Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Joosef (Jaakobin poika)

Wikipediasta
Joosef
יוֹסֵף‎
Lawrence Alma-Tademan teos Joosef, faraon viljavarastojen valvoja (1874)
Lawrence Alma-Tademan teosJoosef, faraon viljavarastojen valvoja (1874)
Henkilötiedot
Vanhemmat
PuolisoAsenat
Lapset
Sukulaiset
Infobox OK

Joosef oli merkittävä henkilöRaamatussa, jossa kertomuksetAabrahamista,Iisakista jaJaakobista yhdistyvät kertomuksiin israelilaisten orjuudestaEgyptissä ja paluusta sieltäMooseksen johdollaKanaaninmaahan. Joosef oli yhdestoistaJaakobin kahdestatoista pojasta jaRaakelin esikoinen sekä myöhemmin kokoEgyptin talouden hallitsijafaaraon alaisuudessa. Hänestä kerrotaanensimmäisen Mooseksen kirjan luvuissa 37–50.

Lempilapsesta orjaksi

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Friedrich Overbeckinfresko Joosef myydään orjaksi (1816-1817)
Portugalilainen ääripiirros, jossa esiintyy nimi José (Joosef).

Joosef oli toinen isänsä lempilapsista, koska hänen äitinsä oli Jaakobin suuri rakkaus Raakel.[1] Siksi Jaakob teettikin pojalleen tämän ollessa 17-vuotias kauniin ja kalliin vaatteen, joka Joosefilla oli yllään hänen viedessään ruokaa paimenessa olleille veljilleen. Tällaista pukua pitivät yleensä ne, joiden ei tarvinnut tehdä työtä, ja se herätti vanhemmissa veljissä kateutta.[2]

Kateelliset vanhemmat veljet olisivat halunneet tappaa hänet[3], mutta koska heistä vanhin,Ruuben, ei sitä hyväksynyt[4] he päättivätkin myydä Joosefinorjaksi paikalle osuneillemidianilaisille kauppiaille.[5] Kauniin vaatteen he kastoivatvuohipukin vereen ja kertoivat isälleen, että veli oli joutunut villipedon saaliiksi.[6]

Lempilapsen kuolema oli kauhea uutinen: Jaakob itki ja suri, huutaen tuskan vallassa:

»Murehtien menen minä taivaaseen poikani luo!»

- eikä hevin huolinut lohdutuksesta.[7]

Raamatun mukaan Jaakob sanoi: "Ei, minä suren, kunnes menen tuonelaan poikani luo."[8]

Joosef päätyi orjana Egyptiin, missä hän joutuiPotifarin, faaraon henkivartioston päällikön, orjaksi. Joosef palveli Potifaria hyvin, mutta Potifarin vaimo syytti häntäaviorikoksesta. Potifar uskoi vaimonsa valheita ja toimitti Joosefin vankilaan.[9]

Vankilassa Joosef selitti faaraon ylimmäisen juomanlaskijan ja faaraon ylimmäisen leipurin unet. Kolmen päivän kuluttua kävi niin kuin Joosef heidän uniensa perusteella ennustikin: ylimmäinen juomanlaskija sai palata työhönsä, mutta leipuri hirtettiin.[10]

Orjasta koko Egyptin talouden hallitsijaksi

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmin faarao näki unen, jota kukaan ei osannut selittää hänelle. Silloin juomanlaskija muisti ja kertoi faaraolle Joosefista, jonka oli tavannut vankilassa ja osasi selittää unia. Joosef tulkitsi unen merkitsevän seitsemää hyvää ja viljavaa vuotta ja seitsemää nälkävuotta. Kiitollisuuden osoituksena faarao valitsi Joosefin Egyptin käskynhaltijaksi.[11]

Seitsemän viljavaa vuotta ja niiden jälkeisetkatovuodet tulivat niin kuin Joosef oli ennustanutkin.Nälänhädältä Egyptissä kuitenkin vältyttiin, koska viljavien vuosien aikana oli saatu kootuksi varastoon suuret määrät viljaa.[12] Mutta samaan aikaan kuin Egyptissä, tuli katovuosia myösKanaanin maassa. Jaakob lähetti poikansa ostamaan viljaa Egyptistä, ja he saapuivat Joosefin luo.[13] Joosef tunnisti veljensä, mutta nämä eivät tunnistaneet häntä.[14] Joosef syytti veljiään vakoilusta ja pani heidät kolmeksi päiväksi vankeuteen. Sen jälkeen hän päästi heidät vapaiksi sillä ehdolla, että nämä palaisivat Egyptiin ja toisivat mukanaan nuorimman veljensä,Benjaminin, jonka hän tiesi olevan isällensä rakas. Hän valitsiSimeonin panttivangiksi ja antoi muiden veljien palata kotimaahansa. Joosef käski tuoda Benjaminin Egyptiin.[15] Veljekset tulivat myöhemmin toisen kerran Egyptiin Benjamin mukanaan, ja Joosef kyseli heidän asioistaan mutta ei paljastanut henkilöllisyyttään.[16] Heidän lähtiessään takaisin Benjaminin säkistä löydettiin kätketty hopeamalja, ja siksi heitä syytettiin varkaudesta.[17] Vasta tämän jälkeen Joosef ilmaisi henkilöllisyytensä, kysyi Jaakobin voinnista ja kutsui tämän perheineen Egyptiin.[18] Jaakob asettui asumaan Egyptiin,Goosenin maakuntaan.[19]

Joosefilla oli kaksi poikaa,Efraim ja Manasse.[20]

Joosefin hauta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Raamatun mukaan Joosefin ruumisbalsamoitiin ja pantiin arkkuun Egyptissä.[21] Kun israelilaiset myöhemminMooseksen johdolla vaelsivat EgyptistäKanaaniin, he kuljettivat Joosefin luut mukanaan[22] ja hautasivat neSikemiin[23], nyk. Nablusiin. Nablusin lähellä on vanha, juutalaisten pyhänä paikkana pitämä hautamuistomerkki, jonka uskotaan olevanJoosefin hauta.[24]

Katso myös

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. 1. Moos. 30:22–24
  2. 1. Moos. 37:2–4
  3. 1. Moos. 37:12–20
  4. 1. Moos. 37:21
  5. 1. Moos. 37:26–28
  6. 1. Moos. 37:31–34
  7. Lucy Diamond: Joosef, Egyptin valtias; SLEY, 1958
  8. 1. Moos. 37:35
  9. 1. Moos. 39
  10. 1. Moos:40
  11. 1. Moos:41:1–45
  12. 1. Moos:41:47–56
  13. 1. Moos. 42:1–6
  14. 1. Moos. 42:8
  15. 1. Moos. 42:9–24
  16. 1. Moos. 43
  17. 1. Moos. 44
  18. 1. Moos. 45
  19. 1. Moos. 47:27
  20. 1. Moos. 41:50–52
  21. 1. Moos. 50:26
  22. 2. Moos. 13:19
  23. Joos. 24.32
  24. Palestiinalaiset yrittivät polttaa juutalaisten pyhän haudan Yle. Viitattu 7.3.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheestaJoosef (Jaakobin poika).
Alkuhistoria (1–11)
Kantaisien historia (12–50)
Lähteet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joosef_(Jaakobin_poika)&oldid=23584988
Luokka:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp