| Juuttiviha | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
| Komentajat | |||||||||
Juuttiviha oliKalmarin unionin hajoamiseen liittyvä sota, jonka aikana unionikuningasHannu I:n joukot ahdistelivatSuomen rannikkoa.
Kalmarin unionin maiden unionikuningas Hannu I kruunattiinRuotsin kuninkaaksi marraskuussa 1497 tämän lyötyä valtionhoitajanSten Sture vanhemman joukotRotebron taistelussa syyskuussa 1497. Hannun yritykset vahvistaa kuninkaanvaltaa Ruotsissa aiheuttivat kuitenkin vastustusta, minkä seurauksena osa valtaneuvoksista nousi kesällä 1501 uuteen kapinaan. Seuraavana vuonna kapinalliset ulottivat valtansa myös Suomeen.[1]
1507–1509 kuninkaan joukot ahdistelivat laivoillaan Suomen jaAhvenanmaan rannikkoja ja valloittivat väliaikaisestiKastelholman linnan Ahvenanmaalla sekä polttivat muun muassaPorvoon jaTurun kaupungit.Turun tuomiokirkko menetti samalla merkittävän osan arvoesineistään. Merellä tanskalaiset kaapparit häiritsivätViipurin kauppayhteyksiä.Nostoväki ei kyennyt torjumaan äkisti mereltä ilmaantuvia hyökkääjiä, eikä sitä voitu pitää jatkuvasti aseissa.[1]
Lyypekki ja senhansaliittolaiset liittyivät 1509 sotaan kuningas Hannua vastaan, minkä seurauksena tämä joutui vetämään laivastonsaJuutinrauman suojaksi ja menetti samallaItämeren herruuden. Merikaupan tappiot sekä sotalaivastojen ylläpitokustannukset saivat osapuolet solmimaan aselevon huhtikuussa 1512. ValtionhoitajaSvante Niilonpoika oli kuollut talvella, ja hänen seuraajastaan käytiin valtaneuvosten kesken ankaraa kamppailua. Seuraavana vuonna kuoli myös kuningas Hannu, jota seurasi hänen poikansaKristian II.[1]
 Kalmarin unioni (1397–1523) | ||
|---|---|---|
| Hallitsijat |  | |
| Konfliktit |
| |
| Alueet | ||
| Tunnukset | ||
.svg)
