Rukous juutalaisessa kodissa.Jan Voermanin maalaus noin vuodelta 1884.
Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt etnis-uskonnollinen ryhmä. Nykyajan juutalaiset katsovat polveutuvansaPalestiinassa ensimmäisellä vuosituhannella eaa. asuneistaseemiläisistäisraeliiteista, jotka levittäytyivät etenkinBabylonin pakkosiirtolaisuuden jajuutalaissotia seuranneiden karkotusten myötä koko Lähi-itään ja muualle maailmaan. Suurin osa maailman juutalaisista asuu nykyisin Israelissa ja Yhdysvalloissa, mutta ennen toista maailmansotaa jaIsraelin itsenäistymistä myös Itä-Euroopassa ja islamilaisessa maailmassa oli suuria juutalaisyhteisöjä.
Juutalaisten kulttuuriin kuuluu olennaisesti juutalaistenetninen uskonto elijuutalaisuus. Juutalainen uskonto ja etnisyys ovatkin perinteisesti olleet toisiinsa läheisesti kietoutuneita,[4][5] ja juutalainen uskonto osittain määrittää juutalaista etnistä ryhmää,[6] mutta moni mieltää itsensä juutalaiseksi enemmän syntyperän ja kulttuurin kuin uskonnon pohjalta.[7]
Sanajuutalainen juontuukreikan kielestä, jossaIoudaios tarkoittaaJuudan heimon jäsentä. Suomeen sana on lainattu uskonnollisen kirjallisuuden välityksellä ehkä ruotsista, saksasta tailatinasta.[8]Baabelin vankeudesta lähtien Juudan heimon nimellä alettiin tarkoittaa kaikkia Israelin kansan jäseniä.[9]
Juutalaisia arvioitiin elävän eri puolilla maapalloa noin 14,7 miljoonaa vuonna 2019; noin 45 % maailman juutalaisista asui Israelissa, 39 % Yhdysvalloissa, 9 % Euroopassa, 5 % muualla Pohjois- ja latinalaisessa Amerikassa ja 2 % muissa maanosissa.[10] Suomessa asuu arviolta noin 1 800 juutalaista.[11]
Diasporan myötä juutalaiset ovat jakaantuneet etnis-uskonnollisiin alaryhmiin. Etelä-Eurooppaan asettuneista juutalaisista muodostuivatsefardi-,italki- jaromaniot-juutalaiset,[12] ja osan heistä muuttaessa keskiseen ja itäiseen Eurooppaan syntyijiddišin kielen kehittäneidenaškenasijuutalaisten ryhmä[13].Iberian niemimaata asuttaneet sefardit levisivät 1490-luvulta alkaneen karkotuksen seurauksena muun muassaPohjois-Afrikkaan,Turkkiin jaKreikkaan. Heidän perinteisesti puhumiinsa kieliin on kuulunutladino eli juutalaisespanja.[14] Suurin osa juutalaisista polveutuu näistä ryhmistä: aškenasit jo yksistään muodostavat valtaosan maailman juutalaisista.[15] Geneettisesti he sijoittuvat Etelä-Euroopan jaLevantin väestöjen välimaastoon.[16]
Loput juutalaisista ovat kuuluneet pääasiassamizrahijuutalaisten ryhmiin.[17] He polveutuvat juutalaisista, jotka asuivat Lähi-idässä, kutenIrakin ja Iranin alueella. Osa heistä päätyi myös muihin osiin Aasiaa, ja Mesopotamian juutalaiset ovat sukuaKaukasuksenvuoristo-[18] jageorgianjuutalaisille[19] sekäKeski-Aasianbuharanjuutalaisille[20]. Myös nämä ryhmät joskus luetaan mizrahijuutalaisiksi[16]. Geneettisesti he ovat pohjoisenLänsi-Aasian ja Levantin väestöjen välissä[21][16][22].Jemeninjuutalaiset elivät pitkään eristyksissä muista Lähi-idän juutalaisista[23] ja ovat erottuva ryhmä[16]. Myös Pohjois-Afrikan juutalaisia on joissakin määritelmissä kutsuttu mizraheiksi[24]. Uskonnollisen rituaalinsa puolesta mizrahit toisinaan luetaan sefardijuutalaisiin[25].
