Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Juhani Aataminpoika

Wikipediasta
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia(ohje).Sivunvakaa versio onkatsottu7. lokakuuta 2025.
Juhani Aataminpoika
Henkilötiedot
Syntynyt31. heinäkuuta1826
Vesivehmaa,Asikkala,Suomi
Kuollutsyyskuussa1854 (28 vuotta)
Viaporin linnoitus,Helsinki,Suomi
KansalaisuusSuomen suuriruhtinaskunta
Muut tiedot
Muut nimetKerpeikkari
Uhrit12
Vangittu20. marraskuuta 1849
Rangaistuskuolemantuomio; lievennettiinelinkautiseksi vankeudeksi
Infobox OK

Juhani Aataminpoika eliKerpeikkari (31. heinäkuuta1826Vesivehmaa – syyskuu1854Viaporin linnoitus,Suomen suuriruhtinaskunta) oli mahdollisesti Suomen historian vahingollisin murhaaja. Hän surmasi loka-marraskuun 1849 aikana 12 ihmistä Etelä-Suomessa. Aataminpoikaa on joskus luonnehdittu ensimmäiseksi Suomen historian tuntemaksisarjamurhaajaksi.

Elämänvaiheet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Juhani Aataminpoika lähti kotoaan 15-vuotiaana, kiertelirenkinä ja teki samalla erilaisia pikkurikoksia. Lokakuussa 1849 häntä oltiin viemässäHämeenlinnanvankilastaHauhon syyskäräjille hevosvarkaudesta syytettynä, kun hän karkasi Hauholla saattajiltaan ja aloitti henkirikostensa sarjan.

Lammilla hän surmasi Helisevän torpan isännän ja emännän yhdessä Kustaa Kratula -nimisen miehen kanssa. Täältä hän jatkoi matkaansa kotiinsaHeinolan pitäjän Hujansaloon Joenniemen torppaan (Joenniemi mainitaan ensimmäisen kerran kirkonkirjoissa vuonna 1864), jossa hän riitautui isäpuolensaAlexander Bohmin kanssa ja surmasi hänet, oman äitinsä sekä pariskunnan metsään paenneet lapset.

Hujansalosta Aataminpoika lähti kohtiSaimaan kanavatyömaata ja surmasi matkan varrella lisää tapaamiaan ihmisiä. Erään miehen hän tappoi saadakseen tältä tämänpapintodistuksen työnhakua varten.

Marraskuun alussa Aataminpoika oli palannut Lammille, josta käsin hän lähti ystävänsä Antti Suikon kanssa ryöstöretkelle kohteenaanHattelmalan kylässä sijaitseva Tyryn torppa. Miehet pahoinpitelivät talonväen ja ryöstivät heidän rahansa. Torpan vanha emäntä kuoli vammoihinsa, mutta muu perhe säilyi hengissä.

Pian tämän jälkeen, 20. marraskuuta, Erik Tervakoski ja Palsan mylläri ottivat Aataminpojan kiinni Padasjoen Vesijakaan kylässä Aholan pirtissä.[1] Kiinniottoa seuranneen oikeudenkäynnin päätteeksiViipurin hovioikeus langetti hänelle kuolemanrangaistuksen. Tuomio pysyisenaatin oikeusosastossa, mutta keisariNikolai I lievensi sitä niin, että Aataminpoika sai 40 paria raipaniskuja sekäelinkautisen vankeusrangaistuksen. Hänet passitettiin tammikuussa 1853Viaporin linnoitukseen ja pidettiin siellä seinään kahlittuna vankina kuolemaansa saakka syyskuussa 1854.

Aataminpojan kansanomainen lisänimiKerpeikkari tulee ruotsin kielen teloittajaa tarkoittavasta sanastaskarprättare. Hän oli omana aikanaan kuuluisa, mutta hänen tekonsa unohtuivat pitkäksi ajaksi, eikä hän saavuttanut samanlaista kuuluisuutta kuin esimerkiksiMatti Haapoja. 2000-luvulla hän on kuitenkin noussut tutkijoiden mielenkiinnon kohteeksi.

OikeuspsykiatriHannu Lauerman mukaan Aataminpojan käytökselle oli olemassa syy, joka voidaan havaita hänen muotokuvansa kasvonpiirteistä.[2] Lauerman mukaan Aataminpoika kärsi suurella todennäköisyydellä synnynnäisestäkupasta.[2] Hänen äitinsä oli tuomittusalavuoteudesta eli sukupuoliyhteydestä avioliiton ulkopuolella (merkintä "kvinsperson").[2][3][4][5] Lauerman mukaan synnynnäisen kupan vaikutuksesta ihmisestä tulee käytökseltään arvaamaton, estoton ja helposti tulistuva.[2] Samasta sairaudesta todennäköisesti kärsivät myös tsaariIivana Julma ja hänen poikansaFjodor I sekäIvan Ivanovitš.[6]

Elokuva

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Aataminpojan tarinasta oli suunnitteilla elokuva. Käsikirjoituksen on tehnytKari Hietalahti ja elokuvan ohjaajaksi suunniteltiinPeter Franzénia. Elokuvalle ei lopulta järjestynyt rahoitusta.[7]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Keskisarja (2008): s. 96
  2. abcdPahimpien rikollisten tarinat päätyvät nyt suoratoistopalveluihin: uusi sarja kertoo suomalaisista sarjamurhaajista, joista yhdellä on 12 uhria Yle Uutiset. 1.2.2021. Viitattu 5.10.2022.
  3. Sukututkijan lähteet : lyhenteitä Suomen sukututkimusseura. Viitattu 7.2.2023.
  4. Svenska Akademiens Ordbok : kvinsperson Svenska Akademiens Ordbok. Svenska Akademien. Viitattu 7.2.2023.
  5. Kivipelto, Arja: Piikojen historia löytyy käräjiltä – avioton lapsi vei aina raastupaan Helsingin Sanomat. 4.9.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.2.2023.
  6. Peltola, Heikki:Infektiot vallankahvassa. Infektiotaudit historian muokkaajina. Infektiosairauksien historia. Teoksessa: Hedman, Klaus & Heikkinen, Terho & Huovinen, Pentti & Järvinen, Asko & Meri, Seppo & Vaara, Martti (toim.);Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet. Infektiosairaudet 3. Kustannus Oy Duodecim 2011, 2024, Helsinki.ISBN 978-951-656-633-0. S. 17.
  7. Lehtonen, Veli-Pekka: Elokuva vireillä Suomen ainoasta sarjamurhaajasta. Helsingin Sanomat, 1.11.2016, s. B 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.11.2016.

Kirjallisuutta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Jarmo Haapalainen: Kaksitoista murhaa viidessä viikossa, Heinolan ”pedolla” Suomen ennätys. Heinola: Verbi, 2007. ISBN 978-952-99946-0-1
  • Teemu Keskisarja: Suomen ainoa sarjamurhaaja. Juhani Adaminpojan rikos ja rangaistus. Jyväskylä: Atena, 2008. ISBN 978-951-796-538-5
  • Uuno Pulkkila: Padasjoen historia. (Ss. 608-9 "Kerpeikkari" (Selostus Kerpeikkarin vangitsemisesta)) Jyväskylä, 1947.

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juhani_Aataminpoika&oldid=23662286
Luokat:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp