| Jost Bürgi | |
|---|---|
 Jost Bürgi | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. helmikuuta1552 Lichtensteig,Toggenburg (nykyäänSankt Gallenin kantoni,Sveitsi) |
| Kuollut | 31. tammikuuta1632 (79 vuotta) Kassel |
| Infobox OK | |
Jost Bürgi (myös Joost, Jobst, Byrgi tai Burgi, latinaksiJustus Byrgius) (28. helmikuuta1552Lichtensteig,Toggenburg –31. tammikuuta1632Kassel) olisveitsiläinenmatemaatikko,tähtitieteilijä jakelloseppä. Hän keksilogaritmit itsenäisesti skotlantilaisen matemaatikonJohn Napierin ohella.[1][2][3]
Bürgin uraa ei tunneta juuri lainkaan ajalta, ennen kuin hänet nimitettiin vuonna 1579Hessen-Kasselin maakreiviVilhelm IV:n hovikellosepäksi ja tähtitieteilijäksi. Hän sai matemaattisen koulutuksen todennäköisestiStrasbourgissa muun muassa sveitsiläiseltä matemaatikoltaKonrad Dasypodiukselta. Kasselissa Bürgi osallistui tähtitieteelliseen havainnointiin Euroopan ensimmäisessä pysyvästi perustetussaobservatoriossa, jonka hänen työnantajansa rakensi vuonna 1560. Hän otti vastuulleen tähtitieteellisten instrumenttien, kellojen ja karttapallojen rakentamisen ja huollon sekä kehitti uusia mittausvälineitä. Erityisen mainitsemisen arvoinen on kello, joka osoitti sekunnit uudella tavalla, todennäköisesti sekuntiheilurin avulla. Hän myös ensimmäisenä rakensi laitteita, jotka osoittivat planeettojen liikkeenkopernikaanisen mallin mukaisesti.[1][2][3]
Vilhelmin kuoleman jälkeen vuonna 1592 hän jäi Hessenin palvelukseen, mutta keisariRudolf II kutsui hänet luokseen. Bürgi nimitettiin keisarilliseksi kellosepäksi vuonna 1604, ja hän asuiPrahassa vuosina 1603–1622. Siellä hän ystävystyiJohannes Keplerin kanssa, joka rohkaisi häntä tekemään matemaattisia löytöjä. Bürgi työskenteli desimaalien ja murtolukujen parissa ja kehitti logaritmit vuodesta 1588 lähtien itsenäisesti John Napierin löydöstä riippumatta, mutta Napier ehti julkaista ne vuonna 1614 ennen Bürgia. Hieman myöhemmin Bürgin ja Napierin kehittämät logaritmijärjestelmät korvattiinHenry Briggsin kehittämillä kymmenkantaisella logaritmeilla.[1][2][3]
Bürgion oli luultavasti jo ennenGalileo Galileita huomannut heilurin heilahdusajan riippumattomuuden heilahduskulmasta ja rakentanut 1500-luvun lopulla heilurikellon.[4]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaJost BürgiWikimedia Commonsissa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