Juutalaisen kansan ja kulttuurin määritteleminen uskonnosta erillään on vaikeaa, sillä juutalaisen uskonnon historia on ollut yhtä juutalaisen kansan historian kanssa ja määrittänyt juutalaista kulttuuria, ja juutalaiset ovat perinteisesti olleet etnisyyden ja uskonnon yhdistelmästä muodostuva ryhmä.[27] Juutalaisen tarkalla määritelmällä on kuitenkin käytännön merkitystä etenkin Israelissa.[28]
Juutalaisiin luetaan yleisen määritelmän mukaan ihmiset, jotka ovat joko kasvaneet juutalaisessa perheessä, joilla on juutalaisia esivanhempia tai jotka ovat kääntyneetjuutalaisuuteen.[29]
Juutalainen uskonnollinen lakihalakha määrittelee juutalaiseksi jokaisen, jolla on juutalainen äiti.Ortodoksijuutalaisen tulkinnan mukaan juutalaisen isän lapset joutuvat erikseen kääntymään juutalaisuuteen ortodoksirabbin kautta.[30]Reformijuutalaisen määritelmän mukaan myös juutalaisen isän lapsi on juutalainen, mutta vain jos tämä sitä itse haluaa.[31]
Juutalaisuuteen kääntymistä ei yleisesti suositella tai pidetä tarpeellisena ulkopuolisille, mutta juutalaiseksi on mahdollista kääntyä myös ilman juutalaista sukutaustaa.[6] Koska juutalaisuus on juutalaiseen kansaan yhdistyväetninen uskonto eikä universaali uskonto,[6][32] siihen kääntymisen merkitys eroaa esimerkiksi kristinuskoon tai islamiin kääntymisestä, ja käännynnäisen katsotaan liittyvän osaksi juutalaista kansaa[32][33] ja siten osaksi kansan liittoa Jumalan kanssa.[34]
Juutalaisena voi pitää itseään perhetaustan tai suvun historian perusteella. Juutalaisessa perheessä kasvanut voi kokea kuuluvansa juutalaiseen kulttuuripiiriin, vaikka hän ei olisikaan uskonnollinen.[35]
Useimmilla juutalaisilla suvuilla on historiallinen ja geneettinen yhteys Lähi-idän muinaiseen juutalaisväestöön. Geenitutkimusten mukaan valtaosa nykyjuutalaisista on isälinjoiltaan läheisempää sukua nykyisen Lähi-idän väestölle kuin niiden maiden valtaväestölle, joissa he asuvat.[36]Kohenien pappisuvun väitetään perimätiedon mukaan jopa polveutuvan suoraanAaronista 3 000 vuoden takaa.[37] Joissakin geenitutkimuksissa on esitetty, että kohenit kantavat heille erityistäY-kromosominhaploryhmän J-M267 alaryhmää, niin kutsuttuakohengeeniä,[38] mutta yhteyttä juuri Aaroniin ei voida kuitenkaan todistaa.[39]
Juutalaiseen ryhmäidentiteettiin on aina kuulunut etninen ulottuvuus. Esimerkiksi jo muinaisilla israeliiteilla oli heitä muista etnisesti erottava identiteettinsä,[40][32] ja keskiaikaiset juutalaiset Euroopassa ja muslimimaissa katsoivat erottuvansa ympäröivästä väestöstä ennen kaikkea kansallisena ryhmänä.[41] 1700-luvun lopun ja 1800-luvun läntisessä Euroopassa tapahtunut sekularisoituminen, täysien kansalaisoikeuksien myöntäminen juutalaisille ja odotukset heidän sopeutumisesta valtakulttuuriin asetti haasteen perinteiselle juutalaiselle identiteetille. Uskonnollista eroavaisuutta siedettiin Euroopassa paremmin kuin etnistä, ja juutalaisia alettiin määritellä esimerkiksi saksalaisiksi ja ranskalaisiksi, jotka tunnustavat juutalaista uskoa.[42] Uudistusmielisimmät juutalaiset alkoivatkin itsekin korostamaan identiteettiä uskonnollisena ryhmänä osan jopa kokonaan kieltäessä juutalaisten etniset määrittelyt.[42][43] Tällainen ei kuitenkaan vastannut juutalaisten tavallisen identiteetin ja yhteisöllisyyden luonnetta käytännössä, joka edelleen vahvasti perustui jaettuun taustaan, kulttuuriin ja sosiaalisuuteen pelkän uskonnollisuuden sijasta. Sekularismin yleistyessä juutalaisilla uskonnollisuuden merkitys vain väheni etnisyyteen liittyvien piirteiden painottuessa vieläkin enemmän.[42] Kuitenkin myöhemminholokaustinkin seurauksena osa juutalaisista alkoi karttamaan etnisten tai rodullisten käsitteiden yhdistämistä juutalaisuuteen.[32]Kansallisuusaatteen kehittyessä Euroopassa myös erityisesti maallistuneiden juutalaisten keskuudessa syntyi 1800-luvullasionistinen liike, jonka kannattajat näkivät juutalaiset korostuneesti modernissa nationalistisessa mielessä kansakuntana, jolla tuli olla poliittinen itsemääräämisoikeus.[44]
Kansallissosialistisen SaksanNürnbergin lait määrittelivät juutalaisen ihmiseksi, jonka isovanhemmista vähintään kolme oli juutalaisia. Tätä määritelmää sovellettiin juutalaisten sortotoimenpiteisiin.
