| Karksi-Nuia | |
|---|---|
  Karksi-Nuia | |
Koordinaatit:58°6′N,25°33′E | |
| Valtio |  Viro |
| Maakunta | Viljandimaa |
| Kunta | Mulgin kunta |
| Kaupunginoikeudet | 1993–1999 |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | epäitsenäinen kaupunki |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 2,89 km² |
| Väkiluku (2015) | 1 524 |
| – Väestötiheys | 639 as./km² |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Karksi-Nuia on noin 1 500 asukkaan epäitsenäinen kaupunki ja entinen kaupunkiViljandimaan maakunnassa eteläisessäVirossa.
Karksi mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1248, jolloin Karksin alueeseen kuului Karksi, Halliste, Paistu ja Saarde, ja alueen keskuksena toimi Karksin linna. Liettualaiset tuhosivat linnaa muutaman kerran, mutta se rakennettiin kuitenkin aina uudelleen. Liettualaisten viimeisen hyökkäyksen jälkeen rakennettiin 1300-luvun jälkipuoliskolla uusi linna, johon kuului etu- ja päälinna vallihautoineen ja vahvoine muurineen.[1]
1400-luvulla linnaa varusteltiin merkittävästi sen ollessa Viljandinkomtuurin käytössä. Linnaan tuotiin monenlaisia aseita ja elintarvikkeita. Vuonna 1535 Karksin alue liitettiin Liivinmaan Ritarikuntaan, linna oli vuosina 1573–1578 Liivinmaan herttuan Magnusin asuinpaikka.[1] Linna on ollut myös puolalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten hallussa.[2] Linnoitus tuhoutui Pohjansodassa lopulta 1708.[3][1] Tuhoutuneen linnan etuosaan rakennettiin kirkko.
1800-luvun lopulla alue oli käsityö- ja maatilatyöläisten asuinpaikka Karksin kartanolle kuuluneen Nuian kapakan ja kirkon yhteydessä. Paikan nimiNuia muunnettiin vuonna 1987Karksi-Nuiaksi.[1]
Vuonna 1993 Karksi-Nuia sai kaupunginoikeudet. Karksi-Nuian kaupunki ja sitä ympäröivä Karksin kunta yhdistyivät vuoden 1999 lokakuussa yhdeksi kunnaksi,Karksin kunnaksi.[4]Viron kuntauudistuksen osana 24. lokakuuta 2017 Karksin,Abjan jaHallisten kunnat sekäMõisakülan kaupunki yhdistyivätMulgin kunnaksi.[5]
Vuonna 2011 Karksi-Nuian epäitsenäisessä kaupungissa oli 1 573 asukasta, joista 1 518 (96,5 %) olivirolaisia, 21 (1,3 %)venäläisiä ja 33 (2,1 %) muita kansallisuuksia.[6]
| Itsenäiset (15) |  | |
|---|---|---|
| Epäitsenäiset (37) | ||
| Kaupungit (linn, haldusüksus) (1) |  | |
|---|---|---|
| Kunnat (vald) (3) | ||
| Epäitsenäiset kaupungit (linn, asustusüksus) (5) | ||
| Pienkauppalat (alevik) (8) |
| |
| Entiset kaupungit ja kunnat (12) | ||
