Jugoslavia (serbokroaatiksijamak.Југославија,Jugoslavija myössloveeniksi, sananmukaisestiEteläslavia) oli kolmen vuosina 1918–2003 olemassa olleen valtion nimi. Valtiot sijaitsivatEtelä-Euroopassa. Ne edustivat erilaisia hallintojärjestelmiä vaihtelevine valtionrajoineen.
Serbiasta tuli vuonna 1816 itsehallinnollinen ruhtinaskunta. Vuonna 1878 se itsenäistyi, ja vuonna 1882 se julistautui kuningaskunnaksi.[2]Toisessa Balkanin sodassa vuonna 1913 siihen liitettiin myös nykyisen Pohjois-Makedonian alue.[2]
Kun Serbia vuonna 1878 oli itsenäistynyt,Itävalta miehittiBosnia ja Hertsegovinan, jotka olivat jääneet lähes erilleen muusta Osmanien valtakunnan muista osista, ja vuonna 1908 alue liitettiin virallisestikin Itävaltaan.[4] Serbiassa kuitenkin vaadittiin yleisesti Itävallan eteläosien slaavilaisten alueiden yhdistämistä Serbian kanssa yhdeksi valtioksi, mikä toteutuikinensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun 24. marraskuuta 1918 perustettiinSerbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta.[2]
Toisessa maailmansodassa Jugoslavia pysyi aluksi puolueettomana, mutta teki maaliskuussa 1941 sopimuksen ensinSaksan ja vähän myöhemminNeuvostoliiton kanssa. Huhtikuussa Saksa miehitti lyhyessä ajassa Jugoslavian. Tällöin Kroatia julistautui itsenäiseksi, kun taas muut osat maasta jaettiin Saksan,Italian,Unkarin jaBulgarian kesken. Sekä kenraaliMihailovićin johtama vastarintaliike ettäTiton johtamatkommunistit kävivät kuitenkin jatkuvaasissisotaa saksalaisia miehittäjiä vastaan.[2]
Vuonna 1944 Titon armeija vapautti maan miehittäjistä Neuvostoliiton tuella, ja maaliskuussa 1945 Tito muodosti uuden hallituksen. Maa julistettiin kansanliittotasavallaksi 29. marraskuuta 1945. Rauhansopimuksessa vuonna 1947 maa sai Italialta Istrian niemimaan mutta eiTriesteä, jonka se myös oli miehittänyt mutta josta muodostettiin itsenäinen vapaavaltio. Vuonna 1954 Trieste jaettiin Italian ja Jugoslavian kesken. Itse kaupunki liitettiin Italiaan, mutta sitä ympäröivät alueet Jugoslaviaan.[2]
Sosialistinen Jugoslavia oli aikaisemman Jugoslavian kuningaskunnan seuraajavaltio. Sen sijaan Jugoslavian liittotasavalta oliYhdistyneiden kansakuntien mukaan vain yksi sosialistisen Jugoslavian seuraajista muiden ollessaSlovenia,Kroatia,Makedonia sekäBosnia ja Hertsegovina eikä näin ollen voinut periä sosialistisen Jugoslavian paikkaa YK:ssa.lähde?
1980-luvulla Jugoslavian talous huononi. Kansallisuusaate nousi pintaan Jugoslavian osatasavalloissa ja sosialismi romahti. Serbian presidentiksi noussutSlobodan Milošević koetti luoda yhtenäisen serbivaltion armeijan tuella. Toisaalta varsinkin Sloveniassa, Kroatiassa ja Kosovossa syntyi 1980-luvulla itsenäisyysliike. Yhtenäistämisen ja hajauttamisen vastakohdat veivät Jugoslavian vuosina 1991–1999 raakoihin hajoamissotiin Sloveniassa, Kroatiassa, Bosniassa ja Kosovossa. Niihin liittyi väkivaltaisia etnisiä puhdistuksia, joissa serbit, kroaatit, muslimit ja albaanit surmasivat ja karkottivat toisiin kansallisuuksiin kuuluneita pyrkien luomaan kansoilleen yhtenäisiä valtioita.lähde?