Juutalaisen määritelmällä on käytännön merkitystä etenkinIsraelissa, jossa noudatetaan juutalaisen lain määritelmää juutalaisuudesta esimerkiksi avioliitto- ja hautajaisasioissa.
Juutalaisille maahanmuutto- ja kansalaisuusoikeuden takaavaa vuonna 1948 säädettyä ”Paluumuuton lakia” täsmennettiin vuonna 1970 siten, että siihen lisättiin juutalaisuuden määritelmä. Kyseisen määritelmän mukaan juutalaisia ovat ne, jotka ovat juutalaisen äidin synnyttämiä sekä ne jotka ovat kääntyneet juutalaisiksi eivätkä kuulu johonkin muuhun uskontokuntaan. Myös juutalaisiksi määriteltyjen ihmisten lapsille ja lastenlapsille sekä näiden puolisoille taattiin tuolloin muutto- ja kansalaisuusoikeus. Nämä oikeudet eivät kuitenkaan koskeneet tapauksia, joissa juutalaisesta uskosta oli luovuttu liittymällä johonkin toiseen uskontokuntaan.[45]
Israelin ortodoksirabbisto on pyrkinyt saamaan Paluumuuton lakia muutetuksi siten, että juutalaisesta äidistä syntyneiden lisäksi vain ortodoksirabbin avulla kääntyneet olisi määritelty juutalaisiksi. Esitys ei ole kuitenkaan mennyt läpi.[31]
Juutalaisuus on juutalaisten perinteinen uskonto. Se on yksi maailman ensimmäisistämonoteistisista uskonnoista, ja yksi vanhimmista vielä nykyaikana harjoitetuista uskonnoista.Kristinusko jaislam ovat syntyneet juutalaisuuden pohjalta. Juutalaisuus keskittyy uskomukseen juutalaisen kansan ja Jumalan välisestä liitosta,[46] ja rabbiinisen lain mukaan juutalaisuus onIsraelin kansan uskonnollinen yhteisö. Perimätiedon mukaan ensimmäinen juutalainen oliKaldean (nykyinenIrak)Ur’issa syntynytAbraham, joka sai Jumalalta käskyn muuttaa kotimaastaanKanaanin maahan (nykyisen Israelin alue). Juutalaisuuden alkuperäiset ja tähän päivään asti periytyvät erityispiirteet ovat usko yhteenJumalaan sekä miespuolisten jäsentenympärileikkaus kahdeksantena päivänä syntymästä.Talmudin mukaan juutalainen on jokainen juutalaisesta äidistä syntynyt tai juutalaisuuteen kääntynyt henkilö. Juutalaisuuden mukaisesti uskova ei siis ole automaattisesti juutalainen; seurakuntaan ja yhteisöön joko synnytään tai liitytään kääntymällä. Talmudin mukaan koko ihmiskuntaa sitooNooan liitto, ja se on Israelin liiton edelläkävijä.
