| Johannes Brand | |
|---|---|
 Johannes Brand noin vuonna 1864. | |
| Oranjen vapaavaltion 4. valtiollinen presidentti | |
| Edeltäjä | Marthinus Wessel Pretorius |
| Seuraaja | Francis William Reitz |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. joulukuuta1823 Kapkaupunki,Kapmaa |
| Kuollut | 14. heinäkuuta1888 (64 vuotta) Bloemfontein,Oranjen vapaavaltio |
| Ammatti | lakimies professori poliitikko |
| Puoliso | Johanna Zastron |
| Lapset | 11 |
| Infobox OK | |
Johannes Henricus (Jan Hendrik)Brand (6. joulukuuta1823Kapkaupunki,Kapmaa –14. heinäkuuta1888Bloemfontein,Oranjen vapaavaltio) oliKapmaan hollantilainen poliitikko, joka toimi vuosina 1864–1888Oranjen vapaavaltion presidenttinä.[1][2]
Johannes Brandin isä Sir Christoffel Brand (1797–1875) oli Kapmaan edustajainhuoneen puhemies. Johannes Brand väitteli lakitieteen tohtoriksiLeidenin yliopistossaHollannissa vuonna 1845 ja jatkoi opintojaanLontoon yliopistossa. Valmistuttuaan hän palasi vuonna 1849 Kapmaahan ja saavutti menestystä lakimiehenä. Hänet valittiin vuonna 1854 Kapmaan ensimmäiseen parlamenttiin ja nimitettiin 1858 professoriksi Kapkaupungin South African Collegeen. Brand valittiin vuonna 1863buurien perustaman nuoren Oranjen vapaavaltion presidentiksi eronneenMarthinus Wessel Pretoriuksen tilalle ja hän aloitti virassa seuraavana vuonna.[2][1]
Brand uudelleenvalittiin presidentiksi neljä kertaa ja hän jatkoi virassa kuolemaansa asti. Hän onnistui vakiinnuttamaan maan sisäiset olot ja ylläpitämään rauhallisia suhteita brittiläiseen Kapmaahan sekäTransvaaliin ja muihin buurivaltioihin.[1][2] Sen sijaan kuningasMoshoeshoen johtamiasothoja vastaan suoritettiin useita hyökkäyksiä. Oranje onnistui lopulta valloittamaanCaledonjokea ympäröivän alueen sothoilta ja vuonna 1868 Brand saneli sothoille niin ankarat rauhanehdot, että Moshoeshoe antoi mieluumminIson-Britannian valloittaa hänen kuningaskuntansaBasutomaan. Brand myös suostutteli Ison-Britannian hallituksen maksamaan Oranjelle 90 000 punnan hyvityksenläntisen Griquamaan timanttikentistä, jotka se oli vuonna 1871 vallannut Oranjen aluevaatimuksista piittaamatta.[1]
Ensimmäisen buurisodan aikana Brand piti Oranjen puolueettomana ja toimi rauhanvälittäjänä Transvaalin ja Ison-Britannian välillä.[1][2] KuningatarViktoria löi hänet ritariksi vuonna 1882 näistä ansioista.[1] Viimeisinä vuosinaan Brand varmisti vaikutusvallallaan, että Transvaalin presidenttiPaul Kruger ei saanut koottua buurivaltioita Ison-Britannian vastaiseksi liitoksi.[2]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaJohannes BrandWikimedia Commonsissa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
