillisesti alakatot ovat LVI- ja sähköteknisten asennusten peittämiseen tehtäviä kotelointeja. Akustisesti vaativissa huonetiloissa voidaan käyttää ääntä vaimentavaa akustiikka-alakattoa.
Viherkatoiksi kutsutaan vakiintuneen käytännön mukaan kattoja, joiden päällä on kasvillisuutta. Edelleen näillä katoilla tulee olla kasvillisuuden edellyttämät tekniset alusrakenteet, esimerkiksi juurisuojaus.[4]
