Jouhiluikka | |
---|---|
![]() | |
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
Suku: | PilliluikatEleocharis |
Laji: | quinqueflora |
Kaksiosainen nimi | |
Eleocharis quinqueflora | |
Katso myös | |
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK |
Jouhiluikka (Eleocharis quinqueflora) onsarakasvien (Cyperaceae)heimoon japilliluikkien (Eleocharis)sukuun kuuluva matalakasvuinen kasvilaji. Se muistuttaa muita luikkalajeja, enitenrantaluikkaa (Eleocharis palustris), mutta harvakukkainenkukintotähkä sekä pitkät alimmattähkäsuomut ovat jouhiluikalle lajityypillisiä, muistalajeista erottavia piirteitä.[2]
Jouhiluikalla on suikertavajuurakko, jonka kärjessä on ruskehtavatalvehtimissilmu.Varret ovat tummanvihreitä, tanakoita sekälehdettömiä ja kasvavat harvoin yli 10 cm korkeiksi. Tyvellä olevatlehtitupet ovat punaruskeita. Jouhiluikan kukintona on varren kärjessä oleva yksittäinen, soikea tähkä. Tähkä on yleensä vain 5 mm pitkä ja siinä on viidestä seitsemäänkukkaa. Tähkäsuomut ovat harvassa, munanmuotoisia sekä typäkkäkärkisiä ja niissä on vihreä tai ruskehtava keskisuoni. Kahden alimman tähkäsuomun pituus on ainakin puolet koko tähkän pituudesta. Kukat ovatkolmiluottisia.[2]
Jouhiluikka kasvaa kosteilla, matalakasvustoisilla,kalkkipitoisilla ruohomailla usein runsaina kasvustoina[2]. Pienuutensa vuoksi jouhiluikka saattaa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta[2]. Jouhiluikkaa tavataanSuomessa ympäri maata, lähinnäSuomenlahden rannikolla,Ahvenanmaalla, Pohjanmaan rannikolla sekä ympäriLappia[3]. Yleisimmillään jouhiluikka onInarijärven ympäristössä sekälounaissaaristossa[3].
Jouhiluikantieteellisen nimen lajinimiquinqueflora tuleelatinan kielen sanoistaquinque (suom. viisi) jaflos (suom. kukka) ja viittaa kukkien lukumäärään jouhiluikan kukintona olevassa tähkässä[2].