| Juovamonnit | |
|---|---|
 Jaavanjuovamonni (Mystus nigriceps) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
| Heimo: | Juovamonnit Bagridae Bleeker, 1858 |
| Katso myös | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Juovamonnit (Bagridae) onmonnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan makeista vesistäAfrikasta jaAasiasta.
Varhaisimmat juovamonnien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettupaleoseenikaudelle. Fossiileja tunnetaan 11 lajia neljässä suvussa. Nykyään elävien juovamonnilajien määrä vaihtelee eri lähteissä. Lähteestä riippuen juovamonnit jaetaan 18–30 sukuun ja 170–210 lajiin. Heimon kalojen sukulaisuus muihin monnikalojen heimoihin ja heimon monofyleettisyys on epävarma. Aikaisemmin juovamonnien heimoon kuuluneita lajeja on siirrettybuurimonnien (Austroglanididae) jakissamonnien (Claroteidae) heimoihin.[1][2][3][4]
Juovamonnit ovat ruumiinrakenteeltaan usein pitkulaisia kaloja, joille ovat tyypillisiä piirteitä selkäevän kookas piikki, suuri rasvaevä sekä usein voimakkaasti haarautunut pyrstöevä. Kuonossa on 4 paria viiksisäikeitä. Yleensä juovamonnit kasvavat noin 30 cm pitkiksi mutta suurimmat lajit, kutenniilijuovamonni (Bagrus docmak) jaChrysichthys grandis voivat saavuttaa 1,5–2 m pituuden. Eräät pienemmät lajit ovat värikkäitä ja juovikkaita ja niitä pidetään joskus akvaarioissa. Tällaisia ovat esimerkiksimustalansettimonni (Bagrichthys hypselopterus) jakultajuovamonni (Mystus vittatus).[1][3][4]
Juovamonnilajeja tavataan makeista vesistä, ja eräitä kaloja myös murtovesistä. Afrikassa elää yksi sukuBagrus, jonka lajeja tavataan Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ja Aasiassa eläviä lajeja tavataanTigris- jaEufrat-joista sekä laajalta alueelta Etelä-AasiastaJapaniin ulottuvalta vyöhykkeeltä. Eräät suurimmista lajeista ovat tärkeitä ruokakaloja.[4][1][3]
