| Kamppi | |
|---|---|
| Kampen | |
 | |
 Kaupungin kartta, jossa Kamppi korostettuna. Helsingin kaupunginosat | |
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 04 |
| Pinta-ala | 0,95 km² [1] |
| Väkiluku | 12 144[2](31.12.2023) |
| Väestötiheys | 12 783 as./km² |
| Työpaikkoja | 32 091 kpl [3] (31.12.2022) |
| Postinumero(t) | 00100, 00120, 00180 |
| Lähialueet | Etu-Töölö,Jätkäsaari,Kaartinkaupunki,Kluuvi,Lapinlahti,Punavuori,Ruoholahti |
| Infobox OK | |
Kamppi (ruots.Kampen) on kaupunginosaHelsinginniemen keskiosassaHelsingissä. Siihen kuuluvatMannerheimintien länsipuolinen osa Helsingin nykyistäydinkeskustaa sekä keskustan länsipuolisia alueitaHietalahteen saakka. Kamppi kuuluuKampinmalmin peruspiiriin, joka on osaEteläistä suurpiiriä. Kampissa asuu 12 144 asukasta (31.12.2023) ja siellä on 32 091 työpaikkaa (31.12.2022).
Tässä on kuvattu kaupunginosan rajat, ne kulkevat kadun jommankumman reunan kohdalla:
Usein Kampista puhuttaessa kuitenkin tarkoitetaan vain Kampin kaupunginosan pohjoisinta osaa, jossa sijaitsevat muun muassaKampin kauppakeskus ja linja-autoasema,Kampin metroasema,Tennispalatsi jaSähkötalo.
NimiKamppi tuleeruotsin sanastaKampen, jolla on tarkoitettu alueella, nykyisen Kampin kauppakeskuksen jaNarinkkatorin paikkeilla 1600-luvulta 1900-luvun alkuun asti sijainnutta sotaväen harjoituskenttää (ruotsin sanastakamp on johdettu suomen kielenkamppailu). Kamppi- ja Kampen-nimitykset ovat peräisinlatinan sanastacampus, joka tarkoittaa peltoa, niittyä tai kenttää.[4] NimiKamppi taipuu tavallisestisisäpaikallissijoissa (Kampissa, Kampista, Kamppiin), joskin ainakin jotkin kaupungin viranomaiset käyttävät ulkopaikallissijoja (Kampilla, Kampilta, Kampille).
Ruotsin vallan aikana Helsingin kaupunki loppui lännessäKluuvinlahteen, joka ulottui nykyiseltäTöölönlahdeltaEsplanadin puiston tienoille.Venäjän keisarillinen armeija käytti Kampin kenttää harjoituksiinsa 1820-luvun lopulta alkaen, ja sen ympärille perustettiin varuskunta. Töölönlahden länsipuolella sijainnut Kampin alue oli lähes asumatonta.
Alueen reunaan, nykyisenLasipalatsin paikalle silloisenLäntisen Henrikinkadun varteen, rakennettiin vuonna 1833C. L. Engelin suunnittelemaTurun kasarmi, joka tuolloin oli Helsingin suurimpia rakennuksia. Myöhemmin rakennettiin joukko puisia ja tiilisiä kasarmirakennuksia myös harjoituskentän toiselle puolelle, nykyistenTennispalatsin jaAutotalon paikkeilleFredrikinkadun molemmin puolin.
NykyisenVanha kirkkopuiston paikalla sijaitsi hautausmaa-alue, johon vuoden 1710 ruttoepidemian jälkeen haudattiin suuriin joukkohautoihin yli tuhat ruttoon kuollutta helsinkiläistä. Lisäksi Kampin alueella sijaitsi helsinkiläisten peltoja ja puutarhaviljelmiä. NykyisenErottajan tienoilla oli 1700-luvulla köydenpunojamestari Röökin köydenpunontarata.
