| Juhana III | |
|---|---|
 Juhana III.Johan Baptista van Utherin maalaus vuodelta 1582. Kuningas on pukeutunut viimeisimmän espanjalaisen hovimuodin mukaisesti. | |
| Suomen herttua | |
| Valtakausi | 1556 – 1563 |
| Edeltäjä | Pentti Algotinpoika |
| Seuraaja | Juhana nuorempi |
| Ruotsin kuningas | |
| Valtakausi | 30. syyskuuta 1568 – 17. marraskuuta 1592 |
| Kruunajaiset | 10. heinäkuuta 1569 |
| Edeltäjä | Eerik XIV |
| Seuraaja | Sigismund |
| Syntynyt | 20. joulukuuta1537 Stegeborg,Ruotsi |
| Kuollut | 17. marraskuuta1592 (54 vuotta) Tukholma,Ruotsi |
| Puoliso | Katariina Jagellonica Gunilla Bielke |
| Lapset | Elisabet Sigismund Anna Vaasa Juhana nuorempi |
| Suku | Vaasa |
| Isä | Kustaa Vaasa |
| Äiti | Margareeta Leijonhufvud |
| Uskonto | luterilainen |
| Nimikirjoitus |  |
Juhana III (ruots.Johan III, ennen kuninkaaksi tuloaJuhana Herttua,20. joulukuuta1537 –17. marraskuuta1592) oliRuotsin kuningas vuosina1568–1592. Hän oli myös Suomen herttua vuosina1556–1563. Juhana otti itselleen1581 arvonimenSuomen suuriruhtinas.[1]
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. |
Juhana III:n isäKustaa Vaasa perusti vuonna1556 kolme melko itsenäistä herttuakuntaa, Itä-Götanmaan, Södermanlannin ja "Suomen", joka käsittiTurun ja Kokemäenjoenkartanon linnaläänin (Satakunnan historiallinen maakunta) sekä Ahvenanmaan ja hieman myöhemmin myös läntisen Uudenmaan. Suomenherttuaksi tuli Juhana, joka hallitsi lisäksi koko Suomeakäskynhaltijana,27. kesäkuuta1556. Kuninkaan käskyn mukaan läänitykseksi myönnettiinTurun lääni jaAhvenanmaaniin, että hän ja hänen miespuoliset jälkeläisensä saavat nauttia, käyttää ja pitää mainittua lääniä oikeuksineen ja vuotuisine veroineen ilman mitään poikkeusta'.29. kesäkuuta1556 Juhana määrättiinkäskynhaltijaksi myös muuhun osaan Suomea, joka ei kuulunut hänen aikaisemmin määrättyyn herttuakuntaansa. Kuningas laajensi herttuakuntaa muuhun osaan Suomea7. syyskuuta1557 tehtyään sinne tarkastusmatkan. Kokonaisuuteen kuului siitä alkaenAhvenanmaa,Varsinais-Suomi,Satakunta,Raaseporin lääni sekäVihdin jaLopen pitäjät. Häme, Savo, Pohjanmaa ja Karjala eivät siis kuuluneet herttuakuntaan.
Juhana-herttua asui vakituisesti Turun linnassa 1556–1563 ollen ilmeisesti ainoa Ruotsin kuningas, joka on asunut Suomessa. Vuonna 1563 kuningas Eerik XIV vangitutti Juhanan ja riisti häneltä Suomen herttuakunnan[3].
Kaarina Hannuntytär, Juhanan vihkimätön vaimo, synnytti Juhana-herttualle neljä lasta. Juhana kuitenkin halusi naimisiinPuolan kuninkaan sisarenKatariina Jagellonican kanssa. Katariina oli Puolan mahdollisen tulevan kuninkaan äitinä poliittisista syistä haluttu puoliso ja häntä kosi tuloksetta myös Venäjän tsaariIivana IV Julma. Avioliitto ei Juhanan veljelle, kuningasEerik XIV:lle sopinut, sillä Ruotsi oli samaan aikaan valmistautumassa sotaan Puolaa vastaan. Avioliitto kuitenkin toteutui 4. lokakuuta 1562, kun Juhana ja Katariina menivät naimisiinVilnassa. Katariina tuli Suomeen, ja Kaarina Hannuntytär sai vetäytyäVääksyn kartanoonKangasalle.
Juhana ja italialaisia sukujuuria ja kontakteja omannut Katariina kehittivätTurun linnan arkkitehtuuria ja muodostivat sinne pienimuotoisenrenessanssihovin taideteoksineen, hienoine sisustuksineen ja muodikkaine juhlineen. Juhanan ja Katariinan loisteliaalla hovilla lienee ollut kauaskantoinen vaikutus Suomen kulttuuriin, vaikka sitä kestikin alle vuoden. Tästä ajasta on säilynyt romanttissävyinen muistoperinne, jota käsittelee muun muassaEino Leinon runokokoelmaJuhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja.
