Ammondt on levyttänyt taiteilijanimellä Doctor Ammondttangoja sekä suomeksi ettälatinaksi[2] jaElvis Presleyn lauluja latinaksi. Hän on julkaissut myössumerinkielisen levyn, joka sisältää muun muassaUnto Monosen tangon ”Satumaa”. Ammondt aloitti levyttämisen vuonna1992 ja maailmanlaajuisen esiintymisen vuonna1995.Paavi Johannes Paavali II myönsi hänelle kunniamitalin vuonna 1994Toivo Kärjen tangoja sisältävänTango Triste Finnicum -levyn johdosta. Kunniamitalin sai myös suomalaiset sanoitukset kääntänyt professoriTeivas Oksala.
Ammondt on tehnyt varsinaisen uransa kirjallisuustieteilijänä. Hän toimikirjallisuudenlehtorinaJyväskylän yliopistossa, josta virasta jäi eläkkeelle 2009. Tasavallan presidentti myönsi hänelle 2008professorin arvonimen[3]. Tieteellisen tuotantonsa lisäksi hän on julkaissut mm. lukuisia kaunokirjallisia teoksia.
Romantiikka luonnon salatun kirjan tulkitsijana. Romanttis-luonnonfilosofinen näkökulma Oehlenschlägerin, Attebomin,Arwidssonin ja Runebergin runouteen. Jyväskylä Studies in the Arts 20.ISBN 951-679-022-4. (1983)
Teatterista valkokankaalle, Hella Wuolijoen näytelmien ja elokuvasovitusten vertailua. Jyväskylä Studies in the Arts 27.ISBN 951-679-550-1. (1986)
Hella Wuolijoki - Kulttuurivaikuttaja. Vuosisata Hella Wuolijoen syntymästä. 1988.(toimittaja) Jyväskylä Studies in the Arts 29.ISBN 951-679-890-X. (1988)
Vapautumisen estetiikka. Eino Krohn taiteen ja kirjallisuuden tutkijana. Jyväskylä Studies in the Arts.ISBN 951-680-604-X. (1991)
Tanssilavan luona. Huvielämää Jyväskylän Ainolassa. 2005.(kirjoittajaryhmä) Minerva Kustannus Oy.ISBN 952-5478-70-X. Jyväskylä 2005.
Surun Siivet. (1993) Suomalaisia tangoja sisältävä albumi, jolla on kaksitoista Toivo Kärjen säveltämää tangoa.
Tango Triste Finnicum. (1993) Latinankielinen albumi. Suomen ulkoasiainhallinto luovutti levyn Vatikaaniin. Ammondt ja latinankielisistä käännöksistä vastannut Teivas Oksala saivat levyn johdosta kunniamitalit paavi Johannes Paavali II:lta vuonna 1994.
The Legend Lives Forever in Latin (1995) Uutinen Elvis Presleyn kappaleista latinaksi laulettuina oli vuonna 1995 Yhdysvaltojen lehdistössä eniten siteerattu Suomea koskeva uutinen.
I Surrender/ Nunc aeternitatis (Pomus / Schuman) Elvis Presley Music-peermusic ab 3.05
II It's Now Or Never/ Nunc hic aut numquam (Scroeder / Gold) Gladys Music-peermusic ab 2.56
III Can't Help Falling in Love/ Non adamare non possum (Peretti / Creatore/ Weiss) Gladys Music-peermusic ab 2.56
IV It's Impossible / Impossibile (Mancanero / Wayne) BMG Arabella Mexico S.A./ BMG Music publishing Scand Ab 2.51
V Wooden Heart / Cor ligneum (Wise/Weismann/Twomay/Kaempfert) Gladys Music-peermusic ab 2.43
VI Love Me Tender/ Tenere me ama (Matson/Presley) Elvis Presley Music-peermusic ab 3.03
VII The Wings of Dream/ Alae somnii (Rauno Hänninen/Jukka Ammondt) Stop Recors käännös (engl) Kirsti Simonsuuri 3.25
Rocking in Latin (1997)
I Quate, Crepa, Rota/ Shake, Rattle and Roll (Calhoun) 3.00
II Mella Fella/Money Honey (Jesse Stone)
III Ursus Taddeus/ Teddy Bear (K.Mann, B.love)
IV Tu Quidem Recte Sensisti/ I'm Left, You're Right, She's gone (Stanley Kesler/William Taylor) 2.55
V Amentes Ut Ego/A Fool Such As I (W. Trader/Billy Marvin/William Marvin)
VI Nunc Distrahor/All Shook Up (O. Blackwell/E.Presley) 2.23
VII Ai, Nunc Laudi Sis Claudia!/ Lawdy Miss Clawdy 2.32
VIII Ne Saevias/Don't Be Cruel (O. Blackwell/E.Presley) 2.26
IX Glauci Calcei/ Blue Suede Shoes I (C. Perkins)
Three Songs in Sumerian (2001) Kappaleet on kääntänyt muinaiselle sumerin kielelle professori Simo Parpola
1. Gilgamesh 3.29 (Säv. Juha Venäläinen, San. Jukka Ammondt / Elina Bonelius)
Si Omnis Dies Sit Ut Natalis / If Every Day Was Like Christmas (Red West, Elvis Presley) (2007)
Kaipuu - Tangoja ja Siionin virsiä (2010) Levy sisältää sekä suomalaisia että argentiinalaisia tangoja latinaksi ja suomeksi laulettuina sekä Siionin virsiä.
Roses and Memories in Latin (2011) Tuplasingle sisältää kappaleet Milia rosarum (suom.Miljoona ruusua),Fenestrae Moscuenses (suom. Moskovan ikkunat)
Jukka Ammondt syntyi sisarussarjansa kuopukseksi Tampereella sota-ajan lopulla.Lielahden selluloosatehtaan kupeesta perhe muuttiEuran kuntaanKauttualle. Ammondtin perheessä oli vapaa ja avarakatseinen ilmapiiri. Ammondt oli tunnollinen oppilmas, mutta vierasti koulun autoritääristä järjestelmää. Jo lapsenä hän oli kiinnostunut musiikista ja urheilusta. Erityisesti hän pitiOlavi Virran "Sateinen ilta" -tangosta jaHenry Theelin esittämästä "Syyspihlajan alla" -kappaleesta.[3]
1960-luvulla Ammondt alkoi opiskelijaliikkeen myötä kiinnostua yhteiskunnallisista asioista. Hänellä oli tuohon aikaanvasemmistolaisia näkemyksiä ja hän vastustiimperialismia. Hän kuitenkin omaksui itselleen tarkkailijan roolin. Hän esimerkiksi ihailiM. A. Nummisen tapaa ottaa kantaa asioihin. Ammondt on todennut, että hänen kiinnostuksensa tangoon ja Elviksen musiikkiin juontavat juurensa vapaaseen tapaan käsitellä asioita ja ilmiöitä.[3]
Ammondt on intohimoinenkuntosaliharrastaja. Hän on todennut, että näkee kuntosalin miehenä olemisen eheyttämisen paikkana, sillä siellä harjoittelu merkitsee miehelle jonkinlaista puhdistautumisrituaalia, koska perinteiset naisena ja miehenä olemisen kiinnekohdat ovat tänä päivänä kadonneet, eikä siinä asetelmassa kukaan voi hyvin.[3]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaJukka AmmondtWikimedia Commonsissa