Heprealaisten alkuperäinen kieli Palestiinassa olimuinaisheprea, jonkaaramean kieli jakreikka syrjäyttivät juutalaisten arkikielenä 2 300–2 500 vuotta sitten.[47] Heprea säilyi senkin jälkeen juutalaisten kielenä uskonnollisissa yhteyksissä.[48]
Nykyisen Israelin juutalaiset puhuvat uudelleen henkiin herätettyä hepreaa, ja muiden maiden juutalaiset puhuvat yleensä oman maansa kieltä, kutenenglantia javenäjää. Vielä 1900-luvun alussa Itä-Euroopan juutalaisten kielenä olijiddiš, mutta holokaustin myötä sen käyttö väheni huomattavasti. Sefardijuutalaiset ovat puhuneetladinoa, ja monilla pienemmillä juutalaisyhteisöillä on myös ollut omat kielensä. Juutalaiskielet ovat yleensä syntyneet asuinmaan kielen ja heprean sekoituksena.[49]
Juutalainen ruokakulttuuri perustuu uskonnollisesti puhtaaseenkošer-ruokaan, mutta eri alueilla asuvat juutalaisryhmät ovat saaneetruokakulttuureihinsa myös paljon paikallisia vaikutteita. Juutalainen keittiö voidaan jakaa aškenasien, sefardien,Italian juutalaisten, pohjoisafrikkalaisten juutalaisten,Intian juutalaisten,Jemenin juutalaisten sekä Lähi-idän juutalaisten ruokakulttuureihin. Ruoalla on juutalaisille paljon vertauskuvallista merkitystä. Pääsiäisateriaseder on juutalaisille erityisen tärkeä ateria.[50]
Juutalainentaide on perinteisesti ollut käyttötaidetta synagogiin ja uskonnollisten velvollisuuksien suorittamiseen. Hopeasta on valmistettu monenlaisia rituaaliesineitä. Yleisimpiä juutalaisia koristeaiheita ovatmenora-kynttilänjalka, Salomon temppelin pylväät, laintaulut, kruunu ja rukoustekstit. Juutalaisuudessa kielletään kuvainpalvonta, ja ihmisten kuviin onkin juutalaisuudessa suhtauduttu ajoittain kielteisesti, etenkin islamilaisissa maissa. Eläinten kuvat ovat olleet yleensä ihmisenkuvia sallitumpia esimerkiksi synagogien koristeena. Taidetta taiteen vuoksi juutalaiset alkoivat tehdä vasta 1800-luvulta lähtien. Tunnetuimpia varhaisia juutalaistaiteilijoita olivat esimerkiksiMoritz Oppenheim,Camille Pissarro jaMarc Chagall; uudemmista voi mainita esimerkiksiMark Rothkon. 1900-luvulla juutalaisten taiteilijoiden määrä lisääntyi huomattavasti niin Länsi-Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Heitä kuului kaikkiin taidesuuntauksiin, mutta heidän töistään ei ole löydettävissä yhteistä juutalaista linjaa. Suomen tunnetuimpia juutalaisia taiteilijoita ovatSam Vanni jaRafael Wardi.[51]
Juutalaisen nykykirjallisuuden keskus oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Itä-Euroopassa, missä jiddišinkielisen kirjallisuuden synnyttivät kolme suurta klassikkoaMendele Mokher Seforim,Šolom Aleichem jaI. L. Peretz. Jiddišinkielisen kirjallisuuden keskeisenä teemana oli traditionaalisen juutalaiskulttuurin ja yhteisöjen nykyaikaistuminen ja häviäminen. Venäjänkielisten juutalaisten kirjallisuuteen ei juutalaisuus yhtä kiinteästi liittynyt: siitä tunnetaan muun muassaIlja Ehrenburg ja runoilijaOsip Mandelštam. Saksankielisistä juutalaisista esimerkiksiFranz Kafkan teoksissa juutalaisuutta käsitellään myös vain pinnan alla. Maailmansotien välillä juutalaisen kirjallisuuden keskus siirtyi Puolasta Saksaan, ja toisen maailmansodan jälkeen Israeliin ja Yhdysvaltoihin, jonne Puolasta muuttaneista kirjailijoista merkittävimpiin kuuluu nobelistiIsaac Bashevis Singer. Juutalaisia aiheita käsittelevistä lukuisista nykykirjailijoista tunnetaan myös esimerkiksi yhdysvaltalaisetPhilip Roth jaSaul Bellow sekä israelilainenAmos Oz.[52]
