| Juhani Siljo | |
|---|---|
.jpg) Pekka Halosen muotokuva Juhani Siljosta vuodelta 1916. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. toukokuuta1888 Oulu |
| Kuollut | 6. toukokuuta1918 (30 vuotta) Tampere |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | runoilija,kirjailija,kääntäjä,kriitikko |
| Kirjailija | |
| Salanimi | J. Siljo |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Esikoisteos | Runoja (1910) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta | |
| Infobox OK | |
Juhani Alarik Siljo (vuoteen 1906Sjögren,3. toukokuuta1888Oulu –6. toukokuuta1918Tampere)[1] oli suomalainen kirjailija. Hän on Suomen kirjallisuuden parhaitaaforisteja.[2]
Siljon vanhemmat olivat merimies Alexander Sjögren ja Maria Josefina Harjapää.[3] Hän kirjoitti ylioppilaaksiOulun lyseosta 1907 ja aloitti opinnotHelsingin yliopistossa. Runoilijan työnsä ohessa Siljo toimi muun muassaHelsingin Sanomien avustajana,Jyväskylän tieteellisen kirjaston apulaisena 1915–1918 jaValvoja-lehden toimitussihteerinä. Juhani Siljo toimi myös aktiivisesti kirjallisuusarvostelijana. Elämänsä aikana hän ehti julkaista lähes 200 kirjallisuusarvostelua ja esseetä[2].
Sisällissodassavalkoisten puolella taistellut kirjailija Juhani Siljo oli toinen sisällissodan vaatimista kirjailijauhreista.Punaisten puolella kaatuiMaiju Lassila (Algoth Untola). Siljo kuoli sodassa saamiinsa vammoihin Tampereella sodan loppuvaiheessa.
Juhani Siljon sisar Maria Sofia Emilia Siljo (Sjögren, 1878–1929) toimi kielten opettajanaKokkolan yhteiskoulussa ja myöhemminJyväskylän seminaarissa ja kauppakoulussa ja oli naimisissa professoriMartti Airilan kanssa.[4][5] Siljon rakkauden kohde oli kirjailijaAin’Elisabet Pennanen, joka toimitti postuumisti ilmestyneen Siljon teoksenSelvään veteen ja kuvasi suhdettaan Siljoon romaanissaKaksi raukkaa (1968).[2]
Huolimatta suppeasta tuotannostaan Juhani Siljo onV. A. Koskenniemeä jaO. Mannista seuraavan polven yksi huomattavimmista runoilijoista, joka vaikuttiAaro Hellaakosken, 1920-luvunTulenkantajien ja vielä sodanjälkeiseenkin lyriikkaan. Juhani Siljon, voimakastahtoisen etsijän, ja "puhtaan minuuden rakentajan" kuva sai myytinomaista hohdetta runoilijan kuoltua sisällissodassa.
Runsaasti toistettuja ovat useat Siljon aforismit tai runonsäkeet kuten kutsumusrunoExcelsiorin avaussäe "Kuin jännitetty jousi on tahtoni mun" tai runonVastavirtaan alku: "Vastavirtaan nousee lohen suku". EsikoiskokoelmassaRunoja (1910) lyriikka on jo moneen suuntaan aukeavaa. Keskeisiä ovat nuoren ihmisen elämänpelon ja elämänjanon tunteet.Maan puoleen (1914) sisältää aikansa rohkeimpia rytmillisiä kokeiluja. Esikoiskokoelman suoralinjainen pyrkimys on vaihtunutKuolinripin pakottavaksi valinnan ongelmaksi. Siljo tekee valintaa yksinäisyyden ja toisten, rakkauden ja vapauden, unelman ja todellisuuden välillä.
Sitaatteja aiheestaJuhani SiljoWikisitaateissa
Lisää luettavaa aiheestaJuhani Siljo onWikiaineistossa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
