Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Kaarle XVI Kustaa

Wikipediasta
Kaarle XVI Kustaa
Hänen majesteettinsa Kaarle XVI Kustaa, Ruotsin kuningas.
Kuningas Kaarle XVI Kustaa 2023
Ruotsin kuningas
Valtakausi15. syyskuuta 1973 –
Kruunajaiset19. syyskuuta 1973
EdeltäjäKustaa VI Aadolf
PerijäVictoria
PääministeriOlof Palme
Thorbjörn Fälldin
Ola Ullsten
Ingvar Carlsson
Carl Bildt
Göran Persson
Fredrik Reinfeldt
Stefan Löfven
Magdalena Andersson
Ulf Kristersson
Syntynyt30. huhtikuuta1946 (ikä 79)
RuotsiHagan linna,Solna
PuolisoSilvia Sommerlath (vih. 1976)
LapsetKruununprinsessa Victoria
Prinssi Carl Philip
Prinsessa Madeleine
Koko nimiCarl Gustaf Folke Hubertus
SukuBernadotte
IsäPrinssi Kustaa Aadolf
ÄitiPrinsessa Sibylla
UskontoRuotsin kirkko
Nimikirjoitus
Ruotsin kuninkaallinen perhe
Ruotsin vaakuna

Kaarle XVI Kustaa (alk.Carl Gustaf Folke Hubertus,ruots.Carl XVI Gustaf, s.30. huhtikuuta1946) on ollutRuotsin kuningas vuodesta 1973 lähtien. Hänestä tuli vuonna 2018 Ruotsia pisimpään hallinnut kuningas. Hänellä ei ole ollut poliittista valtaa vuoden 1974 perustuslakiuudistuksen jälkeen.

Kaarle XVI Kustaan vanhemmat olivat Ruotsin prinssiKustaa Aadolf (1906–1947) jaSaksi-Coburg-Gothan suvunSibylla (1908–1972). Hänellä on kolme lasta.

Nuoruus

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kaarle Kustaa (Carl Gustaf Folke Hubertus) syntyi vuonna 1946 prinssi Kustaa Aadolfin ja prinsessa Sibyllan viidentenä lapsena. Syntyessään hän saiJämtlandin herttuan arvonimen. Carl ja Gustaf ovat Ruotsissa perinteisiä kuninkaannimiä; Folke-nimen lapsi sai isoisoisänsä veljen mukaan ja Hubertus-nimen äitinsä veljen mukaan.[1]

Ruotsia hallitsi Kaarle Kustaan syntyessä hänen 90-vuotias isoisoisänsäKustaa V. Kaarle Kustaa oli kruununperimysjärjestyksessä kolmas isoisänsäKustaa VI Aadolfin ja isänsäKustaa Aadolfin jälkeen. Kun Kaarle Kustaan isä kuoli vuonna 1947 lento-onnettomuudessa, Kaarle Kustaa nousi kruununperimysjärjestyksessä toiseksi isoisänsä jälkeen. Kruununprinssi hänestä tuli kolme vuotta myöhemmin, kun kuningas kuoli.[2]

Kaarle Kustaa kävi Kuninkaanlinnan lastentarhan ja sen jälkeen vuodesta 1952 alkaen tavallista Anna Bromsin koulua Sturegatanilla. Koulussa Kaarle Kustaalla olidysleksia eli luku- ja kirjoitusvaikeuksia, mutta hän oli hyvä liikunnassa ja suosittu kaveriensa keskuudessa. Hän vannoi partiovalan vuonna 1956, ja on harrastanutpartiota myöhemmälläkin iällään. 13-vuotiaana prinssi siirtyi seitsemäksi vuodeksi Sigtunastiftelsens Humanistiska Läroverk -sisäoppilaitokseenSigtunaan. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1966 vaatimattomin arvosanoin.[3]

