Kaarle XVI Kustaa (alk.Carl Gustaf Folke Hubertus,ruots.Carl XVI Gustaf, s.30. huhtikuuta1946) on ollutRuotsin kuningas vuodesta 1973 lähtien. Hänestä tuli vuonna 2018 Ruotsia pisimpään hallinnut kuningas. Hänellä ei ole ollut poliittista valtaa vuoden 1974 perustuslakiuudistuksen jälkeen.
Kaarle Kustaa (Carl Gustaf Folke Hubertus) syntyi vuonna 1946 prinssi Kustaa Aadolfin ja prinsessa Sibyllan viidentenä lapsena. Syntyessään hän saiJämtlandin herttuan arvonimen. Carl ja Gustaf ovat Ruotsissa perinteisiä kuninkaannimiä; Folke-nimen lapsi sai isoisoisänsä veljen mukaan ja Hubertus-nimen äitinsä veljen mukaan.[1]
Ruotsia hallitsi Kaarle Kustaan syntyessä hänen 90-vuotias isoisoisänsäKustaa V. Kaarle Kustaa oli kruununperimysjärjestyksessä kolmas isoisänsäKustaa VI Aadolfin ja isänsäKustaa Aadolfin jälkeen. Kun Kaarle Kustaan isä kuoli vuonna 1947 lento-onnettomuudessa, Kaarle Kustaa nousi kruununperimysjärjestyksessä toiseksi isoisänsä jälkeen. Kruununprinssi hänestä tuli kolme vuotta myöhemmin, kun kuningas kuoli.[2]
Kaarle Kustaa kävi Kuninkaanlinnan lastentarhan ja sen jälkeen vuodesta 1952 alkaen tavallista Anna Bromsin koulua Sturegatanilla. Koulussa Kaarle Kustaalla olidysleksia eli luku- ja kirjoitusvaikeuksia, mutta hän oli hyvä liikunnassa ja suosittu kaveriensa keskuudessa. Hän vannoi partiovalan vuonna 1956, ja on harrastanutpartiota myöhemmälläkin iällään. 13-vuotiaana prinssi siirtyi seitsemäksi vuodeksi Sigtunastiftelsens Humanistiska Läroverk -sisäoppilaitokseenSigtunaan. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1966 vaatimattomin arvosanoin.[3]
Tuleva kuningas opiskeliUppsalan yliopistossa historiaa, sosiologiaa, valtiotieteitä, finanssioikeutta ja taloustieteitä. Hän ei kuitenkaan suorittanut arvosanoja tai käynyt tenteissä. Hänen kuningaskoulutusohjelmaansa kuului myös 177 päivän jakso koulutuslaivaÄlvsnabbenilla sekä monenlaisia vierailuja ja tutustumiskäyntejä, joissa hän oppi Ruotsin yhteiskunnan tärkeimpiä toimintoja.[4]
Täytettyään 25 vuotta kruununprinssi oli jo riittävän vanha kuninkaaksi. Hän ei ollut vielä naimisissa, ja hänet tunnettiin Ruotsissa bileprinssinä, jonka naisseuralaiset vaihtuivat usein.[5]
Kun kuningas Kustaa VI Aadolf kuoli 15. syyskuuta 1973, 27-vuotiaasta kruununprinssistä tuli kuningas Kaarle XVI Kustaa, Euroopan sillä hetkellä nuorin kuningas. Hänet kruunattiin neljä päivää myöhemmin.[6] Kuninkaan motto onruots.För Sverige – i tiden,suom.Ruotsin puolesta – ajassa mukana.[7]
Kuningas pysyi omasta toivomuksestaan kirkon päämiehenä, kun kirkko ja valtio erotettiin Ruotsissa vuonna 2000. Vuonna 2004 kuningas piti televisiossa tunteellisen ja henkilökohtaisen puheentapaninpäivän tsunamin yhteydessä.[9]
Vuonna 2010 julkaistuCarl XVI Gustaf – Den motvillige monarken -paljastuskirja paljasti kuninkaan avioliiton ulkopuolisia naissuhteita ja väitti kuninkaan olevan hyvä ystävä erään alamaailmaan kuuluvan tukholmalaisen klubinomistajan kanssa. Kirjan julkaisun jälkeen kuninkaan suosio laski ruotsalaisten keskuudessa.[10]
Vuonna 2018 Kaarle XVI Kustaasta tuli pisimpään Ruotsia hallinnut kuningas. Hän oli tuolloin hallinnut 44 vuotta ja 222 päivää, ja hän ohittiMaunu Eerikinpojan, joka nousi valtaistuimelle vuonna 1319.[11]
Vuonna 2019 kuningas vapautti kahden nuoremman lapsensa lapset kaikista kuninkaallisista velvollisuuksista. Näin ollen prinssi Carl Philipin ja prinsessa Madeleinen lapset eivät enää saa hovin ylläpitoa, mutta kuningashuonetta koskevat opiskelu- ja työrajoitukset eivät myöskään enää koske heitä. Kuninkaan lapsenlapset saavat myös pitää tittelinsä ja ovat edelleen vanhoilla paikoillaan kruununperimyksessä.[12]
Jo vuonna 1975 Ruotsin valtiosääntö muuttui niin, että kuningas ei enää edes muodollisesti johtanut yksinään maata, vaan kaikki virallinen valta tuli nyt kansalta.[6] Ruotsin kuninkaan valta on nykyään seremoniallinen. Hän avaa valtiopäivät joka syyskuussa ja pitää puheen valtiopäiväedustajille. Hän johtaa tiettyjä valtuustoja ja edustaa Ruotsia valtiovierailuilla, joilla maa solmii henkilökohtaisia suhteita ulkovaltojen kanssa ja edistää vaihtoa. Kuningas akkreditoi suurlähettiläät. Hän on Ruotsin armeijan korkein edustaja sekä laivaston amiraali ja armeijan ja ilmavoimien kenraali.[13]
Kaarle Kustaan kansainvälisesti tunnetuin edustustehtävä onNobel-palkintojen jako, minkä lisäksi hän jakaa Tukholmassa vuosittain myösPolar Music Prize -palkinnon. Kuninkaan nimipäivä 28. tammikuuta ja syntymäpäivä 30. huhtikuuta ovat Ruotsissa virallisialiputuspäiviä.
Kaarle Kustaa harrastaa kaikenlaista ulkoilua ja luonnossa liikkumista sekä ruoanlaittoa. Hän keräilee moderneja ruotsalaisia hopea- ja lasiesineitä sekä kirjoja.[14]
Ruotsin hallitsija on automaattisesti kaikkien ruotsalaisten ritarikuntiensuurmestari (ruots.stormästare). Aiempi titteli oli "herra ja mestari" (ruots.herre och mästare).[15][16]