Juutalaiset korostavat heprealaisen Raamatun lisäksi sitä selittäviä teoksia, joista tärkeimmät ovat Mišna ja Talmud. Mišna valmistui noin vuonna 250 Galileassa, ja vastaa laajuudeltaan suunnilleen heprealaista Raamattua.[53] Vuosien 200–600 välillä kirjoitettu suullisen lain selitysteosTalmud on Raamatun ohella juutalaisten tärkein teos.[54] Juutalainen laki elihalakha perustuu Talmudiin, vaikka Talmud ei itsessään olekaan lakiteos. Talmud on nähty juutalaisuuden eri osia koossa pitävänä selkärankana ja yhteisön jäsenten aktivoijana. Kaiken juutalaisen kirjallisuuden voidaan katsoa olevan enemmän tai vähemmän velkaa Talmudille, ja ilman Talmudin tuntemusta voi olla vaikeaa ymmärtää juutalaista kulttuuria.[55]
Juutalaisen musiikin juuret ovat niin uskonnollisessa kuin maallisessakin musiikissa. Vakioina pysyneinä piirteinä juutalaismusiikissa esiintyvät etenkin vokaalimusiikin hallitsevuus soitinmusiikkiin nähden, soolo- ja vuorolauluimprovisointia koskevat säännöt, motiivit ja metodit, melodisten koristelujen sukulaisuus Lähi-idän musiikin vastaaviin piirteisiin, sekä muuttumaton tapa esittää heprealaisia rukouksia. Tunnettu perinteinen juutalainen soitin on puhallinsoitinšofar, jota käytetään tiettyjen uskonnollisten juhlien yhteydessä.Hasidistinen liike synnytti 1700- ja 1800-luvulla spontaanisen ja rytmikkäänniggun-lauluperinteen.Klezmer on itäeurooppalaisten juutalaisten kansanmusiikkia, jota esitetään edelleen.[56]
Juutalaisten muutettua suurin joukoin Yhdysvaltoihin 1900-luvun vaihteessa he vaikuttivat merkittävästi maanpopulaarikulttuurin syntymiseen. Suuri osa 1900-luvun alun yhdysvaltalaisen populaarimusiikin tekijöistä oli juutalaisia. Juutalaiset perustivat myösHollywoodin elokuvateollisuuden. Monet tunnetuimmatsarjakuviensupersankarihahmot ovat juutalaisten sarjakuvapiirtäjien 1930- ja 1940-luvuilla luomia. Juutalaisiakoomikkoja on aina ollut runsaasti niin elokuvassa kuinstand up -komiikankin alalla.[57]
Vuoteen 2013 mennessä juutalaisille on myönnetty yhteensä 173 tieteenNobel-palkintoa[59] jarauhanpalkinto mukaan lukien noin 190 Nobel-palkintoa yli 850:stä myönnetystä palkinnosta.[60]
Juutalaisilta oli suurimmassa osassa Eurooppaa maanomistus kielletty, mutta katolisen kirkonkoronoton kieltänyt laki ei koskenut heitä. Tämän seurauksena jotkut juutalaiset alkoivat toimia rahanlainaajina ja -vaihtajina ja muissa rahankäsittelyyn liittyvissä ammateissa.
Juutalaisten historia on yli kolmentuhannen vuoden mittainen. Vahvistamattoman perimätiedon mukaan juutalaiset ovat polveutuneet kantaisäAbrahamista. Israelin kansa sai alkunsa Kanaaninmaassa yhdistyneistä heimoista, joiden yhteinen kuningas noin vuonna 1000 eaa. oliDaavid Juudan heimosta. Juutalaisten historian ensimmäinen ajanjakso vuosina1000 eaa.–586 eaa. käsittää Raamatussa kuvatutIsraelin jaJuudan kuningaskunnat.[61] Vuonna 586 eaa. babylonialaiset hävittivät Juudan pääkaupunginJerusalemin ja veivät merkittävän osan juutalaisista maanpakoon Babyloniaan. Myöhemmin osa heistä palasi Juudaan, mutta osa jäi pysyvästi Babyloniaan. Palanneet rakensivat uuden temppelin Jerusalemiin ja uudistivat juutalaisen uskonnon.[62]
Seuraavien vuosisatojen aikana Palestiinan juutalaiset olivat ensin kreikkalaisten ja myöhemmin roomalaisten vallan alla. Hävittyjenjuutalaissotien jälkeen Palestiinan merkitys juutalaisten keskuksena väheni toisella vuosisadalla.[63] Juutalaiset hajaantuivatLähi-idän alueen lisäksi myösVälimeren alueelle ja sieltä Keski-Eurooppaan ja myöhemmin Amerikkaan. Nykyään juutalaisia asuu hajallaan joka puolella maailmaa, enitenYhdysvalloissa ja Israelissa.[61] Vuonna 1948 perustettiin Palestiinaan juutalaisten valtio Israel, jonne merkittävä osa juutalaisista on sittemmin muuttanut.[64]