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Maan koillisosa oli suhteellinen tasaista, loput maasta taas vuoristoista. Korkein kohta oliTriglav (2 864 m,Itä-AlpeillaJesenicen kaupungin lähellä), toiseksi korkein taas oliGolem korab (2 753 m,Korabissa,Albanian rajallaGostivarista länteen), ja kolmanneksi korkein oliTitov Vrv (2 747 m,Šar PlaninassaTetovon lähellä). Triglav sijaitsee nykyisessä Sloveniassa sekä Golem korab ja Titov Vrv nykyisessä Pohjois-Makedoniassa.
Albanian vastaisella rajalla oli kolme suurta järveä:Skutarijärvi,Ohrid jaPréspa.Tonava virtasi Jugoslavian koillisosan läpi ja muodosti osan Romanian vastaisesta rajasta. Tärkeitä Tonavan sivujokia olivatDrava,Sava jaVelika Morava.
(kuningaskunnassa ei tunnustettu romaneja kansallisuudeksi)
72 736 0,5 %
84 713 0,5 %
31 674 0,2 %
78 485 0,4 %
168 197 0,7 %
muut
143 384 1,2 %
320 760 2,0 %
208 608 1,2 %
179 306 1,0 %
295 343 1,4 %
375 051 1,7 %
yhteensä
11 984 910
15 772 098
16 936 573
18 549 291
20 522 972
22 427 585
Jugoslaviassa oli vuonna 1991 noin 23,5 miljoonaa asukasta. Maassa oli 19 yli sadan tuhannen asukkaan kaupunkia. Suurimmat kaupungit olivatBelgrad (1 168 000 asukasta) jaZagreb (706 800 asukasta), joiden jälkeen seurasivatSarajevo,Skopje jaLjubljana.lähde?
Sosialistisen Jugoslavian talous oli ”markkinasosialistinen”, joka poikkesi merkittävästi sekäNeuvostoliiton ettälänsimaiden talousjärjestelmistä. Tehtaat olivat työntekijöiden muodostamien yhteisöjen valvonnassa ja käyttivät voittonsa omiin tarpeisiinsa ja maksoivat veroja valtiolle. Yritykset myös kilpailivat markkinoilla.[7]
Jugoslavian rahayksikkönä oliJugoslavian dinaari. Laivateollisuus oli merkittävä ala Kroatiassa.lähde?
Jugoslavian viralliset kielet olivat toisen maailmansodan jälkeenserbokroaatti,sloveeni jamakedonia. Serbokroaattia kirjoitettiin Bosnian serbialueilla, Serbiassa ja Montenegrossa sekä latinalaisilla että kyrillisillä aakkosilla, Bosnia ja Hertsegovinassa sekä Kroatiassa latinalaisilla aakkosilla. Sloveenia kirjoitettiin latinalaisilla ja makedoniaa kyrillisellä kirjaimistolla. Serbokroaatti jakautui sosialistisen Jugoslavian ja Jugoslavian liittotasavallan hajoamisten myötäkroaatiksi,serbiaksi,bosniaksi jamontenegroksi.Serbeille jakroaateille oli pyritty luomaan yhtenäinen kirjakieli jo 1800-luvun puolivälissä. Vielä ensimmäisen maailmansodan jälkeen Jugoslaviaa perustettaessa myös sloveeni luettiin samaan murrejatkumoon, jolloin puhuttiin serbokroaattisloveenista. Myöhemmin sloveeni luettiin omaksi kielekseen. Maan eteläosissa puhuttu makedonia taas eroaa näistä kielistä ja muistuttaa läheisestibulgariaa.Eurovision laulukilpailu 1990 järjestettiin Zagrebissa.[8]
Monarkistisessa Jugoslaviassa tehtiin vain vähän elokuvia, mutta sosialistisessa Jugoslaviassa 1950-luvulla maassa suosittiin italialaiseenuusrealismiin pohjautuvaa tyyliä, jonka tilalle tuliNovi Film -tyylisuunta. 1980-luvullaEmir Kusturican ohjaamat elokuvat menestyivät kansainvälisesti.lähde?
Jugoslaviassa toimi joitakinnaivistisen kuvataiteen merkittävimpiä edustajia (muun muassaIvan Generalić). Lukemattomien historiallisten muistomerkkien lisäksi maassa oli myös modernia arkkitehtuuria.lähde?
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Laitila, Teuvo: Veljeys ja epäsopu: Monikansallinen Jugoslavia teoriana ja käytäntönä. (Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus: Tutkimuksia 67) Tampere: Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, 1997. ISBN 951-706-149-8
.svg)
.svg)
.svg)
.svg)
.svg)
.svg)
