Samanmunaiset kaksoset eliidenttiset kaksoset elimonotsygoottiset kaksoset syntyvät yhdestä jakautuneestatsygootista eli hedelmöittyneestä munasolusta ja ovatperimältään jagenotyypiltään täysin samanlaiset eli identtiset.
Erimunaiset kaksoset kehittyvät kahdesta erillisestä, erisiittiöistä hedelmöittyneestämunasolusta ja saattavat siksi olla erisukupuolta. Erimunaiset kaksoset vastaavat perimältään tavallisia sisaruksia eivätkä muistuta toisiaan normaalia enempää.
Erimunaisilla kaksosilla saattaa joissakin hyvin harvinaisissa tapauksissa olla jopa eri isät, mikäli niiden emo on paritellut kahden eri uroksen kanssa hyvin lyhyellä aikavälillä. Tällöin kaksi eri urosta on kumpikin hedelmöittänyt yhden munasolun. Erimunaisten kaksosten siittäminen on siis voinut tapahtua eri aikoihin, jopa eri päivinä.
Erittäin harvinaisetpuoli-identtiset kaksoset saattaisivat syntyä jakautuneesta munasolusta, jotka hedelmöittyvät tahoillaan eri siittiöistä. Yksi tällainen mahdollinen tapaus on todettu vuonna 2006, jolloin toinen kaksosista oliintersukupuolinen, toinen mies.[1]
Ihmisellä kaksosraskaus onmonikkoraskauksista yleisin. Keskimääräinen mahdollisuus kaksosraskauteen on noin 1:85.Lapsettomuushoidot ovat lisänneet monisikiöisiä raskauksia jonkin verran, sillä monestialkioitakohtuun istutettaessa laitetaan varmuuden vuoksi useampi alkio, jotta edes yksi kiinnittyisi kohdun seinämään.
Niin sanottu Hellinin sääntö kertoo ihmisellä kaksosraskauden todennäköisyydeksi noin 1/85, kolmosraskauden 1/852 ja nelosraskauden 1/853. Aasialaisperäisillä kaksosia esiintyy valkoihoisia harvemmin, afrikkalaisperäisillä useammin.[2] Äidin iän ja synnytysten määrän lisääntyessä kasvaa myös kaksosraskauden esiintyvyys samoin kuin niihin liittyvät riskit, kuten keskosuus ja sikiökuolemat.[3] Gary Steinmanin mukaanvegaaninaisten, jotka eivät käytä ollenkaan maitotuotteita, todennäköisyys saada kaksoset on vain viidesosavegetaristien ja sekasyöjien vastaavasta todennäköisyydestä.[4]
Kaksosraskaus katsotaan lääketieteessä patologiseksi tilaksi. Muun muassa äidin verenpaineen nousu raskauden aikana on monisikiöraskauksissa kohonnut.[3] Koska kohtu alkaa raskauden loppuvaiheessa käydä kaksosille ahtaaksi, monet kaksosetsyntyvät ennenaikaisesti jakeskosina.[2] Nykykäsityksen mukaan pitkä lepuuttaminen sairaalassa ei ole yleensä eduksi kaksosraskauksissa. Synnytyssektiolla on pääosin aiheellista vain, mikäli A-sikiö ei ole päätarjonnassa tai jos ilmenee muita sitä vaativia komplikaatioita.[3]
Lapsista ensin syntynyt on A-kaksonen ja toinen B-kaksonen.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Ei-identtiset lammaskaksoset.
Hevoset synnyttävät kaksosia hyvin harvoin, noin 1 %:ssa kaikista onnistuneista tiineyksistä. Kaksostiineys rasittaa tammaa voimallisesti, ja suurin osa kaksostiineyksistäkeskeytyy spontaanisti. Joissain tapauksissa vain toinen kaksossikiö abortoituu. Kaksostiineyden onnistuessa syntyvät varsat ovat usein heikkoja, ja molempien jäädessä eloon kahden varsan kasvattaminen on huomattava ponnistus tammalle. Tamma saattaa myös torjua toisen tai molemmat kaksoset. Näistä syistä modernissa hevoskasvatuksessa pyritäänkin aina puristamaan kaksostsygootti pois ennen sen kiinnittymistä kohdun limakalvoon.
Lampaat ovat tyypillisesti yksisikiöisiä, mutta jotkin kannat ja rodut tuottavat säännöllisesi ja ongelmitta kaksosia, kolmosia ja jopa nelosia. Esimerkiksi maatiaistasuomenlammasta on risteytetty useisiin pidemmälle jalostettuihin rotuihin juuri monikkokaritsojen lisäämiseksi.
Naudoilla kaksosia syntyy noin 2 %:ssa tiineyksistä. Onnistuneesti syntyvät kaksoset eivät ole erityisen heikkoja, eikä niitä hyljeksitä tuotantoeläiminä. Lypsylehmät ja runsasmaitoisetemolehmät tuottavat helposti tarpeeksi maitoa kahden vasikan tarpeisiin, tosin emo saattaa torjua toisen vasikan. Eri sukupuolta olevien kaksosten tapauksessa lehmävasikalla on yli 90 %:n todennäköisyys ollafreemartinismista eli sukupuolielimistöltään poikkeavasti kehittynyt ja lisääntymiskyvytön. Sonniveli kehittyy normaalisti.
↑Gary Steinman: Mechanisms of twinning: VII. Effect of diet and heredity on the human twinning rate. The Journal of Reproductive Medicine, 1.5.2006, nro 5, s. 405–410. PubMed:16779988ISSN 0024-7758Artikkelin verkkoversio.
