| Kārsava | |
|---|---|
.jpg) | |
 vaakuna | |
  Kārsava | |
Koordinaatit:56°47′N,27°40′E | |
| Valtio |  Latvia |
| Kunta | Kārsava |
| Kaupungiksi | 1928 |
| Väkiluku (2016) ([1]) | 2 210 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Kārsava (latgalliksiKuorsova,saks.Karsau,ven.Корсовка,Korsovka,jiddišiksi קאָרסאָװקע,Korsovke) on kaupunki itäisessäLatviassaLatgallian historiallisella alueella, lähelläVenäjän rajaa. Se sai kaupunginoikeudet vuonna 1928. Vuonna 2016 siellä oli 2 210 asukasta.[1]
Latgalleja on asunut kaupungin alueella 700-luvulta lähtien. Tuolloin Kārsava oli suurempi asutuskeskus, jossa oli useitalinnavuoria. Paikallinen ruhtinas asui Kārsavassa vuoteen 1763, ja samana vuonna kaupunkiin rakennettiin myös katolinen kirkko.
Puolan Liivinmaa joutui Venäjän vallan alle vuonna 1793 ja Kārsavasta tuli osaVitebskin kuvernementtia. Paikan läpi kulki postitieRēzeknestäOstroviin ja siitä tuli kaupankäynnin keskus. Kārsava kärsi pahoja vaurioitaNapoleonin Venäjän-sotaretken aikana. Vuonna 1836 rakennettiin Kārsavan läpi kulkevaviertotiePietaristaVarsovaan, ja rautatie seurasi vuonna 1860.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alueesta tuli osa Latviaa vuonna 1920, ja kahdeksan vuotta myöhemmin sille myönnettiin kaupunginoikeudet. Nykyinen Kārsavan kunta perustettiin vuonna 2009 osana Latvian hallinnollista uudelleenjärjestelyä, ja se koostuu aiemmista Kārsavan kaupungista sekä Goliševan, Malnavan, Mērdzenen, Mežvidin ja Salnavan kunnista.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaKārsavaWikimedia Commonsissa