Tuleva kuningas opiskeliUppsalan yliopistossa historiaa, sosiologiaa, valtiotieteitä, finanssioikeutta ja taloustieteitä. Hän ei kuitenkaan suorittanut arvosanoja tai käynyt tenteissä. Hänen kuningaskoulutusohjelmaansa kuului myös 177 päivän jakso koulutuslaivaÄlvsnabbenilla sekä monenlaisia vierailuja ja tutustumiskäyntejä, joissa hän oppi Ruotsin yhteiskunnan tärkeimpiä toimintoja.[4]

Täytettyään 25 vuotta kruununprinssi oli jo riittävän vanha kuninkaaksi. Hän ei ollut vielä naimisissa, ja hänet tunnettiin Ruotsissa bileprinssinä, jonka naisseuralaiset vaihtuivat usein.[5]

Ruotsin kuninkaana

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kun kuningas Kustaa VI Aadolf kuoli 15. syyskuuta 1973, 27-vuotiaasta kruununprinssistä tuli kuningas Kaarle XVI Kustaa, Euroopan sillä hetkellä nuorin kuningas. Hänet kruunattiin neljä päivää myöhemmin.[6] Kuninkaan motto onruots.För Sverige – i tiden,suom.Ruotsin puolesta – ajassa mukana.[7]

Kuningas meni naimisiin 19. kesäkuuta 1976Münchenin kesäolympialaisten pääkisaemännänSilvia Renate Sommerlathin kanssa. Pariskunta oli tavannut Münchenin olympialaisissa kesällä 1972, ja kihlaus oli julkistettu maaliskuussa 1976. Pariskunta sai kolme lasta:Victoria (1977),Carl Philip (1979) jaMadeleine (1982). Perhe muuttiTukholman kuninkaanlinnasta vuonna 1982 asumaanDrottningholmin linnaan.[8]

Kuningas pysyi omasta toivomuksestaan kirkon päämiehenä, kun kirkko ja valtio erotettiin Ruotsissa vuonna 2000. Vuonna 2004 kuningas piti televisiossa tunteellisen ja henkilökohtaisen puheentapaninpäivän tsunamin yhteydessä.[9]

Vuonna 2010 julkaistuCarl XVI Gustaf – Den motvillige monarken -paljastuskirja paljasti kuninkaan avioliiton ulkopuolisia naissuhteita ja väitti kuninkaan olevan hyvä ystävä erään alamaailmaan kuuluvan tukholmalaisen klubinomistajan kanssa. Kirjan julkaisun jälkeen kuninkaan suosio laski ruotsalaisten keskuudessa.[10]

Vuonna 2018 Kaarle XVI Kustaasta tuli pisimpään Ruotsia hallinnut kuningas. Hän oli tuolloin hallinnut 44 vuotta ja 222 päivää, ja hän ohittiMaunu Eerikinpojan, joka nousi valtaistuimelle vuonna 1319.[11]

Vuonna 2019 kuningas vapautti kahden nuoremman lapsensa lapset kaikista kuninkaallisista velvollisuuksista. Näin ollen prinssi Carl Philipin ja prinsessa Madeleinen lapset eivät enää saa hovin ylläpitoa, mutta kuningashuonetta koskevat opiskelu- ja työrajoitukset eivät myöskään enää koske heitä. Kuninkaan lapsenlapset saavat myös pitää tittelinsä ja ovat edelleen vanhoilla paikoillaan kruununperimyksessä.[12]

Jo vuonna 1975 Ruotsin valtiosääntö muuttui niin, että kuningas ei enää edes muodollisesti johtanut yksinään maata, vaan kaikki virallinen valta tuli nyt kansalta.[6] Ruotsin kuninkaan valta on nykyään seremoniallinen. Hän avaa valtiopäivät joka syyskuussa ja pitää puheen valtiopäiväedustajille. Hän johtaa tiettyjä valtuustoja ja edustaa Ruotsia valtiovierailuilla, joilla maa solmii henkilökohtaisia suhteita ulkovaltojen kanssa ja edistää vaihtoa. Kuningas akkreditoi suurlähettiläät. Hän on Ruotsin armeijan korkein edustaja sekä laivaston amiraali ja armeijan ja ilmavoimien kenraali.[13]

Kaarle Kustaan kansainvälisesti tunnetuin edustustehtävä onNobel-palkintojen jako, minkä lisäksi hän jakaa Tukholmassa vuosittain myösPolar Music Prize -palkinnon. Kuninkaan nimipäivä 28. tammikuuta ja syntymäpäivä 30. huhtikuuta ovat Ruotsissa virallisialiputuspäiviä.

