Juhani Aataminpoika | |
---|---|
![]() | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 31. heinäkuuta1826 Vesivehmaa,Asikkala,Suomi |
Kuollut | syyskuussa1854 (28 vuotta) Viaporin linnoitus,Helsinki,Suomi |
Kansalaisuus | Suomen suuriruhtinaskunta |
Muut tiedot | |
Muut nimet | Kerpeikkari |
Uhrit | 12 |
Vangittu | 20. marraskuuta 1849 |
Rangaistus | kuolemantuomio; lievennettiinelinkautiseksi vankeudeksi |
Infobox OK |
Juhani Aataminpoika eliKerpeikkari (31. heinäkuuta1826Vesivehmaa – syyskuussa1854Viaporin linnoitus) oli mahdollisesti Suomen historian pahin murhamies. Hän surmasi vuonna1849 loka- ja marraskuun aikana 12 ihmistä Etelä-Suomessa. Juhani Aataminpoikaa on joskus luonnehdittu ensimmäiseksi Suomen historian tuntemaksisarjamurhaajaksi.
Juhani Aataminpoika lähti kotoaan 15-vuotiaana, kierteli renkinä ja teki samalla erilaisia pikkurikoksia. Lokakuussa 1849 häntä oltiin viemässäHämeenlinnan vankilastaHauhon syyskäräjille hevosvarkaudesta syytettynä, kun hän karkasi Hauholla saattajiltaan ja aloitti henkirikostensa sarjan.
Lammilla hän surmasi Helisevän torpan isännän ja emännän yhdessä Kustaa Kratula -nimisen miehen kanssa. Täältä hän jatkoi matkaansa kotiinsaHeinolan pitäjän Hujansaloon Joenniemi-torppaan (huom. Joenniemi mainitaan ens. kerran kirkonkirjoissa 1864) , jossa hän riitautui isäpuolensaAlexander Bohmin kanssa ja surmasi hänet, oman äitinsä ja pariskunnan metsään paenneet lapset.
Hujansalosta Juhani Aataminpoika lähti kohtiSaimaan kanavatyömaata ja surmasi matkan varrella lisää tapaamiaan ihmisiä. Erään miehen hän tappoi saadakseen tältäpapintodistuksen työnhakua varten.
Marraskuun alussa Juhani Aataminpoika oli palannut Lammille, josta käsin hän lähti ystävänsä Antti Suikon kanssa ryöstöretkelle kohteenaanHattelmalan kylässä sijaitseva Tyryn torppa. Miehet pahoinpitelivät talonväen ja ryöstivät heidän rahansa. Torpan vanha emäntä kuoli vammoihinsa, mutta muu perhe säilyi hengissä.
Pian tämän jälkeen, 20. marraskuuta, Erik Tervakoski ja Palsan mylläri ottivat Juhani Aataminpojan kiinni Padasjoen Vesijakaan kylässä Aholan pirtissä.[1] Kiinniottoa seuranneen oikeudenkäynnin päätteeksiViipurin hovioikeus langetti hänelle kuolemanrangaistuksen. Tuomio pysyisenaatin oikeusosastossa, mutta keisari lievensi sitä niin, että Juhani Aataminpoika sai 40 paria raippoja sekä elinkautisen vankeusrangaistuksen. Hänet passitettiin tammikuussa 1853Viaporin linnoitukseen ja pidettiin siellä seinään kahlittuna vankina kuolemaansa saakka 1854.
Juhani Aataminpojan kansanomainen lisänimiKerpeikkari tulee ruotsin kielen teloittajaa tarkoittavasta sanastaskarprättare. Hän oli omana aikanaan kuuluisa, mutta hänen tekonsa unohtuivat pitkäksi ajaksi, eikä hän saavuttanut samanlaista kuuluisuutta kuin esimerkiksiMatti Haapoja.2000-luvulla hän on kuitenkin noussut tutkijoiden mielenkiinnon kohteeksi.
OikeuspsykiatriHannu Lauerman mukaan Juhani Aataminpojan käytökselle oli olemassa syy, joka voidaan havaita hänen muotokuvansa kasvonpiirteistä[2]. Lauerman mukaan Kerpeikkari kärsi suurella todennäköisyydellä syntymälahjana saadustakupasta[2]. Hänen äitinsä oli tuomittu salavuoteudesta eli sukupuoliyhteydestä ilman avioliittoa (merkintä "kvinsperson").[2][3][4][5] Lauerman mukaan synnynnäisen kupan vaikutuksesta ihmisestä tulee käytökseltään arvaamaton, estoton ja helposti tulistuva[2].
Juhani Aataminpojan tarinasta oli suunnitteilla elokuva. Käsikirjoituksen on tehnytKari Hietalahti ja elokuvan ohjaajaksi suunniteltiinPeter Franzénia. Elokuvalle ei rahoitusta lopulta järjestynyt.[6]