Juutalaiset ovat historiansa aikana joutuneet usein juutalaisvastaisuuden eliantisemitismin kohteeksi. Juutalaisvastaisuus on eri aikoina ja eri maissa perustunut eri syihin, mutta se voidaan jakaa etenkin uskonnolliseen, taloudelliseen, poliittiseen ja rodulliseen antisemitismiin.[65][66][67]
Euroopassa antisemitismin juuret ovat ensimmäisten vuosisatojen varhaiskristillisyydessä, jonka aikana juutalaisia syytettiinKristuksen surmaamisesta.[68]Keskiajalla juutalaiset joutuivat Euroopassa kärsimään monenlaisten rajoitusten lisäksi muun muassaristiretkien aikaisista joukkomurhista, pakkokäännyttämisistä sekä karkotuksista.[69][70]Islamilaisissa maissa juutalaiset saivat 1900-luvulle asti elää suojatumpaa elämää kuin Euroopassa, mutta he ovat olleetdhimmejä, toisen luokan kansalaisia ilman tasa-arvoisia oikeuksia.[71] 1800-luvulla Euroopassa noussut rodullinen antisemitismi johti kuuden miljoonan juutalaisen surmaamiseen 1930- ja 1940-luvunholokaustissa.[72]
Juutalaisten kotimaaksi toisen maailmansodan jälkeen perustetun Israelin ja sen arabinaapurien konfliktien seurauksena arabimaissa ja Euroopassa on herännyt Israelin olemassaolon voimakasta vastustusta eliantisionismia, jonka jotkut katsovat olevan "uusantisemitismiä", juutalaisvastaisuuden nykyaikaista muotoa.[73] Konfliktien ja sotien seurauksena arabimaiden monimiljoonainen juutalaisväestö joutui pakenemaan Israeliin.[74] Viime vuosina Euroopan juutalaiset ovat kyselytutkimuksissa kertoneet juutalaisten häirinnän taas yleistyneen.[75]
Benatar, David: What's God got to do with it? Atheism and religious practice. Ratio, 2006, nro 19, s. 383–400.
Ehrlich, M. Avrum (toim.):Encyclopedia of the Jewish Diaspora: Origins, Experiences, and Culture. ABC-CLIO, 2008.
Endelman, Todd: "Jewish Self-Identification and West European Categories of Belonging: From Enlightenment to World War II". Teoksessa Gitelman, Zvi Y. (toim.):Religion or Ethnicity? Jewish Identities in Evolution. Rutgers University Press, 2009.
Faust, A.: ”The Emergence of Iron Age Israel: On Origins and Habitus”, teoksessa T.E. Levy, T. Schneider and W.H.C. Propp (toim.):Israel’s Exodus in Transdisciplinary Perspective: Text, Archeology, Culture and Geoscience, s. 467–482. Springer, 2015.
Gitelman, Zvi: Jewish Identities in Postcommunist Russia and Ukraine. Cambridge University Press, 2012.
Goldstein, David B.:Jacob's Legacy: A Genetic View of Jewish History. Yale University Press, 2008.
Harviainen, Tapani & Illman, Karl-Johan (toim.): Juutalainen kulttuuri. Helsinki: Otava, 1998. ISBN 951-1-13313-6
Illman, Karl-Johan & Harviainen, Tapani:Juutalaisten historia. Gaudeamus, 1987.
Juusola, Hannu:Israelin historia. Gaudeamus, 2014.
de Lange, Nicholas :Atlas of the Jewish world. Equinox, 1991.
Lowenstein, Steven M.:The Jewish Cultural Tapestry: International Jewish Folk Traditions. Oxford University Press, 2000. (englanniksi)
Prager, Dennis & Telushkin, Joseph: Why the Jews?: The Reason for Antisemitism. Touchstone, 2003. ISBN 978-0743246200
Turtiainen, Jouni (toim.): Ikkuna juutalaisuuteen. Yliopistopaino, 2009. ISBN 951-570-231-3
↑Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 296, Kaisa Häkkinen, WSOYpro, 2012
↑Iso Raamatun tietosanakirja, Osa 1, Raamatun tietokirja 1972, T. Gilbrant ym. palstat 2043 ja 2060, Savon Sanomain kirjapaino Oy, Offset, Kuopio 1974.
↑Flannery, Edward H.The Anguish of the Jews: Twenty-Three Centuries of Antisemitism, Stimulus Books, 2004.
↑Harap, Louis: Creative awakening: the Jewish presence in twentieth-century American literature, 1900-1940s, s. 24. Greenwood Publishing Group, 1987. ISBN 9780313253867Teoksen verkkoversio.
.jpg)
