Tämä artikkeli käsittelee almanakkaa. Kalenteri tarkoittaa myös kirjallistaalbumia.
Asteekkikalenteri.
Kalenteri on menetelmä, jonka avulla jokaisellepäivälle voidaan määritelläpäiväys.[1] Yksinkertaisimmassa kalenterissa vuoden jokaiselle päivälle on annettu juokseva numero ykkösestä alkaen. Moni kulttuuri on kuitenkin kehittänyt omat kalenterinsa, joissa päivät nimetään eri periaatteiden mukaan.[1] Kalenterit perustuvat yleensätaivaankappaleiden, etenkinKuun jaAuringon, liikkeeseen taivaalla.
Aurinkokalenterin vuosi jaetaan yleensä kuukausiin, mutta nämä kuukaudet eivät perustu Kuun vaiheisiin vaan usein Auringon kulkuunEläinradan 12 merkin poikki vuoden aikana.[1]
Saadakseen kalenterivuodet tasattua aurinkovuosien ja vuodenaikojen kanssa aurinkokalentereissa on käytetty erilaisia menetelmiä. Esimerkiksimuinaisilla egyptiläisillä oli kaksitoista 30-päiväistä kuukautta ja vuoden lopussa viisi ylimääräistä päivää. Joissain toisissa aurinkokalentereissa kuukaudet ovat keskenään eri pituisia.[1]
Kuukalenterit perustuvatKuun vaiheisiin, jolloin uuden vuoden paikka vaihtelee vuodenaikoihin nähden, ja kalenterivuosi on lyhyempi. Esimerkiksiislamilainen kalenteri on tällainen kuukalenteri. Siinä kalenterikuukaudet kiertävät noin 30 vuodessa kaikkien vuodenaikojen ympäri.[1]
Moni kuukalenteri, kuten islamilainen kalenteri edelleen, aloittaa kuukauden uudestakuusta, kun kuu alkaa jälleen näkyä kapeana sirppinä. Jotkin kuukalenterit aloittavat kuukauden täysikuusta.[1]
On olemassa myös yhdistettyjäaurinko- ja kuukalentereita, joissa kuukaudet on määritetty kuun vaiheiden mukaan, mutta aika ajoin vuoteen lisätään ylimääräinen kuukausi, jotta kalenterikuukaudet pysyvät ainakin suunnilleen samana vuodenaikana. Sellaisia ovat esimerkiksijuutalainen ja vanhakiinalainen kalenteri.[1]
Monessa kalenterissa vuosi jaetaan 12kuukauteen, joista jokaisessa on noin 30 päivää, mikä on lähes sama pituus kuinkuunkierrossa.[1]
Useimmissa kalentereissa päivät lisäksi ryhmitellään seitsemän päivän pituisiinviikkoihin. Viikonpäivät taas on usein nimetty viiden planeetan sekäKuun jaAuringon, tai niihin liitettyjen jumalten mukaan. Joissakin kalentereissa viikonpäivät on vain numeroitu. Monet kalenterit toistuvat viikonpäivien suhteen samanlaisina joka vuosi tai joka toinen vuosi.[1]
Eri kalenterit aloittavatkalenterivuorokauden eri hetkestä, jotkin yöllä tai tarkkaan keskiyöllä, toiset auringonlaskun aikaan ja jotkin auringonnousun aikaan.[1]
Kalenterikuukaudessa on aina kokonaislukumäärä päiviä ja kalenterivuodessa kokonaislukumäärä kuukausia. Koska aurinkovuodessa tai kuunkierrossa ei kuitenkaan ole kokonaislukumäärää päiviä, eri kalentereissa ollaan otettu käyttöön erilaisia keinoja tasata päivien määrä vuodessa aurinkovuoden mukaiseksi. Kun kalenterivuosi on erkaantunut tarpeeksi aurinkovuodesta, onkarkausvuosi, johon on lisätty yksi tai useampia ylimääräisiä päiviä elikarkauspäiviä. Näin tehdään yleensä noin joka neljäs vuosi.[1]
Jokaisella kalenterilla on oma alkuhetkensä. Se ei juuri koskaan ole se hetki, jolloin kalenteri otettiin käyttöön, vaan jokin oletettu alkuhetki. Esimerkiksi gregoriaanisen kalenterin alkuhetki on 1. tammikuuta vuonna 1.Juutalaisen kalenterin alkuhetki on nykyisen länsimaisen ajanlaskun mukaan 7. syyskuuta vuonna −3760,kiinalaisen kalenterin 15. helmikuuta −2636 ja islamilaisen kalenterin 19. heinäkuuta 622.[2]
Duncan, David Ewing: Kalenteri: Ihmiskunnan historiallinen taistelu todellisen ja tarkan vuoden määrittämisestä. ((Calender: Humanity’s epic struggle to determine a true and accurate year, 1998.) Suomentanut Matti Kinnunen) Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23645-4
Whitrow, G. J.: Ajan historia: Ajankäsitykset esihistoriasta meidän päiviimme. (Time in history: The evolution of our general awareness of time, 1988.) Suomentanut Anto Leikola. Helsinki: Art House, 1998. ISBN 951-884-234-5
