Kýthnos sijaitseeVälimereen kuuluvassaEgeanmeressä. Se kuuluu Kykladien luoteisimpiin saariin. Sen lähimmät suuremmat saaret ovatKéa pohjoispuolella jaSérifos eteläpuolella.
Kýthnoksen saarta.
Saaren korkein kohta on Profítis Ilías (336 metriä).
Antiikin ajanKythnoksenpoliksen eli kaupunkivaltion kaupunkikeskus sijaitsi saaren länsirannikolla lähellä nykyistä Mérichasta. Sen akropoliilla on muun muassa julkisten rakennusten ja pyhäköiden sekä muurien jäänteitä. Saari ei ollut historiassa kovin suuressa osassa. Sen tiedetään lähettäneen laivojaSalamiin meritaisteluun vuonna 480 eaa. kreikkalaisten puolella sekä olleen tämän jälkeen mukanaAteenan johtamassaDeloksen meriliitossa.[2][3]
Myöhempi historia seuraa lähisaarten kuten Kéan vaiheita.Venetsialaiset valtasivat saaren vuonna 1207 jaosmanit vuonna 1537. Saaresta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1821.[4] Vielä 1800-luvulla saari tunnettiin nimelläThermia saaren koillisosassa olevienkuumien lähteiden mukaan.[3]
Saaren nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Katafýkin luola Dryopídassa, venetsialaisaikainen linna (Kástro) saaren pohjoisosassa, saaren antiikin aikaisen kaupungin arkeologinen alueVryókastro lähellä Mérichasta, sekä Chóran kylässä olevat antiikin aikaiset jäänteet[4][5] jaKýthnoksen arkeologinen museo.[6]
↑Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”501 Kythnos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑abSmith, William: ”Cythnus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ab”Kythnos”, Greek Island Hopping 2008, s. 268–270. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaKýthnosWikimedia Commonsissa