Kaarle Kustaa harrastaa kaikenlaista ulkoilua ja luonnossa liikkumista sekä ruoanlaittoa. Hän keräilee moderneja ruotsalaisia hopea- ja lasiesineitä sekä kirjoja.[14]

Kunnianosoituksia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalaiset

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin hallitsija on automaattisesti kaikkien ruotsalaisten ritarikuntiensuurmestari (ruots.stormästare). Aiempi titteli oli "herra ja mestari" (ruots.herre och mästare).[15][16]

Ulkomaalaiset

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[33]

Kruununperimys

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Kruununprinsessa Victoria, Länsi-Götanmaan herttuatar (s. 1977)
  2. Prinsessa Estelle, Itä-Götanmaan herttuatar (s. 2012)
  3. Prinssi Oscar, Skånen herttua (s. 2016)
  4. Prinssi Carl Philip, Värmlannin herttua (s. 1979)
  5. Prinssi Alexander, Södermanlandin herttua (s. 2016)[34]
  6. Prinssi Gabriel, Taalainmaan herttua (s. 2017)[35]
  7. Prinssi Julian, Hallandin herttua (s. 2021)[36]
  8. Prinsessa Madeleine, Hälsinglandin ja Gästriklandin herttuatar (s. 1982)
  9. Prinsessa Leonore, Gotlannin herttuatar (s. 2014)
  10. Prinssi Nicolas, Ångermanlandin herttua (s. 2015)
  11. Prinsessa Adrienne, Blekingen herttuatar (s. 2018)

