| John Profumo | |
|---|---|
 | |
| Yhdistyneen kuningaskunnan sotaministeri | |
| Monarkki | Elisabet II |
| Pääministeri | Harold Macmillan |
| Edeltäjä | Christopher Soames |
| Seuraaja | Joseph Godber |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. tammikuuta1915 Kensington, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kuollut | 9. maaliskuuta2006 (91 vuotta) |
| Arvonimi | prikaatikenraali |
| Puoliso | Valerie Hobson |
| Tiedot | |
| Puolue | Konservatiivit |
| Infobox OK | |
John ”Jack” Dennis Profumo (30. tammikuuta1915 –9. maaliskuuta2006), oli brittiläinenkonservatiivipoliitikko ja sotaministeri, jonka suhdeChristine Keeleriin johti poliittiseen skandaaliin1963 ja hänen eroonsa ministerintehtävästä.
Profumo oli alun perin italialaista sukua ja kuninkaan lakimiehen poika. Hän kävi kouluaHarrow Schoolissa ja opiskeliOxfordin yliopistossa ja valittiin parlamenttiin1940.[1] Hän oli naimisissa näyttelijätärValerie Hobsonin kanssa. Hänellä oli neljännen Profumin paronin arvo, joka oli myönnetty suvulleSardinian kuningaskunnan aikana. Hän kuului niihin 41 konservatiiviin, jotka äänestivät hallitustaan vastaanNarvik-keskustelussa toukokuussa 1940; tämä johti pääministeriNeville Chamberlainin eroon jaWinston Churchillin pääministerikauteen. Profumo palvelitoisessa maailmansodassaPohjois-Afrikassa, saavutti prikaatikenraalin arvon. Hän saiBrittiläisen imperiumin ritarikunnan upseerin arvon (OBE)1944.
Hän palasi parlamenttiin1950. Vuonna1960 hänet nimitettiin sotaministeriksiHarold Macmillanin hallitukseen. Kolme vuotta myöhemmin hän erosi niin sanotunProfumo-skandaalin vuoksi. Profumo oli tapaillut malliChristine Keeleriä, joka samaan aikaan piti yllä suhdettaNeuvostoliiton laivastoattaseaJevgeni Ivanoviin.[2] Tapaus horjutti uskoa maan turvallisuuteen ja hallitukseen. Tapaus kuuluu Britanniassa suurimpiin skandaaleihin, ja Profumo joutui eroamaan jäätyään kiinni valehtelusta parlamentille väittäessään, ettei suhteessa ollut "mitään epäsopivaa". Hän ilmoitti erostaan5. kesäkuuta1963.[3][1]
Keeler tuomittiin muista syistä yhdeksäksi kuukaudeksi vankeuteen. Keelerin ja Profumon toisilleen heinäkuussa1961 esitellyt lääkäri Stephen Ward teki itsemurhan. Pääministeri Macmillan erosi syyskuussa tervessyistä ja hänen seuraajakseen tuliAlec Douglas-Home. Lokakuussa1964työväenpuolue voitti vaalit ja pääministeriksi tuliHarold Wilson.
Profumo jäi sivuun julkisuudesta ja työskenteli loppuelämänsä hyväntekeväisyyden parissa Lontoon East Endissä.[3] Vuonna 1975 hän sai Brittiläisen imperiumin komentajan arvon (CBE) hyväntekeväisyystyöstään.[1]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