1800-luvun alkupuolella Kluuvinlahti täytettiin ja kaupunkiasutus alkoi levitä Kamppiin.J. A. Ehrenströmin asemakaavassa 1812 nykyisen Kampin eteläosa kaavoitettiin Helsingin IV kaupunginosaksi, joka oli osa silloistaUudenmaan esikaupunkia. Kaupunginosan pääkaduksi tuli puistokatuBulevardi, joka johti ErottajaltaHietalahdentorille. Sen varrelle jäänyt vanha hautausmaa-alue muutettiin puistoksi, johon rakennettiin vuonna 1826 sittemminVanhana kirkkona tunnettu kirkko. Kaupunginosan kadut nimettiin henkilöiden mukaan. Omat nimikkokatunsa saivat ortodoksisen Venäjän suosituimmat pyhimyksetAnna,Andreas,Vladimir jaYrjö. Asemakaavoittaja Johan Albrecht (Albert) Ehrenström sai nimikkokadukseenAlbertinkadun. Lisäksi alueelle tuliAbrahaminkatu,Eerikinkatu jaFredrikinkatu, joiden esikuvista ei ole täyttä varmuutta, mutta Eerikinkadun oletetaan kunnioittavan kreiviCarl Erik Mannerheimia.[5] Itsenäistymisen jälkeen Andreaan ja Vladimirin kadut poistettiin ”liian venäläisinä” ja ne saivat uudet kansallishenkiset nimetLönnrotinkatu jaKalevankatu.
Bulevardin varsi jaVanhan kirkkopuiston lähialueet olivat jo 1800-luvulla hienoston asuinaluetta. Muun muassaCarl Ludvig Engel asui Bulevardi 18:ssa itse suunnittelemassaan ylellisessä puutalossa.
Suurin osa Kamppia, etenkin sen länsi- ja pohjoisosat olivat pitkään kaupungin laita-aluetta, joka veti puoleensa kasvavan kaupungin työläisasutusta ja muodostui jo 1800-luvun puolivälissä köyhien kaupunginosaksi. Kamppi ja etelämpänä sijaitsevaPunavuori (”Rööperi”) olivat Helsingin vanhimmat työläiskaupunginosat. Vasta 1870-luvulla jateollistumisen seurauksena alkoiPitkänsillan pohjoispuolelle,Kallion jaSörnäisten alueelle, syntyä työläisasutusta. Kampin länsilaita oli pitkälle 1900-luvulle asti puutalovaltainen. Lastenkodinkadulla on yhä jäljellä korttelin verran 1800-luvun lopulla rakennettuja puisia työläisasuntoja, niin sanottujaSadan markan villoja. Myös Kalevankadulla on säilynyt kolme 1830–1840-lukujen puutaloa, joissa vuosina 2000–2010 toimiKoulumuseo.[6]
Lastenkodinkatu ja -kuja saivat nimensä vuonna 1887 paikalla sijainneen, Helsinginrouvasväenyhdistyksen 1860-luvulla perustamanlastenkodin mukaan.[7]
Lumpunkerääjien tori eliNarinkka syntyi varuskunnan läheisyyteen,Simonkadun varteen 1870-luvulla. Etupäässäjuutalaiset kauppiaat myivät siellä uusia ja käytettyjä vaatteita ja muita tavaroita. Narinkka suljettiin 1929. NykyiseenKampin keskukseen liittyvä tori nimettiin vuonna 2005 alueen historiaa kunnioittaen Narinkkatoriksi.
Suomen sisällissodassa Turun kasarmi tuhoutuiHelsingin taistelun aikana lähes täysin. Jäljelle jäi vain kasarmin talousrakennus, joka remontoitiin Helsingin linja-autoasemaksi vuonna 1935. Kasarmin vanhan päärakennuksen paikalle valmistuiLasipalatsi vuonna 1936. Tämä linja-autoaseman ja basaarin yhdistelmä oli osa apulaiskaupunginjohtajaErik von Frenckellin pyrkimystä tehdä kaupungista olympiakelpoinen. Lasipalatsi oli tarkoitettu tilapäiseksi, mutta kaupunkilaiset ihastuivat kohteeseen ja se sai jäädä. Rakennus kunnostettiin vuonna 1998. Suurin osa entistä varuskunta-aluetta, Lasipalatsin takaa Fredrikinkadulle saakka, toimi vuosikymmenien ajan linja-autoaseman laiturialueena, josta lähtivät sekä kaukoliikenteen että länsisuunnan lähiliikenteen linja-autot.
