Juhan Peegel (19. toukokuuta1919Saarenmaa –6. marraskuuta2007) olivirolainenkielitieteilijä, sanomalehtiopin professori ja kirjailija.[1] Hänen teoksistaan on suomennettu romaaniKaaduin ensimmäisenä sotakesänä.[2]
Peegel syntyi saarenmaalaiseen viljelijäperheeseen ja opiskeli vuosina 1933–1938 Saarenmaan yhteislyseossa. Sotapalveluksen jälkeen hän opiskeliTarton yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa ja työskenteli samallaPostimees- jaEdasi-lehtien toimituksissa. Vuodesta 1953 hän toimi yliopiston sanomalehtiopin opettajana ja vuodesta 1976 hoiti professorin tehtävää. Vuonna 1979 hänet nimitettiin journalismin laitoksen johtajaksi.[2][1]
Akateemisen työnsä ohessa Juhan Peegel on kirjoittanut joukon lyyrisiä kertomuksia, jotka on julkaistu kokoelmissaSaaremaa motiive (”Saarenmaalaisia aiheita”, ),Lühikesed lood (”Lyhyitä tarinoita”, 1970) jaTeed ja ristteed (”Tiet ja poikkitiet”, 1976). Toisen osan hänen tuotannostaan muodostavat humoristiset tarinat, joissa Peegel kirjoittaa nykyajan asioista vanhan ajan kansanvalistustyylillä. Näitä pakinoita on julkaistu muun muassa kokoelmassaÜks kaunis jutu ja õpetuse raamat (1966) sekä salanimellä Heinrich Dawid Rosenstrauch julkaistuissaKolm tahedat lugemist (1973) jaNeli tahedat lugemist (1996).[2]
Vuonna 1999 Juhan Peegel valittiin television ohjelmasarjassasadan suurimman virolaisen joukkoon.[1]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