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Hovi 2021, s. 285.
  2. Hovi 2021, s. 286–288.
  3. Hovi 2021, s. 289–291.
  4. Hovi 2021, s. 291.
  5. Hovi 2021, s. 292–293.
  6. abHovi 2021, s. 293–298.
  7. Svenska regenters valspråk Sveriges Kungahus. Arkistoitu 11.5.2016. Viitattu 30.4.2016. (ruotsiksi)
  8. Hovi 2021, s. 298–306.
  9. Hovi 2021, s. 313.
  10. Hovi 2021, s. 314–315.
  11. King Carl XVI Gustaf now Sweden's longest serving monarch Sveriges Radio. 27.4.2018. Viitattu 20.11.2022. (englanniksi)
  12. Inget apanage men "större frihet att forma sin egen framtid" - så här blir det för de 5 kungliga barnbarnen som utesluts ur kungahuset Svenska YLE. 7.10.2019. Viitattu 20.11.2022. (ruotsiksi)
  13. HM The King Ruotsin hovi. Viitattu 22.12.2022.
  14. Hovi 2021, s. 294–295.
  15. Ordnar Kungahuset. 2022. Viitattu 19.11.2022. (ruotsiksi)
  16. Ordnar Kungl. Maj:ts Orden. 2024. Viitattu 19.5.2024. (ruotsiksi)
  17. Modtagere af danske dekorationer Kongehuset. 2022. Viitattu 19.11.2022. (tanskaksi)
  18. Order of the Dannebrog (Dannebrogordenen) Tallinn Museum of Orders of Knighthood. 15.6.2018. Viitattu 19.11.2022. (englanniksi)
  19. abTeenetemärkide kavalerid Vabariigi Presidendi Kantselei. 2022. Viitattu 19.11.2022. (viroksi)
  20. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen ulkomaalaiset saajat Ritarikunnat. 9.10.2020. Viitattu 31.3.2024.
  21. Orðuhafaskrá Forseti Íslands. 2022. Viitattu 19.11.2022. (islanniksi)
  22. Le onorificenze della Repubblica Italiana Palazzo del Quirinale. 2022. Viitattu 19.11.2022. (italiaksi)
  23. Apdovanotų asmenų duomenų bazė Lietuvos Respublikos Prezidento kanceliarija. 2024. Viitattu 31.3.2024. (liettuaksi)
  24. Tildelinger av ordener og medaljer Det norske kongehus. 2022. Viitattu 19.11.2022. (norjaksi)
  25. abENTIDADES ESTRANGEIRAS AGRACIADAS COM ORDENS PORTUGUESAS Página Oficial das Ordens Honoríficas Portuguesas. 2022. Viitattu 19.11.2022. (portugaliksi)
  26. III. Otras disposiciones (es) Boletín Oficial del Estado. 1983. Viitattu 19.11.2022. (espanjaksi)
  27. III. Otras disposiciones (pdf) Boletín Oficial del Estado. 1979. Viitattu 19.11.2022. (espanjaksi)
  28. ประกาศสำนักนายกรัฐมนตรี เรื่อง พระราชทานเครื่องราชอิสริยาภรณ์แด่สมเด็จพระราชาธิบดีคาร์ลที่ ๑๖ กุสตาฟ และสมเด็จพระราชินีซิลเวียแห่งราชอาณาจักรสวีเดน ratchakitcha.soc.go.th. 2003. Arkistoitu 27.7.2014. Viitattu 19.11.2022. (thaiksi)
  29. ประกาศสำนักนายกรัฐมนตรี เรื่อง พระราชทานเครื่องราชอิสริยาภรณ์อันเป็นสิริยิ่งรามกีรติ ลูกเสือสดุดีชั้นพิเศษ และเหรียญลุกเสือสดุดี ประจำปี ๒๕๕๑ ratchakitcha.soc.go.th. 2009. Arkistoitu 19.4.2009. Viitattu 19.11.2022. (thaiksi)
  30. Указ Президента України від 29 вересня 2008 року № 870/2008 Офіційний вебпортал парламенту України. 2008. Viitattu 19.11.2022. (ukrainaksi)
  31. Указ Президента України від 19 березня 1999 року № 261/99 Офіційний вебпортал парламенту України. 1999. Viitattu 19.11.2022. (ukrainaksi)
  32. Bundeskanzler Anfragebeantwortung an die Präsidentin des Nationalrats (pdf) (s. 457) Parlament. 2012. Viitattu 19.11.2022. (saksaksi)
  33. H.M. Konungen Kungahuset. 2022. Viitattu 19.11.2022. (ruotsiksi)
  34. Madeleine putoaa kruununperimysjärjestyksessä: Carl Philipin ja Sofian poika kiilaa ohi iltalehti.fi. Viitattu 21.4.2016.
  35. Parkkari, Jani: Ruotsin pikkuprinssin nimi julkistettiin: Gabriel Carl Walther 4.9.2017. Yle. Viitattu 7.9.2017.
  36. Ruotsin hovin tuorein prinssi kastettiin – piispa irrotteli ristiäisissä, katso kuninkaan ja kuningattaren hilpeä reaktio 16.8.2021. Yle. Viitattu 14.9.2023.

Kirjallisuutta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Elgklou, Lars: Bernadotte-suvun tarina. Suomentanut Salmenoja, Margit. Hämeenlinna: Karisto, 1981. ISBN 951-23-1749-4

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
RuotsiEdeltäjä:
Kustaa VI Aadolf
Ruotsin kuningas
1973−
Seuraaja:
(nykyinen)
Munsöt
(970–1060)
Stenkilit
(1060–1130)
Sverkerit jaEerikit
(1130–1250)
Folkungat
(1250–1363)
Mecklenburgit
(1364–1389)
Unionikuninkaat
(1389–1523)
Estridsenit
Pfalz-Neumarktit
Bondet
Oxenstjernat
Oldenburgit
Muut
Vaasat
(1521–1654)
Pfalz-Saarbrückenit
(1654–1720)
Hessenit
(1720–1751)
Holstein-Gottorpit
(1751–1818)
Bernadottet
(1818–)
Kansainväliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaarle_XVI_Kustaa&oldid=23479509
Luokat:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp