IAEA olikylmän sodan aikana melko voimaton järjestö, sillä ydinasevaltiot, erityisesti Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, kävivät asevarustelukilpaa myös ydinaseiden saralla. Vuonna 1968 voimaanastunut ydinsulkusopimus jäädytti ydinasevaltioiden määrän viiteen. Muiden valtioiden piti luvata olla hankkimatta ydinaseita ja tehdä IAEA:n kanssa sopimus ydinmateriaalistaan.[3]
Kylmän sodan jälkeen IAEA:n asema on ollut nousussa. Ydinsulkusopimuksesta tehtiin pysyvä 1995 ja seuraavana vuonna solmittiinydinkoekieltosopimus. KunIrakin jaPohjois-Korean aseohjelmista alettiin huolestua ja ydinterrorismin uhkaa pelätä, IAEA:sta on tullut maailmaanlaajuinen ydintekniikan käytön valvoja. IAEA ei kuitenkaan ole pystynyt estämään esimerkiksi Pohjois-Korean ydinaseiden kehitystä. Lisäksi järjestö oli voimaton, kun Yhdysvallat hyökkäsi 2003 liittolaisineen Irakiin, vaikka IAEA:n raportti vakuutti, ettei Irakissa ollut salaista ydinaseohjelmaa.[3]
Kansainvälisen atomienergiajärjestö (IAEA) on Yhdistyneiden kansakuntien yhteistyöjärjestö, jolla ei kuitenkaan ole erityisjärjestön asemaa. Se rohkaisee ja avustaaydinenergian rauhanomaiseen käyttöön tähtävää tutkimusta, edistää tieteellistä ja teknistä tiedonvaihtoa, toimii materiaalien, palveluiden ja laitteistojen välittäjänä ja vakiinnutta ydinturvallisuuteen liittyviä standardeja. IAEA:n pitää varmistaa, ettei sen tarjoamaa apua käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin. IAEA valvoo lisäksiydinsulkusopimusta.[4]
IAEA ei itse pysty määräämään sanktiota ydinaseita kehittäville valtioille. Sen rooli on tutkia, antaa lausuntoja ja tehdä suosituksia YK:lle.YK:n turvallisuusneuvostolla on lopullinen valta toimia IAEA:n löytöjen ja suositusten perusteella.[5]
IAEA:n toiminnasta vastaa 35-jäseninen johtokunta, ja sen toimintaa ohjaa vuosittain kokoontuva konferenssi, jossa kaikki sen jäsenmaat ovat edustettuna.[4] Vuonna 2016 IAEA:lla oli 168 jäsenvaltiota.[6] Sen päämaja onWienissä, ja yhteystoimistotNew Yorkissa jaGenevessä sekä tutkimuslaitoksetSeibersdorfissa,Monacossa jaTriestessä.[7]
Viime aikoina IAEA on saanut mainetta aseistariisuntatehtäviensä ansiosta. IAEA:n tehtäviin kuuluu YK:n ydinsulkusopimuksen valvominen ja ydinaseriisunnan edistäminen. Erityisesti huomiota saivat IAEA:n tarkastustoimetIrakissa. YK:n turvallisuusneuvosto antoi tehtäväksi selvittää tarkastuksin löytyykö Irakistajoukkotuhoaseita. Yhdysvallat oli uhannut hyökätä Irakiin jos Irak ei noudata käskyä luopua joukkotuhoaseista. IAEA:n tarkastajat eivät löytäneet merkkejä joukkotuhoaseista, mutta joutuivat poistumaan maasta kun Yhdysvallat ilmoitti hyökkäävänsä maahan joka tapauksessa. IAEA:n asetarkastajien johtaja, ruotsalainenHans Blix on sanonut, että asetarkastuksin olisi pystytty hyvin nopeasti varmentamaan Irakin joukkotuhoaseettomuus.
IAEA:n työ ydinaseriisunnan ja ydinvoiman rauhanomaisen käytön edistämiseksi palkittiin vuonna 2005Nobelin rauhanpalkinnolla, joka jaettiin järjestön ja sen silloisen pääsihteerinMohamed El Baradein kesken. Perusteeksi Nobel-komitea mainitsi palkittujen "ponnistelut ydintekniikan sotilaallisen käytön ehkäisemiseksi sekäydinvoiman rauhanomaisen käytön parhaan mahdollisen turvallisuuden varmistamiseksi". Lisäksi Nobel-komitea korosti "menneinä vuosikymmeninä keskittäneensä tarmonsa vähentääkseen ydinaseiden merkitystä kansainvälisessä politiikassa, tähdäten niiden kieltämiseen. Se, ettei maailma ole tässä suhteessa kokenut juurikaan edistystä viime aikoina, tekee ydinaseiden vastustamisen entistäkin tärkeämmäksi."