Kun Juhana tuntui tekevän omaa ulkopolitiikkaansa Puolan kuninkaan kanssa, kärjistyivät Juhanan välit veljeensä, Ruotsin kuninkaaseen1563 niin, että valtiopäivät tuomitsivat hänet kuolemaan ja menettämään asemansa. Juhana yritti taivutella suomalaisia puolelleen, mutta suurin osa ylhäisaatelistosta pysyi kuninkaan puolella, joten kun Eerik XIV tuli Suomeen kymmenen tuhannen miehen kanssa, oli Juhanalla puolellaan vain 1200 miehen joukko. Eerik XIV miehitti Turun ja piiritti Turun linnaa ampuen sitä tykeillä. Juhana antautui ja vietiin vaimoineen vangiksi Tukholmaan. Juhanan Turun linnaan keräämät taideaarteet ryöstettiin ja vietiin Ruotsiin, eikä niitä koskaan palautettu. Useita Juhanan puolella toimineita mestattiin, mutta Juhanan ja Katariinan henki säilyi antautumisehtojen mukaisesti. Vankeusaikana syntyi Juhanan ja Katariinan poikaSigismund. Vankeuden aikana Iivana IV vielä ehdotti Katariina Jagellonican luovuttamista Venäjälle.
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. |
Juhana III:sta tuli Ruotsin kuningas1568, kun aateliston kapina kaatoi mielenterveydeltään horjuneen kuningas Eerik XIV:n. Vuonna 1569 Juhana antoi asetuksen aatelistonprivilegioista, joiden mukaanaatelinen ei menettänyt säätyoikeuksiaan, vaikka ei pystyisikään suorittamaan ratsupalvelustaan. Tämä vähensi rikkaiden tilallisten mahdollisuuksia nousta aatelissäätyyn ja teki aateliston aiempaa sulkeutuneemmaksi.
Venäjän ja Ruotsin välille syttyi vuonna 1570 neljännesvuosisadan mittainen sota,pitkä viha. Vangittu Eerik XIV katsottiin tilanteessa uhkaksi, häntä siirreltiin vankipaikasta toiseen ja tuomittiin Juhanan aloitteesta lopulta kuolemaan, joka toteutettiin ilmeisesti myrkyttämällä 1577. Ruotsalaiset valtasivat 1581Narvan, ja vuonna 1583 solmittiin välirauha. Lopullista rauhaa Juhanan kaudella ei kyetty solmimaan, koska aluelaajennuksia hamunnut Juhana vastusti sitä. Katariina Jagellonica kuoli vuonna 1583, ja Juhana solmi uuden avioliitonGunilla Bielken kanssa. Juhanan kanssa jo aiemmin ristiriidoissa ollutKaarle-herttua arvosteli liittoa, mikä antoi Juhanalle syyn toimia tätä vastaan ja kaventaa tämän valtaoikeuksia.
Juhanan pojasta Sigismundista tuli vuonna 1587 Puolan kuningas. Juhana toivoi Sigismundin tulevan Ruotsinkin kuninkaaksi ja palaavan Ruotsiin, mitä suuri osa ylhäisaatelistosta Kaarle-herttuan johdolla vastusti, sen sijaanvaltakunnanmarskiKlaus Fleming puolsi Sigismundin kuninkuutta. Peläten ruotsalaisten vastustusta tämä kuitenkin päätti jäädä Puolaan. Juhana kohdisti ylhäisaatelistoon rankaisutoimia, kuten aatelisetuoikeuksien muuttamista siten, että aateliston alempien kerrosten valta lisääntyi ylempien kustannuksella. Vuonna1590 säädettiin uusi kruununperimysjärjestys, jonka mukaan Eerik XIV:n sukuhaara menetti oikeutensa kruunuun ja kuninkuus saattoi periytyä myös naispuolisen linjan kautta. Palkkioksi tuestaan Klaus Flemingistä tuli1591Suomen käskynhaltija. Juhana kuoli 1592. Turussa ollessaan Juhana opetteli jonkin verran suomen kieltä, ja hän pystyi jossain määrin keskustelemaan myös talonpoikien kanssa vastoin isänsä Kustaa Vaasan neuvoa. Hänen kerrotaan pitäneen puheenkin suomen kielellä.
Suomessa Juhanan muistoa vaalitaan erityisestiPorissa, jossa julkistettiin vuonna 2008 Porin kaupungin 450-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Porin kaupungin perustajan Juhana Herttuan kokovartalopatsas. Patsas sijaitseePorin raatihuoneen edustalla. Kaupungissa toimi aiempina vuosina monen vuosikymmenen ajanHotelli Juhana Herttua. Kaupungissa toimii nykyään liikekeskus Herttuantori.
PorinItätullin kaupunginosassa on Juhana Herttuankatu,[4] ja Juhanan mukaan nimettyjä katuja on myösTurussasatama-alueella Juhana Herttuan puistokatu[5] ja HelsinginKoskelassa Juhana Herttuan tie.[6]
Turussa toimi vuosina 1959–2013 Juhana Herttuan yhteiskoulu ja sittemmin ilmaisutaidon lukio, jonka nimi oliJuhana Herttuan lukio.
LisäksiUlvilan pääkirjastorakennuksessa on Juhanaa esittävä kivilaatta. Kirjasto sijaitsee osoitteessa koulukuja 2.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaJuhana IIIWikimedia Commonsissa | Edeltäjä: Eerik XIV | Ruotsin kuningas Suomen hallitsija 1568–1592 | Seuraaja: Sigismund |
