Caspar (Kasper) Woldemar Järnefelt (13. kesäkuuta1859Pietari –11. joulukuuta1941Mäntsälä) oli suomalainenkriitikko,lääninhallituksen kielenkääntäjä javenäjän kielen opettaja. Hän oli huomattava taustavaikuttaja, jonka aktiivisin aika ajoittui 1880-lukuun. Suomalainen kulttuurihistoria tuntee hänet ensisijaisesti kriitikkona, kirjallisten aatteiden ja teorioiden edistäjänä sekä kirjallisen elämän merkittävänä taustahahmona. Hän teki yhteistyötä muun muassa kirjailijaJuhani Ahon kanssa.
Järnefeltin isä oli kenraali ja maaherraAlexander Järnefelt ja äiti vapaaherratarElisabeth Järnefelt omaa sukuaan Clodt von Jürgensburg. Hänen sisaruksiaan olivat taidemaalariEero Järnefelt, säveltäjäArmas Järnefelt, varatuomariArvid Järnefelt sekäAino Sibelius. Kasper Järnefeltin puoliso vuodesta 1889 vuoteen 1905 oli Emma Järnefelt omaa sukuaan Ahonen (1866–1905). Heillä oli kolme lasta: Aino (1890–1963), Ivar (Keto) (1891–1952) jaYrjö (1896–1946). Pojat eivät seuranneet isänsä jalanjälkiä; Ivarista tuliviilari ja Yrjöstäsähköteknikko jakauppamatkustaja.
Järnefelt suomensi venäjästä muun muassaNikolai Gogolin jaLeo Tolstoin teoksia. Lisäksi hän suomensiranskasta janorjasta. Erikoisalanaan hänellä oliHenrik Ibsen. Hänen suurin yksittäinen käännöstyönsä oliDmitri MerežkovskinYlösnousseet jumalat: Leonardo da Vinci (1910). Järnefeltin huomattavin kirjallinen ansio oli, että hänen myötään suomalaiseenrealismiin tuli venäläinen tyypin käsite sekä tyypillisen teoria. Kirjallisuudessa Kasper Järnefelt korosti yksinkertaisuutta, aitoutta, luonnollisuutta ja rehellisyyttä. Hän vierasti suomalaistauusromantiikkaa jasymbolismia.
Kasper Järnefeltistä kehkeytyi Elisabeth Järnefeltin ympärille kasvaneen kirjallisen ryhmittymän eliJärnefeltien koulun avulla sukupolvensa johtava taideteoreetikko ja kirjallinen auktoriteetti. Useat aikalaiskirjailijat tunsivat Kasper Järnefeltin ja pyysivät häneltä kritiikkiä. Hänen arvosteluihinsa suhtauduttiin pelonsekaisella kunnioituksella. Tunnetuimpia Järnefeltin kanssa yhteistyötä tehneitä kirjailijoita olivat Juhani Aho,Minna Canth, Arvid Järnefelt ja Heikki Kauppinen eliKauppis-Heikki. Canthin kanssa hän oli läheinen ystävä lukuun ottamatta vuosien 1887–1890 välirikkoa – Järnefelt oli vuonna 1887 tyrmännyt Canthin teoksenSalakari.
Laaja-alaisesta lahjakkuudestaan huolimatta Kasper Järnefelt jäi maineikkaiden sisarustensa varjoon. Häneltä puuttui kunnianhimo tulla "joksikin". Päätoimiensa ohella hän toimi taidekriitikkona jataidemaalarina. Hän oli suorittanut opintojaSuomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1870-luvulla. Yliopistossa hän opiskeli vuoteen 1887, muttei suorittanut loppututkintoa. Järnefelt maalasi pienimuotoisia tauluja (21 cm × 17 cm, 20 cm × 32 cm), joita hän esitteli julkisesti vain vuosina 1894–1896Suomen Taiteilijaseuran näyttelyissä.
Järnefelt jäi eläkkeelleKuopion Lyseon venäjän kielenlehtorin virasta jo vuonna 1909. Leskeksi muutamaa vuotta aiemmin jäänyt mies eli ulkomaailmasta lähes tyystin eristyksissä äitinsä kanssa, kunnes tämä kuoli vuonna 1929. Sen jälkeen hän vietti lopun elämänsä tyttärensä Ainon kanssa.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