Myös Fredrikinkadun varrella sijainneet kasarmirakennukset on kaikki purettu.Tennispalatsi rakennettiin alueelle 1938. Seuraavana vuonna se nimettiin Auto- ja Tennistaloksi. Tennispalatsi-nimeä käytettiin aluksi vain kolmannen kerroksen urheilutiloista.Olympialaisissa 1952 hallit palvelivatkoripallon kilpailu- ja harjoitustiloina. Arkkitehtiopiskelija Helge Lundströmin suunnittelema talo ehti saada purkutuomion 1971. Yleinen mielipide kuitenkin muuttui ja talo sai jäädä. Vuonna 1999 korjattu Tennispalatsi sisältää muun muassa Kulttuurien museon, Helsingin kaupungin taidemuseon näyttelytiloja, pelihallin, Hesburgerin ja Finnkinon 14 salia Suomen suurimmassa elokuvakompleksissa.
Modernistinen Autotalo vihittiin vuoden 1958 alussa.Alvar Aallon suunnittelemaSähkötalo valmistui vuonna 1973.
Ensimmäiset pienliikkeet avasivat ovensa 17. toukokuuta 1985Graniittitalossa, johon alkujaan piti tulla tavaratalo.Heikki jaKaija Sirenin suunnitteleman talon rakennustyöt alkoivat keväällä 1982. Talossa toimiAnttilan tavaratalo vuosina 1988–2016.
Kampinkadun nimi muutettiinUrho Kekkosen kaduksi syyskuun alussa 1980 Helsingin kaupungin lahjana silloin 80 vuotta täyttäneelle presidenttiUrho Kekkoselle. Kekkonen oli asunut Kampinkadun varrella 1930-luvulta lähtien presidentiksi tuloonsa saakka.[8]
Helsingin metro saavutti Kampin vuonna 1983. 1990-luvulla monet Kampin alueella sijaitsevat rakennukset peruskorjattiin ja otettiin uudestaan käyttöön, muun muassa nykyäänravintoloilla ja kahviloilla täytettyLasipalatsi (1937) ja elokuvateatteriksi muutettuTennispalatsi (1952). Kampin länsiosassa sijaitsee Ressun peruskoulu ja itäosassa tunnetumpiRessun lukio, molemmissa on suomenkielisen opetuksen lisäksi englanninkielinenIB-linja.
Kampissaräjäytettiin autopommi heinäkuussa 2002. Teko osoittautui myöhemmin palkkamurhaksi, josta kolme miestä tuomittiinelinkautisiin vankeusrangaistuksiin.
Syksyllä 2002 aloitettiin nimelläKampin keskus tunnettu Suomen suurimmaksi rakennusurakaksi kutsuttu projekti, jossa siirrettiin linja-autoliikenne maan alle ja rakennettiin vapautuvan tilan päälle kauppakeskus, asuintaloja ja jalankulkijoille tarkoitettuja aukioita. Maanalaista terminaalia varten kaivettiin 300×100×10 metrin kuoppa, josta myös puhkaistiin uusi sisäänkäynti metroa varten. Vapaa tila terminaalin päällä ja terminaalin ohi kulkevaSalomonkatu muutettiinkävelykaduksi.
Kamppiin on suunniteltu rautatieasemaa osanapisararataa.[9]
Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin | ||
|---|---|---|
| Eteläinen suurpiiri |  | |
| Läntinen suurpiiri |
| |
| Keskinen suurpiiri | ||
| Pohjoinen suurpiiri | ||
| Koillinen suurpiiri | ||
| Kaakkoinen suurpiiri | ||
| Itäinen suurpiiri | ||
| Östersundomin suurpiiri | ||